Pitkällä opinnoissaan olevalla eläinlääketieteen opiskelijalla voi olla mahdollisuus saada väliaikainen oikeus toimia eläinlääkärin sijaisena (ns. kandidaatinoikeus). Tätä oikeutta ja sen saamista sääntelevät yksityiskohtaiset säädökset ammatinharjoittamislaissa (29/2000) ja sitä täydentävässä asetuksessa (MMM 19/15). Oikeuden saamisen edellytykset ovat erilaiset Helsingin yliopistossa opiskeleville opiskelijoilla ja muissa yliopistoissa opiskeleville opiskelijoille.
Toimiminen eläinlääkärin sijaisena
Opiskelija, jolla on väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus, voi toimia eläinlääkärin sijaisena. Opiskelija ei voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Vielä opiskeluvaiheessa olevan henkilön osalta työnantajan opastus ja valvonta ovat erityisen tarpeellisia.
Opiskelija, jolla on väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus, voi myös hoitaa valtion, kunnan, yhteisön tai muuta eläinlääkärin virkaa tai tointa väliaikaisesti. Muualla kuin Suomessa opiskelevan mahdollisuutta toimia esimerkiksi kunnaneläinlääkärin sijaisena saattaa rajoittaa se, ettei hänellä ole tarvittavaa osaamista. Kunnaneläinlääkärin virka sisältää yleensä eläinlääkäripalvelujen tarjoamisen lisäksi viranomaistehtäviä, joissa on tunnettava suomalaista eläinlääkintähuoltolainsäädäntöä sekä hallintomenettelyä.
Opiskelijalla, joka on saanut oikeuden harjoittaa eläinlääkärinammattia eläinlääkärin sijaisena, ei ole oikeutta käyttää eläinlääkärinimikettä. Opiskelija voi eläinlääkärinammattia harjoittaessaan käyttää tutkintonsa nimikettä täydennettynä hoidettavan viran nimikkeellä (esimerkiksi ELK Kalevi Kauris, vs. kunnaneläinlääkäri; tai eläinlääkärin sijainen Kalevi Kauris). Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa vain Suomessa. Ulkomailla opiskeleva ei voi käyttää ELK-nimikettä. Asiakasta ei tule johtaa harhaan hoitoa antavan henkilön ammatillisesta statuksesta.
Väliaikaisesti eläinlääkärinammattia harjoittavat opiskelijat kuuluvat eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain mukaisen valvonnan piiriin ja heidät merkitään eläinlääkärirekisteriin. Työnantajan tehtävänä on varmistaa, että opiskelijalla on voimassa oleva väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus, sekä ohjata ja valvoa eläinlääkärin sijaisena toimivaa opiskelijaa tämän työssä.
Oikeuden myöntäminen – Suomessa opiskeleva
Suomessa eläinlääketieteen lisensiaatiksi opiskeleva saa oikeuden harjoittaa eläinlääkärinammattia eläinlääkärin sijaisena suoraan lain nojalla suoritettuaan lainsäädännössä säädetyt opintosuoritukset. Väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus edellyttää, että henkilö on suorittanut Suomessa eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon (ELK) ja tarvittavat opintosuoritukset eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta. Edellytyksenä on, että henkilö on suorittanut hyväksytysti:
- Kaikki eläinlääketieteen koulutusohjelman viiden lukuvuoden aikana suoritettavaksi tarkoitetut pakolliset aineopintojaksot niihin liittyvine päivystyksineen.
- Kliinisen käytännön harjoittelun (kliininen työskentely ja sen yhteydessä annettava eläinlääkintähuollon opetus).
- Teurastamovalvonnan käytännön harjoittelun.
- Viiden työpäivän pituisen yhtäjaksoisen tutustumisen kunnaneläinlääkärin työoloihin säännöllisesti praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona (”kunnaneläinlääkäriharjoittelu”). Harjoittelun ohjaajan tulee olla laillistettu eläinlääkäri ja viidestä harjoittelupäivästä vähintään kolmen tulee olla arkipäiviä.
Oikeus myönnetään kolmeksi vuodeksi. Opiskelijan kansalaisuudelle tai kielitaidolle ei ole asetettu vaatimuksia. Opiskelijan ei tarvitse hakea Ruokavirastolta lupaa väliaikaiselle ammatinharjoittamisoikeudelle. Eläinlääkärirekisteriin merkitsemistä varten eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle on säädetty velvollisuus ilmoittaa Ruokavirastolle oikeuden saavuttaneista opiskelijoista. Opiskelijalta peritään oikeuden saavuttamisesta automaattisesti maksu, joka tällä hetkellä on suuruudeltaan 50 euroa.
Oikeuden hakeminen – ulkomailla opiskeleva
Ruokavirasto voi tietyin edellytyksin myöntää toisessa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa eläinlääkäriksi opiskelevalle henkilölle oikeuden väliaikaisesti harjoittaa eläinlääkärinammattia. Tällaisen oikeuden saaminen edellyttää aina Ruokavirastolle tehtyä hakemusta ja Ruokaviraston myönteistä päätöstä. EU/ETA/Sveitsi -alueen ulkopuolella opiskelevalle ei voida myöntää väliaikaista ammatinharjoittamisoikeutta.
Oikeuden saamisen edellytyksenä on, että
- Hakija opiskelee eläinlääketiedettä toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä.
- Hakija on EU- tai ETA-valtion tai Sveitsin kansalainen tai tällaisen puoliso, tai näissä maissa pakolaisstatuksen omaava.
- Hakijan opinnot vastaavat niitä opintoja, joita Suomessa opiskeleva on suorittanut saadessaan vastaavan oikeuden.
- Hakija on suorittanut Suomessa viiden työpäivän pituisen yhtäjaksoisen tutustumisen kunnaneläinlääkärin työoloihin säännöllisesti praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona (”kunnaneläinlääkäriharjoittelu”). Harjoittelun ohjaajan tulee olla laillistettu eläinlääkäri ja viidestä harjoittelupäivästä vähintään kolmen tulee olla arkipäiviä.
- Oikeuden myöntämiselle on olemassa erityisesti perusteltu syy.
Hakemus
Väliaikaista ammatinharjoittamisoikeutta koskeva hakemus on vapaamuotoinen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, mitä hakemus koskee, hakijan nimi ja yhteystiedot, sekä erityisesti perusteltu syy väliaikaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiselle. Erityisesti perusteltu syy on hakijan tai hakijan työnantajan olosuhteita koskeva perustelu sille, että hakijalle tulisi myöntää väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus. Yleisimmin esitetty erityinen syy on työnantajan selvitys siitä, että se ei ole yrityksistään huolimatta löytänyt muuta sijaista eläinlääkärilleen.
Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:
- Hakijan kansalaisuuden todistava asiakirja (esimerkiksi passi).
- Opintorekisteriote.
- Todistus siitä, että kunnaneläinlääkäriharjoittelu on suoritettu.
- Erityisesti perustellun syyn olemassaoloa tukevia asiakirjoja tarpeen mukaan.
Liiteasiakirjat on esitettävä alkuperäisinä tai virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Asiakirjoja ei kopioida Ruokavirastossa odotettaessa. Virallisia jäljennöksiä saa DVV:sta ja monissa maissa julkisilta notaareilta. Hakemukseen tulee lisäksi liittää virallisen kääntäjän kääntämät suomen- tai ruotsinkieliset käännökset muista kuin pohjoismaisella kielellä kirjoitetuista liiteasiakirjoista. Myös englanninkieliset asiakirjat ja käännökset ovat riittäviä. Hakemus lähetetään kirjeitse osoitteella: Ruokavirasto, PL 200, 00027 Ruokavirasto, Finland.
Hakijan opintojen vastaavuus arvioidaan Ruokavirastossa tapauskohtaisesti. Tarvittaessa vastaavuudesta pyydetään Helsingin yliopiston arvio. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kahteen seikkaan; opintojen laajuuteen ja kliinisen harjoittelun määrään. Tarton ja Uppsalan yliopistoissa opiskelevien opinnot ovat riittävät silloin, kun opiskelija on suorittanut kaikki yliopiston opintosuunnitelman mukaiset viiden vuoden opinnot. Jelgavan yliopistossa opiskelevilta vaaditaan viiden vuoden opintojen lisäksi ylimääräisiä kliinisen harjoittelun kursseja.
Väliaikaisen ammatinharjoittamisoikeuden ehtona ei ole kielitaitoa, eli oikeuden saa myös osoittamatta suomen tai ruotsin taitoa. Työnantaja varmistaa, että eläinlääkärillä on työhönsä riittävä kielitaito. Etenkin kuntatyönantajat vaativat joko suomen tai ruotsin taitoa tai molempia. Ruokavirasto perii väliaikaista ammatinharjoittamisoikeutta koskevasta myönteisestä päätöksestä maksun, joka on tällä hetkellä 211 euroa. Kielteisestä päätöksestä maksu on 105,50 euroa.
Ammatinharjoittamisoikeuden voimassaoloajan jatkaminen
Väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus on voimassa enintään kolme vuotta. Ruokavirasto voi erityisestä syystä pidentää väliaikaiselle ammatinharjoittamisoikeudelle säädettyä kolmen vuoden määräaikaa. Erityisen syyn tulee olla asianomaisesta henkilöstä riippumaton, esimerkiksi sairaudesta johtunut opintojen viivästyminen. Erityisenä syynä ei voida pitää opintojen viivästymistä sen vuoksi, että henkilö on tehnyt paljon töitä.
Väliaikaisen ammatinharjoittamisoikeuden voimassaoloajan pidennystä haetaan Ruokavirastolle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemus tulee saattaa vireille ennen edellisen väliaikaisen oikeuden umpeutumista. Hakijan tulee esittää hakemuksessaan perusteluja erityisen syyn olemassaololle. Hakija voi liittää hakemukseensa asiakirjoja, jotka tukevat hakemusta, mm. lääkärintodistuksen.
Ruokavirasto perii väliaikaisen ammatinharjoittamisoikeuden voimassaoloajan pidentämistä koskevasta päätöksestä maksun, joka on tällä hetkellä 91 euroa.