Muuntogeeniset elintarvikkeet

Jokainen muuntogeenistä (gm) ainesta sisältävä elintarvike ja eläinrehu merkitään selkeästi. Voit siis valita haluamiasi tuotteita ilman, että turhaan arvuuttelet onko tuote muuntogeeninen vai ei. Suomessa kaupan hyllyiltä ei tällä hetkellä juurikaan löydy muuntogeenisiä elintarvikkeita.

Ja muistathan myös, että ”muuntogeeninen” on tuotantotapamerkintä. Muuntogeeninen ruoka ei poikkea koostumukseltaan tavanomaisesta ruoasta.

Miten erotat muuntogeenisen tuotteen?

Muuntogeeniset ainesosat näkyvät pakkausmerkinnöissä. Jos valmistuksessa on käytetty muuntogeenisiä kasveja tai niistä valmistettuja ainesosia yli 0,9 %, tehdään siitä merkintä tuotteen pakkaukseen. Merkinnän ”muuntogeeninen” tai esimerkiksi ”valmistettu muuntogeenisestä soijasta” löydät ainesosaluettelosta välittömästi muuntogeenisen ainesosan jälkeen tai muuntogeenisestä lajista valmistettujen ainesosien jälkeen. Jos tuotteessa ei ole ilmoitettu muuntogeenisten aineosien käytöstä, se ei ole muuntogeeninen.

Eläimistä saatavia tuotteita (esimerkiksi liha, muna ja maito) ei kuitenkaan merkitä, vaikka eläintä on ruokittu muuntogeenisellä rehulla. Kaikki rehun sisältämät geenit pilkkoutuvat eläimen aineenvaihdunnassa, myös siirretyt geenit. Muuntogeenisen rehun syöminen ei tee siasta tai sen lihasta muuntogeenistä.

Voit myös törmätä ”gmo-vapaa”-merkintään (gmo = geeniteknisesti muunnettu organismi). Tämä vapaaehtoinen merkintä tarkoittaa, että tuotteen valmistuksessa tai eläinperäisen elintarvikkeen tuotannossa ei todistetusti ole käytetty muuntogeenisiä ainesosia.

Mitä muuntogeeninen tarkoittaa?

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Muuntogeeniset elintarvikkeet on valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai ne sisältävät niitä.

Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan. Tavoitteena on saada aikaan esimerkiksi kasvitauteja ja -tuholaisia paremmin kestäviä viljelykasveja ja vähentää torjunta-aineiden käytön tarvetta. Lähitulevaisuudessa markkinoille voi myös tulla kasveja, joiden ravintoainekoostumusta kuten rasvahappokoostumusta on muutettu terveellisemmäksi.

Tutkitusti turvallisia

Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja ei saa myydä tai markkinoida, ellei niille ole myönnetty lupaa EU:ssa. Kaikki muuntogeeniset ainekset käyvät läpi tiukan hyväksymismenettelyn, joka sisältää muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) laatiman lausunnon muuntogeenisen tuotteen turvallisuudesta. Hyväksytyt muuntogeeniset ainekset eivät vaikuta haitallisesti ihmisen, eläimen tai ympäristön terveyteen. Ruokavirasto ja Tulli valvovat Suomessa muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja.

Lisää tietoa muuntogeenisistä elintarvikkeista löytyy Valmistus -osiosta

Sivu on viimeksi päivitetty 13.9.2023