Siemenperunaviljelysten mukulanäytteistä tutkitaan perunan virukset sekä vaarallisiin kasvintuhoojiin kuuluvat perunan vaalea ja tumma rengasmätä. Siemenperunaviljelysten maanäytteistä analysoidaan ennen viljelyksen perustamista vaarallisiin kasvintuhoojiin kuuluva peruna-ankeroinen. Vaarallisia kasvintuhoojia ei siemenperunatuotannossa saa esiintyä lainkaan. Virukset ovat laatutuhoojia ja niiden esiintymiselle on enimmäismäärät siemenperunaluokittain.
Perunatutkimukset ovat Finas-akkreditoituja. Voimassa oleva akkreditointi ja testausmenetelmät on kuvattu pätevyysalueessa FINAS:in verkkosivuilla. Laboratoriotutkimukset ovat maksullisia.
Markkinoitavan siemenperunan tuotannosta, laatuvaatimuksista ja esimerkiksi näytteenotosta laboratoriotutkimuksia varten löydät tietoa Siemenperunatuotanto-sivulta.
Siemenperunan laboratoriotutkimukset ja laatuvaatimukset
Peruna-ankeroisen laboratoriotutkimus
Laboratoriotutkimuksia varten kaikki näytteet lähetetään Ruokaviraston Loimaan toimipaikkaan. Kasvintuhoojamääritysten varmistamiseksi voi Ruokavirasto lähettää näytteitä jatkotutkimuksiin kasvintuhoojalaboratorioonsa Helsinkiin.
Koko maanäyte tutkitaan. Peruna-ankeroisen kystat erotetaan maasta pesemällä ja ne tunnistetaan mikroskoopilla.Tarvittaessa tehdään elävyysvärjäys ja lajinmääritys molekulaarisin menetelmin.
Jos tilalla todetaan peruna-ankeroista, siitä seuraavat jatkotoimenpiteet toteutetaan kasvinterveyslainsäännön mukaisesti Ruokaviraston kasvinterveys- ja lannoiteyksikön valvonnassa.
Rengasmädän laboratoriotutkimus
Perunan vaalea ja tumma rengasmätä testataan immunofluoresenssi (IF)-menetelmällä. Testimenetelmä perustuu vasta-aineisiin, jotka tunnistavat taudinaiheuttajan. Jos ensimmäisen testin perusteella voi epäillä, että näytteessä on rengasmätää, näyte lähetetään jatkotutkimuksiin.
Virusten laboratoriotutkimus ja laatuvaatimukset
Virukset testataan vasta-aineisiin perustuvalla ELISA-menetelmällä. Perunoita kasvatetaan testiä varten kasvihuoneessa, joten virustestien vähimmäiskesto on syksyllä kuusi viikkoa ja keväällä neljä viikkoa.
Siemenperunan mukulasadon laboratoriotutkimuksessa sallittavat virustautien enimmäismäärät (prosenttia)
| Siemenluokka |
Unionin PBTC |
Unionin PB | Unionin S | Unionin SE | Unionin E |
| Y-virus | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 |
Virusten A, X, S, M ja PLRV virussaastunta testataan siemenerän kanta-aineistosta polveutuvasta lisäysaineistosta sen tullessa ensimmäisen kerran virallisen tarkastuksen piiriin. Esiintymä saa tällöin olla enintään 0 prosenttia kutakin virusta.
Virukset jälkeläissukupolven kasveissa
Lainsäädäntö katsoo, että virusten määrää tulee rajoittaa myös seuraavassa peltosukupolvessa. On tärkeää huomata, että alimmassakaan siemenluokassa viruksia ei saa esiintyä yli 10 prosenttia. Ruokavirasto voi tutkia riskinarvioinnin perusteella valvontanäytteitä.
Ensimmäisen jälkeläissukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy virustaudin oireita tai poikkeavia ja vieraita lajikkeita
| Siemenluokka | Unionin PBTC | Unionin PB | Unionin S | Unionin SE | Unionin E | Unionin A | Unionin B |
| Virustauti enintään prosenttia | 0,0 | 0,5 | 1,0 | 2,0 | 4,0 | 8,0 | 10,0 |
| Poikkeavia ja vieraita lajikkeita enintään prosenttia | - | - | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,5 | 0,5 |