Ruokaviraston tutkimusprofessoreiksi on nimitetty Johanna Suomi, Pertti Koivisto, Jukka Ranta, Maria Lahtinen-Kaislaniemi, Tuija Gadd ja Antti Oksanen. Nimitys alkoi 1.9. ja se on viisivuotinen. Tutkimusprofessorit edustavat elintarviketutkimuksen, riskinarvioinnin, eläinten tautien ja eläinten terveyden tutkimuksen aloja.
Elintarvikkeet ja riskinarviointi
Johanna Suomi työskentelee elintarvikkeiden riskinarvioinnin tutkimuksen parissa.
– Arvioin tutkimuksissa kuluttajien terveysriskejä, jotka liittyvät ruoankäytön ja ruokaketjun erilaisiin muutoksiin. Lisäksi tutkin ruoasta saatavien kemikaaliseosten vaikutuksia, Suomi kertoo.
Suomi on vastuussa useista tutkimushankkeista, joita ovat esimerkiksi EU-kalat IV ja Ruokaviraston osuus kansainvälisestä LEX4BIO-projektista.
Pertti Koivisto tutkii kemiallisten aineiden ominaisuuksia ja haittoja. Myös nanomateriaalit kuuluvat seurattaviin aineisiin. Lisäksi Koivisto mittaa ruokaketjun orgaanisia yhdisteitä.
– Keväästä 2022 alkaen olemme osallistuneet EU:n laajuiseen kemikaalien biomonitorointi- ja kemikaalivaarojen arviointi hankkeeseen (PARC), joka kuuluu Horisontti Eurooppa -ohjelman kumppanuuksiin, Koivisto sanoo.
Jukka Rannan tutkimusaluetta ovat elintarviketurvallisuuden kvantitatiivisen riskinarvioinnin todennäköisyysmallit ja sovellukset. Näitä ovat muun muassa elintarvikevälitteisen altistuksen saannin arviointimalli BIKEn laajentaminen ja soveltaminen riskiluokitteluun, zoonoosien tartuntalähteiden luokittelu ja elintarvikeketjujen zoonoosien mallit.
Ranta tekee lisäksi kansainvälistä yhteistyötä.
– Kansainvälinen yhteistyö suuntautuu esimerkiksi RAKIP-mallikirjaston kehittämiseen ja hiljattain alkaneeseen jäsenyyteen EFSA Journalin toimitusneuvostossa, Ranta valottaa.
Marja Lahtinen-Kaislaniemi tutkii elintarvikkeiden alkuperäväärennöksiä sekä isotooppimenetelmien kehittämistä.
Tällä hetkellä Lahtinen-Kaislaniemi johtaa nelivuotista SIKRUT-projektia, jossa kehitetään strontiumisotooppianalyysiin perustuvaa menetelmää. Menetelmä auttaa tunnistamaan paremmin Suomessa tuotettuja elintarvikkeita.
Toinen meneillään oleva Suomen Akatemian projekti päättyy vuoden loppuun mennessä.
Menetelmät ovat alueellisia, joten tällä hetkellä teemme vielä paljon perustutkimusta, Lahtinen-Kaislaniemi tarkentaa.
Eläintaudit ja eläinten terveys
Tuija Gadd jatkaa tehtäviään eläintautivirologian tutkimuksen parissa. Tutkimukset painottuvat merkittäviin eläinten virustauteihin, jotka esiintyvät Suomessa ja uhkaavat Suomea.
Myös Gadd on mukana erilaisissa tutkimushankkeissa.
– VECLIMIT-tutkimushanke tutkii ilmastomuutoksen vaikutuksia vektorivälitteisiin tauteihin Suomessa. Hankkeessa keskitytään tautien kartoittamiseen, mallintamiseen ja torjuntaan. Olen mukana myös AI-RISKI-hankkeessa, joka tutkii lintuinfluenssan leviämistä.
Lisäksi Gadd edustaa Ruokavirastoa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä Horisontti Eurooppa kumppanuudessa.
Antti Oksasen tutkimusaiheita ovat parasitologia ja villieläinterveys, erityisesti arktinen ja villieläinparasitologia.
– Loisiminen on luonnossa ehkä kaikkein yleisin elinkeino ja tärkeä osa elonkirjoa, mutta eräät villin luomakunnan loiset voivat olla vastuussa ihmisen tai kotieläinten vakavien tautien synnystä, Oksanen valottaa.
Hän vastaa myös parasitologian kansallisesta vertailulaboratoriosta.
Tutkimusprofessorien valintakriteerit ja tehtävät on kuvattu Ruokaviraston professoripolitiikassa.
Tutkimusprofessorit edistävät merkittävästi Ruokaviraston tieteellistä asiantuntemusta sekä kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on varmistaa huipputason tutkimus Ruokaviraston strategisilla aloilla sekä tutkimuksen hyödynnettävyys elinkeinoelämässä.
– Uusien tutkimusprofessorien projekteihin pääsee tutustumaan tarkemmin syksyn ja kevään aikana muun muassa Ruokaviraston tutkimusseminaareissa ja tiedepäivässä, Ruokaviraston tutkimusjohtaja Liisa Maunuksela toteaa.