Ruokien käsittelyyn ja valmistukseen liittyvät lämpötilavirheet ovat yleisimmät syyt ruokamyrkytykseen. Ruokia esimerkiksi säilytetään liian lämpimässä tai ennalta valmistettu kuuma ruoka jäähdytetään liian hitaasti. Lisäksi useassa epidemiassa ruokamyrkytyksen aiheuttajana on ollut infektoitunut työntekijä, joka on altistunut esimerkiksi norovirukselle. Ruokamyrkytysmikrobit voivat levitä ruoan valmistajan käsien välityksellä, jos käsihygienia on huono. Käsienpesu on tärkeää varsinkin WC:ssä käynnin jälkeen.
Yleinen ruokamyrkytysten syy on myös ristisaastuminen keittiössä. Saastuneesta raa'asta elintarvikkeesta voi siirtyä taudinaiheuttajia sellaisenaan syötäviin elintarvikkeisiin, kuten esimerkiksi salaattiin tai leikkelemakkaraan, käsien ja keittiövälineiden mukana, jos ei huolehdita riittävästä pesusta.
Yli puolet elintarvikevälitteisistä ruokamyrkytysepidemioista ja sairastumisista olisi helposti vältettävissä hyvää työhygieniaa ja ruokien käsittelytapoja noudattamalla.
Kuva 1.*) Elintarvikevälitteisiin epidemioihin liittyneet elintarvikkeiden käsittelyvirheet Suomessa vuosina 2000–2020 (pdf)
Kuva 2.*) Helposti vältettävissä olleet sairastumiset ja epidemiat vuosina 2010-2020 (pdf)
*) Kuvia ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelusta.