Ruokamyrkytysepidemian välittäjänä voi toimia elintarvike tai talousvesi, joka on saastunut ruokamyrkytyksiä aiheuttavalla mikrobilla. Yleisimmät tunnistetut välittäjäelintarvikkeet ovat liha ja lihavalmisteet, tuoreet kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet sekä kala ja kalavalmisteet. Suomessa kananmunat, maito ja maitotuotteet ovat olleet harvinaisia ruokamyrkytysten välittäjiä lukuun ottamatta raakamaitoa. Vuosittain raportoiduissa ruokamyrkytysepidemioissa noin kolmasosassa välittäjäelintarviketta ei pystytä toteamaan tai useampaa kuin yhtä elintarviketta epäillään tartunnan lähteeksi. Useimmissa tunnistamattoman välittäjän epidemioissa voidaan kuitenkin yleensä osoittaa yhteys tiettyyn ruokailutapahtumaan esimerkiksi lounasruokailu ravintolassa tai ruokailu buffetpöydästä. Sairastumisen välittänyt talousvesi voi olla peräisin yksittäisestä saastuneesta kaivosta tai vesilaitoksesta, jossa on tapahtunut virhe vedenpuhdistuksessa.
Suurin osa, yleensä yli 90 % vuosittain raportoiduista epidemioista on elintarvikevälitteisiä ja loput talousvesivälitteisiä. Suurimmat epidemiat (eniten sairastuneita) ovat kuitenkin olleet talousveden aiheuttamia esimerkiksi Nokian vesiepidemia vuonna 2007.
Kuva.*) Elintarvikevälitteisten epidemioiden välittäjäelintarvikkeet Suomessa vuosina 2000–2020 (pdf)
*) Kuvaa ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus-ja valvontatietopalvelusta.