Läs på svenska: Blogg: Tänk först och handla sedan
Innostunut puutarhuri on utelias kokeilemaan jotain uutta tulevalla kaudella. Siemenet kerätään koriste- tai hyötykasveista tai tuttava antaa erikoiskasvien siemeniä kokeiltavaksi. Nykyisin on myös helppo istua sohvalla, selata verkkoa, napsauttaa muutama ruutu ja tilata etäkaupan kautta mielenkiintoisia pistokkaita, siemeniä tai mukuloita. Sitten vaan odotetaan toimituksen saapumista. Sen jälkeen jännitetään, milloin siemen alkaa itää tai pistokas juurtuu. Kun tämä kriittinen vaihe on ohi, seuraava vaihe on seurata taimen kasvua ja kehitystä. Kaikki hyvin tähän mennessä – VAI?
Kerää siemeniä taimilta, jotka ovat terveitä ja vapaita tuhohyönteisisistä. Kuva: Annika Wickström.
Voinko kylvää kaupasta ostamieni hedelmien siemenet?
Kahden viime vuoden aikana olen törmännyt lehtiartikkeleihin ja sosiaalisen median viesteihin, joissa on annettu vinkkejä siitä, miten harrastaja voi kerätä ja kylvää siemeniä kaupasta ostetuista hedelmistä. Ja monet meistä ovat varmasti joskus niin tehneetkin. Ok, niin kauan kun kasvit pidetään huonekasveina. Mutta jos otamme kaupan tomaateista tai paprikoista siemeniä, josta viljelemme taimet ja joita aiomme istuttaa ulos, asia muuttuu välittömästi hieman hankalammaksi. Siemenet voivat näyttää päällepäin hyviltä, kasvu voi olla aluksi hyvä, mutta yhtäkkiä lepotilassa olleet tuholaiset iskevät. Taimet, joita olemme hoitaneet, kuolevat tai pahimmillaan tuhooja leviää lähimmälle ammattiviljelmälle.
Mutta onko myös muita syitä, miksi ei kannata ottaa siemeniä kaupan tomaateista ja hedelmistä?
Ammattiviljelyssä käytetään F1-hybridejä
F1-hybridit ovat keskenään geneettisesti samankaltaiset. Kun F1-hybridit risteytyvät, uudesta siemenmateriaalista tulee geneettinen seos. Kun otamme siemeniä F1-hybriditomaatista tai paprikasta, uudella taimella ei ole samoja ominaisuuksia kuin emokasvilla. Geneettiset erot voivat esiintyä hedelmän maussa tai taimen kasvussa, muodossa ja ennen kaikkea taimen vastustuskyvyssä taudeille.
Varmista satosi – oikea kasvi oikeassa kasvuympäristössä
Lajikkeiden jalostuksessa otetaan huomioon monia ominaisuuksia. Esimerkiksi jotkin lajikkeet soveltuvat vain avomaaviljelyyn eteläisimmillä leveysasteilla, toiset lajikkeet on tarkoitettu kasvihuoneviljelyyn. Onnistuneeseen satoon tarvitaan tietyn suuruinen tehoisa lämpösumma. Tai kasvi on lyhyenpäivän kasvi, mikä tarkoittaa sitä, että kasvi vaatii pitkän yön virittyäkseen kukintaan. Meidän leveysasteillamme, missä kesäisin on lyhyet yöt, kukinta viivästyy, ja siksi sato on huono tai satoa ei muodostu ollenkaan.
Ole varuillasi kasvien näkymättömien tuhoojien kanssa
Ruskokurttuviruksen saastuttama tomaatti. Kuva EPPOn arkisto.
Kasvien tuhoojat voivat piiloutua myös siemeniin. Esimerkiksi ruskokurttuvirus (ToBRFV) luokitellaan karanteenituhoojaksi. Tomaatti ja paprikat ovat viruksen isäntäkasveja ja virus leviää sekä hedelmien että siementen välityksellä.
Historia opettaa, miksi terveellinen lisäysaineisto on tärkeää
Euroopassa levisi tarttuva perunatauti 1800-luvun lopulla. Perunasyöpä aiheutti suuria tappioita perunanviljelijöille. Pahiten kärsivät köyhät teollisuustyöntekijät, jotka kasvattivat perunaa omaan käyttöönsä pienillä viljelypalstoillaan ja jakoivat siemenperunat ystävilleen. Suomessa perunasyöpä havaittiin virallisesti vasta vuonna 1924, vaikka tauti oli jo 20 vuotta aikaisemmin rantautunut Suomeen. Perunasyöpä levisi yhä laajemmin Etelä-Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla.
Kasvinterveys otti ison harppauksen eteenpäin perunasyöpä-taudin myötä
Ruokavirasto ottaa pistokokeita perunavarastoilta ja tutkii että siinä ei esiinny karanteenikasvintuhoojia. Kuva: Annika Wickström.
Perunasyövän leviämisen estämiseksi Suomessa säädettiin vuonna 1925 ensimmäinen kasvinterveyslaki. Tauti oli levinnyt nopeasti 20 vuoden aikana ja vaadittiin 80 vuotta(!) sinnikästä työtä, jotta siitä päästiin eroon. Perunasyöpä on edelleen vaarallinen karanteenituhooja. Tehokkaan valvonnan ja resistenttien lajikkeiden myötä Suomessa ei ole ollut yhtään perunasyöpätapausta 30 vuoteen.
Yhteinen vastuu kasvienterveydestä myös tulevaisuudessa
Huolellisen valvonnan ja vastuullisten toimijoiden ansiosta meillä on Suomessa tällä hetkellä hyvä kasvinterveystilanne. Hyvä kasvinterveys tarkoittaa myös sitä, että tuottajat voivat vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Karanteenituhoojat ovat kuitenkin tyypillisesti sellaisia, joita ei voida torjua kasvinsuojeluaineilla. Meidän kaikkien on oltava jatkuvasti varuillamme ja seurattava kasvinterveyden tilannetta ympärillämme. Me Ruokaviraston kasvinterveydessä tarvitsemme edelleen kansalaisten apua , jotta voimme aloittaa torjuntatyöt ajoissa, jos tilanne niin vaatii. Esimerkiksi olemme saaneet kansalaisilta ilmoituksia kadulla kipittävästä aasianrunkojäärästä ja perunanvarsia järsivistä koloradonkuoriaisista. Meillä kaikilla on yhteinen vastuu huolehtia siitä, ettei haitallisia vieraslajeja tai karanteenikasvintuhoojia pääse leviämään herkkään luontoomme.
Annika Wickström
jaostopäällikkö
kasvinterveysyksikkö
Twitter: @AnnikaWickstrom