Meillä Suomessa on onneksemme saavutettu hyvä elintarviketurvallisuuden taso. Tämä on saatu aikaan vuosikymmenten ahkeralla työllä, jossa viranomaisten ja elinkeinon erinomainen yhteistyö on ollut merkittävänä apuna. Tämän ansioista kuluttajat voivat varsin turvallisin mielin luottaa siihen, että Suomessa ruoka ei sisällä terveydelle vaarallisia kemikaaleja tai mikrobeja. Tämä kaikki ei kuitenkaan merkitse sitä, että voisimme nyt levätä laakereillamme ja vähentää virallista elintarvikevalvontaa tai elintarvikeyritysten omavalvontaa.
Elintarvikevalvonnan haasteet lisääntyvät
Kansainvälisen kaupan lisääntyminen, globalisaatio, (tuotanto)teknologian kehittyminen ja ilmastonmuutos tuovat jatkuvasti uusia riskejä ja haasteita elintarviketurvallisuudelle. Suomessakin on viime vuosina nähty ruokamyrkytysepidemioiden, eläinten salmonellatartuntojen ja elintarvikkeiden takaisinvetojen määrän lisääntyminen. Sen lisäksi elintarvikepetosten selvittäminen, laajentuvan verkkokaupan valvonta ja kuluttajien harhaanjohtamisen estäminen vaativat lisääntyviä resursseja valvontaviranomaisilta ja jo olemassa olevien resurssien uudelleen ohjaamista. Koko ruokajärjestelmän toimivuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että elintarvikevalvonta pystyy puuttumaan säädösten vastaiseen ja rikolliseen toimintaan elintarvikeketjussa ja että nämä tapaukset saadaan tarvittaessa asianmukaisesti syyttäjäviranomaisten käsiteltäväksi. Joten kaiken kaikkiaan jo nykyisen tason ylläpitäminen elintarviketurvallisuudessa on haaste ja vaatii resursseja sekä valvontaviranomaisilta että elintarvikeyrityksiltä.
Ruokaviraston uudessa strategiassa ruoan turvallisuutta ja terveellisyyttä ollaan nostamassa keskeiseksi tavoitteeksi. Tarkoituksemme on edelleen panostaa elintarvikevalvonnan kehittämiseen ja erityisesti petosten ja harmaan talouden torjuntaan.
Tuuppaamalla kohti hyvää ravitsemusta
Terveellistä ja turvallista ravitsemusta edistetään käsityksemme mukaan parhaiten pehmeillä keinoilla, kuten jakamalla oikeaa tietoa, antamalla suosituksia sekä ”tuuppaamalla” toimijoita ja kuluttajia oikeaan suuntaan. Tällä alueella Ruokavirasto tekee hyvää yhteistyötä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Muun muassa elinkeinon kanssa tehtävät vapaaehtoiset ravitsemussitoumukset ovat jo nyt osoittautuneet hyödyllisiksi. Ruokaviraston mielestä viralliseen elintarvikevalvontaan ravitsemusasioita voidaan ottaa silloin, kun niistä on olemassa yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Tällaisia alueita on tällä hetkellä mm. elintarvikkeiden suolapitoisuuden sekä tuotteiden pakkausmerkintöjen ja markkinoinnin valvonta.
Pia Mäkelä
ylijohtaja, elintarvikeketjulinja
Twitter: @Piammakela