Antibioottien tehon säilyttämiseksi tarvitaan enemmän ja parempia toimia, muistuttaa marraskuun 18. päivä vietettävä Euroopan antibioottipäivä. Teemapäivä aloittaa maailman mikrobilääkeviikon, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota lääkkeiden tehon katoamiseen bakteerien, virusten, sienten ja alkueläinten aiheuttamien infektioiden hoidossa. Ruokavirasto ja muut viranomaiset tuottavat tietoa antibioottien myynnistä ja käytöstä sekä resistenssitilanteesta, jotta lääkkeiden tehoa voidaan suojella.
Tieto ja yhteistyö hiljaisen pandemian torjunnassa
Tavanomaisissa ihmisten terveydenhuollossa nähtävissä infektioissa antibioottien teho jatkaa heikkenemistään, eikä uusia antibiootteja käytöstä poistuvien tilalle ole saatu kehitettyä pitkiin aikoihin. Maaliskuussa ilmestynyt Euroopan unionin tartuntatautivirasto ECDC:n, lääkevirasto EMA:n, elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n sekä kansainvälisen talousjärjestö OECD:n yhteisraportti nimitti pahenevaa tilannetta hiljaiseksi pandemiaksi. Bakteeri-infektioiden hoidossa käytettäviä mikrobilääkkeitä kutsutaan antibiooteiksi, ja bakteerin antibioottia vastaan kehittämää suojaa antibioottiresistenssiksi. Antibioottiresistenssi siirtyy bakteerien välillä ja niiden mukana, minkä vuoksi se on lajien ja maiden rajat ylittävä terveysuhka.
Jotta voimat voidaan keskittää tehokkaaseen tekemiseen, on tiedettävä tilanne ja pystyttävä seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta. Eläinten osalta Suomen antibioottien käytön seuranta on tähän asti perustunut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean keräämiin eläimille tarkoitettujen antibioottien tukkumyyntitilastoihin, jotka on raportoitu yhdessä antibioottiresistenssiseurannan tulosten kanssa vuosittaisessa FINRES-Vet -raportissa. Näistä tiedoista ei kuitenkaan voida erotella muutoksia, joita on tapahtunut antibioottien käytössä eri eläinlajeilla tai tuotantosuunnissa.
Paremmalla ymmärryksellä tehokkaampiin toimiin
Tammikuussa voimaan tullut EU:n eläinlääkeasetus velvoittaa jäsenmaita keräämään tiedot keskeisten antibioottien käytöstä eläinlajitasolla. Ensimmäisten eläinlajien osalta tiedot on tarkoitus raportoida jo ensi vuodelta. Suomi on aloittanut käyttötietojen keruun jo tämän vuoden keväällä, ja työ on käynnissä, jotta tiedon laatu on riittävää raportoinnin alkaessa.
Tiedot eläimille tarkoitettujen antibioottien myyntimääristä toimitetaan vuosittain Euroopan unionin jäsenmaiden yhteiseen ESVAC-raporttiin, jota on julkaistu vuodesta 2010. Vertailukelpoisten myyntitietojen raportoiminen EU-tasolla on ollut merkittävä kirittäjä antibioottien hallitulle käytölle eläintuotannossa: tilanne voidaan ottaa haltuun vielä silloinkin, kun antibioottien runsas käyttö on jo muodostunut kiinteäksi osaksi eläinkasvatusta. Koko EU:n alueella kotieläimille tarkoitettujen antibioottien myynti on vähentynyt yli 43 % välillä 2011-2022, ja ensimmäisiä varovaisia merkkejä bakteerien uudesta herkistymisestä antibiooteille on näkyvissä. Eri maissa kotieläintuotannon rakenne on kuitenkin hyvin erilainen, ja monet muutokset jäävät nykyisessä seurannassa piiloon näiden erojen alle. Kansallisia tai EU-tason toimia on vaikea kohdistaa järkevästi, jollei ymmärretä, mitä tapahtuu. Tähän eläinlajikohtainen mikrobilääkkeiden käyttötietojen keruu tuo merkittävän parannuksen.
Tänä vuonna Suomen FINRES-Vet -ohjelma täyttää kaksikymmentä vuotta. Antibioottien tarkka, vastuullinen käyttö on välttämätöntä eläinten, ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. Tätä työtä tekevät joka päivä eläinlääkärit ja eläinten omistajat yhdessä. On sopivaa, että voimme juhlia 20-vuotisjuhlapäivää rakentamalla entistä luotettavampaa tietopohjaa tälle työlle.
Lue lisää FINRES-Vet-raportista
Lue lisää ESVAC-raportista Fimean sivuilta
Lue lisää antibioottiresistenssistä ihmisten infektioissa THL:n sivuilta
Lue ECDC:n, EFSAn, EMA:n ja OECD:n policy brief antibioottiresistenssistä (pdf)
Saija Kalenius
Ylitarkastaja
Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö