Blogi: Raja-asemalta pellon laidalle – kesä kasvintarkastajan matkassa

28. heinäkuuta 2021

Mikä roikkuu puussa ja tarkastaa passeja? No tietenkin kasvintarkastaja! Passeja tarkastetaan kasveilta, ja puuhun kiivetään asentamaan pyydyksiä vaarallisille kasvintuhoojille. Ruokaviraston kasvinterveysyksikön harjoittelijana olen päässyt kesän aikana seuraamaan kasvitarkastajien työtä. Reissuani on ollut mahdollista seurata Ruokaviraston eri somekanavilla ja YouTubessa  Heitin repun selkään ja kameran kaulaan alkukesästä. Tieni vei pitkin Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja Kymenlaaksoa. Kesän aikana pääsin tutustumaan taimituotantoon, vienti- ja tuontitarkastuksiin sekä kasvintuhoojapyydysten asennukseen.

Vaikka kasvintarkastajan työ on pääasiassa kasvien tarkastamista silmämääräisesti tuhoojia ja tuhoojien aiheuttamia oireita kasveista etsien, tekevät he paljon muutakin kuin kääntelevät kasvien lehtiä. He muun muassa neuvovat kasvinterveydellisissä kysymyksissä ja huolehtivat, että omavalvonta toimii. Kasvintarkastajan voit löytää esimerkiksi perunapellolta, puusta, kasvihuoneesta, taimimyymälästä, lentokentältä, satamasta, kivivarastolta tai raja-asemalta (kyllä, kasvintuhoojia voi löytyä myös paikoista, joissa ei ole kasveja). Raja-asemalla kuuluva pörinä on luultavasti lähtöisin kasvintarkastajan porakoneesta. Siellä tarkastaja poraa tuontipuusta lastuja laboratorioon tutkittavaksi. Suomeen tulevaa puuta tarkastetaan, jottei sen mukana pääse leviämään luonnollemme vaarallisia tuhoojia.

Kasvintarkastajan työ on monipuolista ja mielenkiintoista, mutta ennen kaikkea tärkeää. Korostaakseni kasvinterveyden valvonnan tärkeyttä haluan luoda kuvitteellisen skenaarion. Mitä seuraa, jos kasvintarkastuksia ei tehdä? Kuvitellaan seuraava: satamaan saapuu laiva Aasiasta. Kyydissä on puisille lavoille pakattua kivimateriaalia. Tavara kuljetetaan varastoon, jossa puisesta lavasta kömpii esiin aasianrunkojäärä. Se kipittää varastoalueelta läheiselle kadulle ja löytää sieltä sopivan lehtipuun. Hyönteinen munii munan, josta kehittyvä toukka syö puuta ja vahingoittaa sitä pahasti.  Pian laji leviää lähimetsiin aiheuttaen lehtipuiden kuolemia. Ainoa tapa yrittää hävittää laji tässä vaiheessa on puiden kaato hyvin laajalta alueelta, mikä aiheuttaa erittäin korkeat kustannukset, eikä silti takaa lajin häviämistä.

Kelataan hieman taaksepäin kohtaan, jossa kivitavara kuljetettiin puisten lavojen päällä varastoon. Lavan sisällä salamatkustaa aasianrunkojäärän toukka. Tähän asti tarina oli täysin totta. Mutta oikeassa tarinassa tässä vaiheessa kuvioon astuu kasvintarkastaja. Näin tapahtui vuonna 2017 Uudellamaalla. Tarkastaja huomasi tarkastuskierroksellaan purua lavan aluspuun pinnalta ja alkoi epäillä sitä aasianrunkojäärän aiheuttamaksi. Aasianrunkojäärän tunnistamiseen koulutettu hajukoira paikallisti toukan. Koska vieraslaji paikallistettiin ajoissa, ei se ehtinyt levitä varastolta. Tällä kertaa tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.

Suomessa kasvinterveyden eteen tehdään paljon työtä. Työtä tehdään yhdessä tuottajien ja kansalaisten kanssa, jotta kasvintuotanto ja luonto pysyisivät mahdollisimman puhtaana vaarallisista kasvintuhoojista. Kesä kasvintarkastajien matkassa oli hieno ja silmiä avaava. Pääsin reissullani tutustumaan hienoihin paikkoihin ja ihmisiin ja ennen kaikkea opin paljon uutta kasvinterveydestä. Pidetään yhdessä huolta kallisarvoisesta luonnostamme!

Milja Juola.

Milja Juola
yliopistoharjoittelija
kasvinterveysyksikkö