Kasvintuhoojien hävittäminen ja leviämisen estäminen on hyvin pitkäjänteistä työtä. Perunasyöpä voi säilyä maassa 20 vuotta, ankeroinen 10-15 vuotta ja vaalearengasmätäkin 2-3 vuotta. Tehokkailla toimenpiteillä tuhoojat saadaan kyllä häviämään yksittäisestä pellosta haluttaessa nopeastikin; pelto voidaan tarvittaessa vaikka nurmettaa ja ottaa pois taudille alttiin isäntäkasvin viljelystä. Jos kasvintuhooja halutaan hävittää koko valtakunnan alueelta, asiasta tulee huomattavasti monimutkaisempi.
Tilan, jolta kasvintuhoojaa on löydetty, on tavallisesti jatkettava valitsemallaan tuotantolinjalla ja yritettävä sopeutua torjuntatoimiin viljelyn jatkuessa tilan muilla lohkoilla. Tauti voi tällöin levitä saastuneelta lohkolta muille koneiden ja laitteiden välityksellä ja säilyä tilalla piilevänä vuosien ajan. Jos tällaisia kasvintuhoojan saastuttamia tiloja on paljon, tarvitaan useiden vuosien laajamittaiset tautikartoitukset, valvonnat ja rajoitukset, ennen kuin jokin kasvintuhooja voidaan julistaa voitetuksi koko valtakunnan alueelta.
Perunan vaalearengasmätä
Perunan vaalearengasmätä on hyvä esimerkki kasvintuhoojasta, jota on torjuttu ja yritetty hävittää jo kymmenien vuosien ajan. Rengasmätä oli erittäin yleinen ja haitallinen 1970- ja 1980-luvuilla. Tuolloin aloitetuissa laajamittaisissa varastotarkastuksissa rengasmätää etsittiin halkomalla perunoita ja katsomalla, onko niissä rengasmätätaudin oireita. Jos peruna oli saastunut, halkaistun perunan johtojännekehästä pursui bakteerilimaa (kuva). Tällä tarkastusmenettelyllä voimakkaimmin saastuneet perunaerät löydettiin ja saatiin hävitettyä, mutta viljelyyn jäi edelleen suuri määrä perunoita, joissa tauti esiintyi piilevänä aiheuttamatta näkyviä oireita.
Rengasmätää voi olla oireeton
Aikoinaan rengasmätäinen peruna oli tuttu näky usealle perunatarkastajalle. Nykyään suurin osa viljelijöistä ja tarkastajista ei ole koskaan nähnyt oireellista perunaa, sillä hyvin voimakkaat, näkyviä oireita aiheuttavat saastunnat ovat harvinaisia. Rengasmädän tyypillisin – ja vaarallisin – ominaisuus onkin sen kyky säilyä perunassa vuosikausia piilevänä. Laboratoriotesteillä voimme kuitenkin havaita oireettomissakin perunoissa suuria bakteerimääriä. Testimenettely on katsottavissa videona Ruokaviraston sivuilla
Rengasmädän löytyminen tulee perunatilalle tavallisesti yllätyksenä, sillä kaiken on luultu olevan kunnossa. Tauti ei ole antanut merkkejä itsestään, koska perunat ovat näyttäneet terveiltä. Taudin torjunnan kannalta on tärkeää poistaa viljelystä tarkastamattomat, vanhat siemenperunaerät, sillä ne voivat olla oireettomia ja niiden mukana tauti periytyy seuraavan viljelijäsukupolven riesaksi.
Miksi rengasmätä putkahtaa aina uudelleen?
Rengasmätälöydökset viranomaisten tekemissä tarkastuksissa ovat vähentyneet, mutta tautia todetaan edelleen muutamilla tiloilla vuosittain. Rengasmätäbakteerin ominaisuudet, torjuntaan käyttämämme aika (kymmeniä vuosia), siemenperunoiden uusiutuminen vuosien mittaan, saastuneiden erien häviäminen jne. antavat syytä epäillä, voiko rengasmätä vieläkin olla samaa vanhaa kotimaista perua vuosien tai vuosikymmenten takaa, vai tuleeko tautia jostain uudelleen?
Tiedämme rengasmädästä vain sen, mitä olemme tutkimuksissa tähän mennessä todenneet, mutta jatkotutkimukset ja uudet tutkimusmenetelmät voivat tuoda esille jotain uutta. Tutkimuksissa on mm. todettu, että rengasmätä voi säilyä useiden rikkakasvien juuristossa. Arvellaankin, että tämä on voinut olla yhtenä syynä taudin ilmaantumiseen tietyille alueille uudelleen, vaikka tauti on jo kertaalleen luultu hävitetyksi. EU:n kasvinterveyslainsäädäntö ei huomioi vaalearengasmädän mahdollista säilymistä rikkakasveissa, joten rikkakasvien hävittämistä torjuntatoimien yhteydessä ei edellytetä. Tummarengasmädän torjunnassa on kuitenkin vaatimuksena, että Solanaceae-suvun (koisokasvit) rikkakasvit tulee hävittää.
Rengasmädän hävittäminen on pitkäaikainen ja kallis työ
Rengasmädän häviämistä maastamme on edistänyt yleinen viljelyhygienian parantuminen, puhtaan siemenperunatuotannon aloittaminen, viljelyn ammattimaistuminen, tutkimusmenetelmien kehittyminen jne. Viranomaisten tekemä tarkastus- ja testaustyö on vain yksi osa rengasmädän torjuntaa, mutta pelkästään sen avulla tautia ei saada tietenkään hävitettyä. Viranomainen ei voi vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä esim. siemenperunan uusinnasta ja viljelyhygieniasta tehdään tilatasolla. Talkoisiin on osallistuttava kaikkien perunan kanssa tekemisissä olevien tahojen, kukin omalla panostuksellaan. Saavuttamamme kohtuullisen hyvä tilanne rengasmädän torjunnassa voidaan menettää nopeasti, ellei rengasmädän torjuntaan suhtauduta edelleenkin erittäin vakavasti.
Jukka Tegel
Jaostopäällikkö, Ruokaviraston kasvintuhoojajaosto
@tegel_jukka