Eläinten merkintä ja rekisteröinti

Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö on muuttunut 21.4.2021, jolloin alkoi EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annettujen säädösten soveltaminen. Myös nykyinen eläintunnistusjärjestelmästä annettu laki on muuttumassa. Uusi eläintunnistuslaki astuu voimaan myöhemmin tänä vuonna. 

Lain vaatima velvollisuus rekisteröidä eläinten pitopaikat koskee seuraavia eläimiä:

  • nautaeläimet
  • sikaeläimet
  • lammaseläimet
  • vuohieläimet
  • siipikarja
  • hevoseläimet
  • kameli- ja hirvieläimet (poro tietyin poikkeuksin)
  • turkiseläimet
  • kalat, äyriäiset ja nilviäiset (paitsi koriste-eläimet tankissa)
  • mehiläiset ja kimalaiset
  • tuotantokanit
  • muut maaeläimet, pois lukien lemmikkieläimiä pitävät kotitaloudet ja eläinlääkärien vastaanotot ja klinikat

Katso lisätietoa eläinryhmien tarkemmista vaatimuksista sivun vasemmassa laidassa olevista linkeistä. Velvollisuus rekisteröidä pitopaikka syntyy, vaikka eläimiä olisi vain yksi tai niiden käyttötarkoitus olisi ei-kaupallinen. Tietyt eläinlajit pitää myös tunnistaa ja merkitä joko yksilöllisellä tunnisteella tai ryhmäeläiminä. 

Oikeudellinen pohja rekisteröinti- ja merkintävelvollisuudelle on 21.4.2021 voimaan tulleessa EU:n eläinterveysäännöstössä, joka on kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Aiemmin vaatimukset ovat pohjautuneet kansalliseen eläintunnistusjärjestelmästä annettuun lakiin (238/2010) ja sen perusteella annettuihin eläinlajikohtaisiin asetuksiin. Edellä mainittu laki ja eläinlajikohtaiset asetukset ovat muuttumassa myöhemmin tänä vuonna. Ruokavirasto tiedottaa tällä sivustolla yksityiskohtaisista vaatimuksista niiden varmistuttua.

Kirjanpitovelvoite

Pitopaikan toimijalla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Jokaisen rekisteröidyn pitopaikan osalta on pidettävä kirjaa pitopaikan eläinlajeista, eläinluokista, eläinten lukumääristä ja soveltuvissa tapauksissa tunnistetiedoista. Lisäksi kirjaa on pidettävä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Siirtotiedoista on käytävä ilmi lähtö- ja määränpääpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero sekä siirron päivämäärä. Kirjaa on pidettävä myös pitopaikassa kuolleista, ja tiettyjen eläinlajien osalta pitopaikassa syntyneistä eläimistä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

Miksi tätä tehdään?

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata eläimistä peräisin olevan elintarvikkeen kulkua tuotantoketjun alusta loppuun. Jotta kuluttaja voi vakuuttua tuotteen turvallisuudesta, elintarviketuotannon on oltava läpinäkyvää ja tuote on voitava jäljittää lähtöpisteeseensä asti. Myös eläintaudin puhjetessa on oleellista tietää, missä kukin eläin on ollut, jotta todennäköisesti tartunnan saaneet eläimet voidaan jäljittää ja erotella muista eläimistä.

Eläinten jäljitettävyyden ja elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tuotantoeläimet on merkittävä luotettavasti ja kattavasti, niiden pitopaikoista on pidettävä ajantasaista rekisteriä ja eläinten siirrot pitopaikkojen välillä sekä niiden syntymät ja kuolemat tulee merkitä rekistereihin eläinlajikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

Toinen tarkoitus liittyy eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen. Kun viranomaisille on selvää, kuka eläimiä tuottaa ja myy, pystytään tätä toimintaa myös valvomaan. 

Kolmas ja mahdollisesti tärkein tarkoitus, liittyy eläintauteihin. Eläimillä on omat tautinsa, joista osa voi olla hyvinkin vakavia, vaikka eivät tarttuisi ihmisiin lainkaan. Tällaiset taudit voivat uhata koko elinkeinon olemassaoloa. Kun epidemia havaitaan, parhaat mahdollisuudet sen taltuttamiseen on, kun tiedetään, missä taudille alttiita eläimiä on ja miten eläimiä on liikkunut tautialueelta ulos.

Vaatimusten noudattamista valvovat ELY-keskusten tarkastajat, tarkastuseläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit sekä kunnaneläinlääkärit.

Kuinka tulee toimia?

Rekisteröityminen vesieläinten pitäjäksi tehdään vesiviljelyrekisteriin.

Maaeläinten pitopaikkojen rekisteröinti sisältää seuraavat kolme pakollista vaihetta.

  1. Eläinten pidon ilmoittaminen alkaa pitopaikan ilmoittamisesta.
  2. Kun eläinten pitopaikka on rekisteröity, voidaan ilmoittaa siellä pidettävät eläinlajit ja päivämäärä, jolloin pitopaikassa aloitetaan kunkin eläinlajin pito.
  3. Jos pidetään nautoja, sikoja, vuohia tai lampaita, tulee tämän jälkeen lisäksi tehdä tarkemmat tapahtumailmoitukset nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekistereihin.

Yllä olevista vaiheet 1 ja 2 tallennetaan Eläintenpitäjärekisteriin ja ilmoitukset voidaan tehdä eläinten pitäjän kotikunnan maaseututoimeen tai verkkopalvelussa epr.ruokavirasto.fi(tilapäisesti poissa käytöstä, katso lisätietoja Ruokaviraston sivustolta).

Kolmannen vaiheen rekisterit ovat erillisiä eläinrekistereitä ja niiden käytöstä on tällä sivustolla tietoa lajikohtaisesti (nauta, sika, lammas ja vuohi).

Eläinten merkinnän tulee tapahtua EU:n ja kansallisten asetusten hyväksymällä tavalla. Näistä merkintätavoista lisätietoa löytyy tältä sivustolta eläinlajikohtaisesti.

Sivu on viimeksi päivitetty 21.4.2021