Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa 2021

Lohikalojen tarttuvaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia IHN (infectious haematopoietic necrosis) todettiin Suomessa vuonna 2021 yhteensä viidessä Ahvenenmaalla sijaitsevassa kalojen pitopaikassa. Ensimmäinen tartunta todettiin 27.5.2021 ja viimeisin 22.10.2021. Tartunnat olivat peräisin tanskalaisilta kalanviljelylaitoksilta, joista kevään 2021 aikana toimitettiin kaloja jatkokasvatettavaksi Ahvenanmaalle kahteen pitopaikkaan. Kolmas, neljäs ja viides tartuntapitopaikka saivat tartunnan ihmistoiminnan välityksellä tai vesiteitse näistä pitopaikoista.  

Kaikkien tartuntapitopaikkojen kalat on teurastettu tai lopetettu. Kolmen ensimmäisen tartuntapitopaikan  kalusto ja välineistö on pesty ja desinfioitu viruksen hävittämiseksi. Kahden viimeisimmän tartuntapitopaikan välineistö pestään ja desinfioidaan talven 2021/2022 aikana. Saneerauksen jälkeen pitopaikkoja pidetään tyhjillään ja kasvatus saadaan aloittaa uudelleen keväällä 2022.  

Tartuntaketjun käynnistäneeltä tanskalaislaitokselta löytyi IHN-tautia viikolla 20. Tartunta on tähän mennessä ilmoitettu löytyneen 11 tanskalaisesta pitopaikasta. Näiltä laitoksilta ei tiettävästi ole toimitettu kaloja Manner-Suomeen. Lisätietoa Tanskan IHN-epidemiasta tästä linkistä. 

Rajoitusvyöhyke

Ensimmäisten tartuntapitopaikkojen ympärille perustettiin 28.5.2021 Ruokaviraston päätöksellä rajoitusvyöhyke sisältäen isomman valvontavyöhykkeen ja sen sisällä tartuntapitopaikkojen ympärille muodostetut pienemmät suojavyöhykkeet. Vyöhykettä muutettiin 4.6.2021 kolmannen, 6.10.2021 neljännen ja 29.10 viidennen tartuntapitopaikan löydyttyä. 29.10 perustettiin suojavyöhyke myös perkaamon ympärille, jossa perattiin tartuntapitopaikoista peräisin olevaa kalaa.

Vyöhykettä muutettiin jälleen 14.1.2022, jolloin valvontavyöhyke säilyi ennallaan, mutta kaikki tartuntapitopaikkojen ympärille muodostetut suojavyöhykkeet poistettiin.  Alueelle on voimassa valvontavyöhyke ja sitä koskevat rajoitukset. Valvontavyöhyke säilyy alueella, kunnes taudin hävitystoimien onnistuminen on varmistettu kaksivuotisen seurantaohjelman avulla. Rajoituksia myös muutettiin siten, että alueelle voidaan tuoda kirjolohia, kun kaikille tartuntapitopaikoille määrätty tyhjänäpitoaika on ohitse. Myös kuljetuskaluston desinfiointivaatimusta lievennettiin hieman.  

Vyöhykeen pitopaikkoja seurataan kunnaneläinlääkärin tarkastuksin ja näytteenotoin. 

Alla on lueteltu rajoituspäätöksen kiellot ja määräykset, sekä sallittuja tai suositeltuja toimintatapoja. Rajoitusvyöhykepäätös ja päätöksen tarkka sisältö löytyvät "lisätietoa" -kohdasta.

1.Vyöhykkeellä sijaitsevista vesiviljelyeläinten pitopaikoista vastuussa olevien toimijoiden on seurattava vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta ja eläintautilain 19§ mukaisesti ilmoitettava luetteloidun eläintaudin epäilystä eläinterveysviranomaiselle. Kalastokirjanpito tulee epitää ajan tasalla. 

2. Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen kalat, joilla IHN -tautia epäillään tai joilla se on todettu, tulee eristää muista viljellyistä sekä luonnonvaraisista kaloista, siten kuin se on mahdollista.

3. IHN-taudille herkkien lajien (kirjolohi, lohi, nieriä ja puronieriä) ja tautia levittämään kykenevien lajien* sekä niiden sukusolujen siirtäminen pitopaikoista pois on kielletty muualle, paitsi perattavaksi vyöhykkeellä sijaitsevaan perkaamoon, kunnes kaikkien tartuntapitopaikkojen tyhjänäpitoaika on päättynyt.

4. Rajoitusvyöhykkeelle on sallittua siirtää muita kuin IHN-taudille herkkiin lajehin (kirjolohi, lohi, nieriä ja puronieriä) ja tautia levittämään kykeneviin lajeihin* kuuluvia lajeja sekä pitopaikkoihin että istutukseen.

5. Rehun ja desinfioimattomien välineiden siirto pois rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista on kielletty.

6. Vain oireettomien kalojen perkuu elintarvikkeeksi on sallittu. Tartunnan leviämisen estämiseksi perkuussa tulee pitää erityistä huolta hygieniasta.

7. Vyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen vesiviljelyeläimistä saadut sivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Taudin vaaraa ei katsota aiheutuvan sivutuotteista, jotka on esimerkiksi käsitelty hapolla siten, että aineksen pH on kauttaaltaan alle 4 tai kuumennettu kauttaaltaan 70 asteen lämpötilaan 60 minuutin ajaksi.

8. Vyöhykkeen pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Desinfiointiaineena voi käyttää esimerkiksi Parvocide H Plus, Virkon-S tai vastaavia valmisteita. Huomioi tarvittaessa, että valmiste tehoaa myös alhaisessa lämpötilassa (esim. Parvocide H Plus). Varusteet voi desinfioida myös pitämällä pestyjä varusteita tunti kuumassa saunassa tai kuivauskaapissa (vähintään + 70 °C). Saunan käytössä tulee huomioida paloturvallisuus.

9. Kaikki kuljetusvälineet, joita on käytetty vesiviljelyeläinten tai niistä saatavien sivutuotteiden kuljetukseen rajoitusvyöhykkeellä on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen, ennen kuin kuljetusvälinettä käytetään uudelleen. Poikkeuksena vyöhykkeen sisällä sijaitsevien pitopaikkojen (ml. perkaamot) kahdenväliset, peräkkäiset kuljetukset saa tehdä ilman kuljetusvälineen pesua ja desinfiointia kuljetusten välillä.

Pesu ja desinfiointi tulee tehdä niin kaukana tai muuten erotettuna kalanviljelylaitoksista, perkaamoista ja luonnonvesistä, ettei tartunnan leviäminen pestyyn tai desinfioituun kalustoon tai pesuvesien myötä viljeltyihin tai luonnonvaraisiin kaloihin ole mahdollinen.

Kuljetuskaluston ja -välineistön pinnat, letkut, suojavaatteet ja kaikki välineet, jotka ovat olleet kosketuksissa kalojen tai veden kanssa, tulee pestä puhtaiksi ennen desinfiointia. Pesu tulee suorittaa vähintään +60 °C vedellä ja emäksisellä pesuaineella huolellisesti, sillä desinfiointiaineet eivät toimi likaisilla pinnoilla. Pesun jälkeen kaikki pinnat ruiskutetaan IHN-virukseen tehoavalla desinfiointiaineella (esimerkiksi Parvocide H Plus tai Virkon S) ja annetaan desinfiointiaineen vaikuttaa pakkausohjeen mukainen aika. Myös desinfiointi esim. kuuman höyryn avulla on sovelias. Desinfiointiaineita käytettäessä noudata annettuja käyttöturvallisuusohjeita.

10. Rajoitusvyöhykkeellä saa kalastaa normaalisti, mutta kalastajien tulee huolehtia veneiden, kalastusvälineiden ja muiden veden ja kalojen kanssa kosketuksissa olleiden tarvikkeiden huolellisesta desinfioinnista ennen alueelta poistumista. Lisätietoja sivulla ”ohjeita kalastajille”.

* Ks. lajilista (oikea palkki)

Poikkeusluvat

Ahvenanmaan maakuntahallitus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksia vyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä eläintautilain 29 §:n mukaisesti.

Kartta rajoitusvyöhykkeestä.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 14.1.2022