Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa

Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio IHN (infectious haematopoietic necrosis) todettiin Suomessa ensi kertaa 30.11.2017. Tartunta todettiin tuolloin rutiiniseurannassa, Iissä sijaitsevan merialueen kalanviljelylaitoksen kirjolohissa. Viruksen löydyttyä aloitettiin tartunnan levinneisyyden ja alkuperän selvitys. Virusta löytyi myös toisesta merikassikasvattamosta IIstä, emokala- ja poikaslaitoksesta ja sen läheisestä onkilammikosta Tervosta, pienen kotitarvelammen kaloista Kaavilta ja vielä tammikuun 2018 puolivälissä onkilammikosta Nurmeksesta. Yhteensä IHN-tartunta todettiin siis kuuden pitopaikan kaloista. Kaikkien tartuntapitopaikkojen ympärille perustettiin Ruokaviraston (silloisen Eviran) päätöksillä rajoitusvyöhykkeet. Tartunnan saaneet pitopaikat tyhjennettiin kaloista. Kalaa tapettiin kaikkiaan 232 000 kg. Kalojen hävittämisen jälkeen pitopaikat pestiin, desinfioitiin ja pidettiin tyhjillään vähintään kuuden viikon ajan viruksen tuhoutumisen varmistamiseksi. Uusia kaloja tutkitaan tehostetusti IHN-tartunnan varalta.

On todennäköistä, että IHN-tartunta on tullut Suomeen toiseen Tervossa sijaitsevista pitopaikoista ja levinnyt niistä edelleen kalasiirtojen mukana. Tartunnan alkuperää ei kuitenkaan ole saatu selville. Vesiviljelylaitokset, onkilammikot ja istutuskohteet, joihin IHN-virustartunnan saaneilla laitoksilla on ollut yhteyksiä, on selvitetty. Kontaktipitopaikoissa on tehty tarkastuksia ja näytteenottoja kunnaneläinlääkäreiden toimesta. Luonnonvaraisia kaloja on tutkittu alueilla, joilla tartunnan riski on suurin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tartunta on saatu hävitettyä Suomesta.

Seuranta-alueet

Taudin hävitystoimet on saatu päätökseen. Pielisen rajoitusvyöhyke purettiin 28.9.2018, Iin vyöhyke 15.7.2019 ja Tervon vyöhyke 11.2.2020. Kaavin rajoitusvyöhyke on yhä voimassa. Kaavin rajoitusvyöhykkeen alueelle, Pielisen vesistöalueelle ja Iin ja Tervon purettujen rajoitusvyöhykkeiden alueelle on muodostettu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (1009/2013, muutos 776/2018) seuranta-alueet (ks. kartta). Tehostettu seuranta IHN-vapaan aseman palauttamiseksi jatkuu seuranta-alueilla vähintään kahden vuoden ajan. Tänä aikana alueilta tutkitaan sekä viljeltyjä että luonnonvaraisia kaloja IHN-taudin varalta. Seuranta-alueilta ei saa siirtää kirjolohia, lohia tai näiden sukusoluja muualle Suomeen. Siirrettäessä kirjolohia tai lohia seuranta-alueelle, pitopaikkoihin tai istutuksiin, vaaditaan lähtöpitopaikasta kunnaneläinlääkärin allekirjoittama terveystodistus. Seuranta-alueella käyvät kalankuljetusautot on suositeltavaa desinfioida huolellisesti. Alueilla voi kalastaa ja liikkua normaalisti. Kalastusvälineiden desinfiointi on suositeltavaa ennen kuin niitä käytetään muualla. Ks. ohjeita kalastajille

Kuva 1. IHN-taudin seuranta-alueet Suomessa. Vihreillä ja punaisella alueilla on voimassa IHN-taudin seuranta-alue. Punaisella alueella on lisäksi voimassa Ruokaviraston perustama IHN-taudin rajoitusvyöhyke. 

Kaavin rajoitusvyöhykettä koskevat rajoitukset

Kaavin tartuntatapauksen vuoksi Saarijärven alueelle, Vuoksen vesistöön perustettua rajoitusvyöhykettä ei ole voitu vielä purkaa. Saarijärven alueella saa kuitenkin jälleen istuttaa IHN-taudille herkkiä lajeja (kirjolohi, lohi), koska IHN-taudin riski myös siellä on pieni. Istutettaville kirjolohille tai lohille vaaditaan lähtöpitopaikasta kunnaneläinlääkärin allekirjoittama terveystodistus. Saarijärven alueella ei ole toiminnassaolevia kirjolohen tai lohen kasvatuspaikkoja ja siksi vyöhyke ei käytännössä enää estä alueen normaalia kalankasvatusta tai kalastustoimintaa. Aikeista perustaa kyseisella alueelle kirjolohen tai lohen pitopakka tulee keskustella eläintautiviranomaisten kanssa. 

Lisätietoja IHN-rajoituksista ja terveystodistuksesta seuranta-alueelle siirrettäville lohille ja kirjolohille saa ensisijaisesti kyseisen kunnan kunnaneläinlääkäriltä.