Vuoden 2019 luonnonmarjasato oli keskinkertainen, sienisato erittäin huono. Kesän kuivuudesta huolimatta puolukkaa kerättiin edellisvuotta huomattavasti enemmän, lähes 6 miljoonaa kiloa. Sen sijaan mustikkasato jäi kauas vuoden 2018 määristä ja lakan myyntimäärät laskivat. Aiempaa paremman puolukkasadon ansiosta luonnonmarjoista ja -sienistä saatava kokonaistulo nousi kymmenisen prosenttia, yhteensä lähes 18 miljoonaan euroon.
Mustikkaa saatiin Länsi-Suomessa hyvin ja Itä-Suomessa keskinkertaisesti, mutta muualla Suomessa huonosti. Kaiken kaikkiaan mustikkaa kerättiin yli 4 miljoonaa kiloa. Syynä huonoon mustikkasatoon olivat hellekesän 2018 vaikutukset, joita kesän 2019 kuivuus voimisti. Poimijat saivat mustikasta hieman korkeamman hinnan vuoteen 2018 verrattuna. Suomalaista mustikkaa vietiin puoli miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Valtaosa mustikasta viedään pakasteina Kiinaan ja Ruotsiin. Lakkaa kerättiin hieman yli 64 000 kiloa ja karpaloa vajaat 24 000 kiloa.
Luomukeruualueiden määrä vuonna 2019 oli vajaat 4,6 miljoonaa hehtaaria. Pääosa luomukeruualueista sijaitsee Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla. Luomukeruualueen laajuus muuttui vuoteen 2018 verrattuna, koska vuodesta 2019 alkaen metsänomistajilta vaaditaan aktiivinen suostumus metsän liittämisestä luomukeruualueeseen. Luomumustikan osuus kaikesta kerätystä mustikasta oli vajaat 12 prosenttia. Luomupuolukan osuus oli 8 prosenttia ja luomulakan 30 prosenttia.
Sienestyskausi jäi lyhyeksi
Luonnonsienisato oli kuivuuden ja kuumuuden takia viime vuonna runsaasti myöhässä tavanomaisesta, ja kausi oli lyhyt. Vientisienenä tärkeää herkkutattia kerättiin vain runsaat 100 000 kiloa, joka on reilu kolmasosa vuoden 2018 määrästä.
Kantarellisato oli hieman edellisvuotta parempi. Kantarelleista 98 prosenttia kerättiin Itä-Suomesta. Kuivasta kesästä huolimatta suppilovahveron sadosta tuli kohtuullinen ja myyntiin sitä tuli vajaat 18 000 kiloa. Luonnonsienten kilohinta nousi edellisvuodesta useimmilla sienillä.
Poimintatulo nousi yli 2 miljoonalla eurolla
Poimijoille maksettiin luonnonmarjoista yhteensä yli 17 miljoonaa euroa, mikä on yli 2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Puolet poimintatulosta eli noin 8,5 miljoonaa euroa maksettiin Länsi-Suomessa kerätyistä marjoista eli lähinnä puolukasta ja mustikasta. Luonnonsienistä kertyi erittäin huonon sadon vuoksi tuloa poimijoille yhteensä vain vajaat 500 000 euroa, joka on alle puolet edellisvuoden poimintatulosta.
Ulkomaalaisten poimijoiden määrä jatkui laskuaan vuonna 2019. Suurin osa marjayritysten kutsumina Suomeen tulleista poimijoista oli thaimaalaisia. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät 92 prosenttia myyntiin tulleista luonnonmarjoista ja 5 prosenttia luonnonsienistä.
Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen 2019 (MARSI-tutkimus). Tutkimuksen tilaaja on Ruokavirasto ja tutkimuksen tekijä on Kantar TNS Agri Oy. Tutkimuksen tiedot kysytään marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä. Yritykset antavat tiedot alueittain sen mukaan, mistä marjat ja sienet on poimittu. Tulokset eivät sisällä suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille sekä kotitalouspoimintaa. Vain osa torikaupasta on mukana.
Lisätietoja Ruokavirastosta:
Ylitarkastaja Lea Anttalainen
0295 20 4128
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimus 2019 (MARSI), raportti