2024
Ruokaviraston tutkimuswebinaari 17.5.2024 klo 13—14
Viimeisessä Ruokaviraston tutkimusprofessoriesittelyssä tutkimuksistaan kertovat eläintautitutkimuksen asiantuntijat:
tutkimusprofessori Tuija Gadd: Eläintautivirologian tutkimusta kaloista lintuihin
Eläintautivirologian tutkimus keskittyy Suomelle merkittävien eläinten virustautien tutkimukseen. Tuija Gaddin työssä tällä hetkellä ajankohtaisia asioita ovat muun muassa korkeapatogeeninen lintuinfluenssa, kalojen IHN-virus, kanien myksomatoosi sekä kansalliset ja kansainväliset yhteistyöprojektit sidosryhmien kanssa.
tutkimusprofessori Antti Oksanen: Loisiminen on luonnossa ilmeisesti yleisin elinkeino
Antti Oksanen on tutkinut zoonoottisia loisia, erityisesti villieläimissä ja erityisesti arktisilla ja subarktisilla alueilla, viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan. Tutkimuswebinaarissa hän kertoo, että loiset loisivat elääkseen, eivät aiheuttaakseen sairautta isäntäeläimilleen. Niitä on hyvä yrittää ymmärtää, jottei niitä tarvitsisi elättää. Tai ainakaan kärsiä niistä.
Webinaari järjestetään Teamsin välityksellä. Linkki ilmoittautumiseen.
Tervetuloa mukaan!
Ruokaviraston tutkimuswebinaari 7.3.2024 klo 14—15
Ruokaviraston tutkimusprofessorien esittelyt jatkuvat. Torstaina 7.3. tutkimuksistaan yhteisen terveyden ja mikrobilääkeresistenssin parissa kertoo
- tutkimusprofessori Annamari Heikinheimo: Tutkimuksia zoonoottisen mikrobilääketieteen parissa
Annamari Heikinheimo on zoonoottisen mikrobilääkeresistenssin apulaisprofessori Helsingin yliopiston Helsinki One Health -verkostossa sekä tutkimusprofessori Ruokavirastossa. Työssään hän yhdistää tieteellistä tutkimusta viranomaistyöhön. Heikinheimo tutkii zoonoottista mikrobilääkeresistenssiä eli sitä, mikä on eläinten rooli bakteerien muuttumisessa vastustuskykyisiksi antibiooteille.
Webinaarissa Heikinheimo kertoo ajankohtaisista tutkimushankkeista liittyen jätevesipohjaisen seurannan kehittämiseen taudinaiheuttajamikrobien ja niillä esiintyvän antibioottiresistenssin leviämisen varalle. Lisäksi kuulemme tuontikoirien, kaupunkiluonnoneläinten ja Afrikan maiden mikrobilääkeresistenssiin liittyvästä tutkimuksesta.
2023
Ruokaviraston tutkimuswebinaari 30.5 klo 14—15
Ruokaviraston uusien tutkimusprofessorien esittelyt jatkuvat. Tiistaina 30.5. tutkimuksestaan kertovat:
- tutkimusprofessori Maria Lahtinen-Kaislaniemi: Pysyvät isotoopit ruokaväärennösten tutkimuksessa
- tutkimusprofessorit Pertti Koivisto: Kemikaaliturvallisuus on tärkeä osa ruokaketjua
Ruokaviraston tutkimusseminaari 28.3.2023 klo 15—16
Mycoplasma bovis nautakarjoissa – tartunnan leviäminen ja kontrollointi
Seminaarissa jaostopäällikkö, ELT Tarja Pohjanvirta kertoo väitöskirjatyöstään Mycoplasma bovis nautakarjoissa – tartunnan leviäminen ja kontrollointi.
Seminaarissa käsitellään M. bovis -tartunnan käyttäytymistä karjoissa, diagnostiikkaa, M. bovis keinollisessa lisääntymisessä sekä alustavia tuloksia maitonäytteiden käytöstä M. bovis vasta-ainetutkimuksissa.
Väitöskirjaan voi tutustua julkaisuarkisto Heldassa.
2022
Ruokaviraston tutkimusseminaari 14.12. klo 15—16
Ruokaviraston uudet tutkimusprofessorit esittäytyivät tutkimusseminaarissa. 14.12. klo 15—16 (Teams). Seminaarissa tutkimuksestaan kertoivat:
Tutkimusprofessori Johanna Suomi: Vierasaineseosten riskinarviointi
Tutkimusprofessori Jukka Ranta: Riskit ja niiden epävarmuus: teoriasta työkaluiksi
Tutkimusseminaari to 2.6.2022 klo 15–16
Erikoistutkija Marie Verkola kertoi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tekemästään väitöskirjatyöstä ”Tuotantoeläimiin liitetty MRSA – zoonoottisen leviämisen ehkäisy”.
Useille antibiooteille vastustuskykyiset metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) ja laajakirjoisia betalaktamaaseja (ESBL) tuottavat enterobakteerit ovat yleistyneet eläimillä ja ihmisillä. Viime vuosina niiden zoonoottinen leviäminen eläimistä ihmisiin on herättänyt kasvavaa huolta. Tuotantoeläimiin liitetty MRSA (LA-MRSA), jota Suomessa on todettu erityisesti sioilla, on uhka tuotantoeläinten kanssa työskenteleville ja voi heidän kauttaan levitä myös terveydenhuoltoon. Keski-Euroopassa sika- ja broileritiloilla työskentelevillä on todettu muuta väestöä korkeampi ESBL-bakteerien esiintyvyys.
Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia keinoja erityisesti LA-MRSA:n zoonoottisen leviämisen ehkäisemiseksi.
Väitöskirja on luettavissa julkaisuarkisto Heldassa.
Tutkimuseminaari: ke 16.3. klo 15–16
Tutkija Mirja Hokkanen kertoi tutkimusseminaarissamme väitöskirjatyöstään ”Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) elintarvikkeissa ja niiden vähentäminen, elintarvikkeiden mutageenisuus ja suomalaisten lasten altistuminen elintarvikkeiden PAH-yhdisteille”.
Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) esiintyminen elintarvikkeissa voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle. Ravintoketjuun ja elintarvikkeisiin PAH-yhdisteet voivat päätyä ympäristöstä tulevan kontaminoitumisen tai erilaisten elintarvikkeiden valmistusprosessien (savustus, kuivaus, grillaus, paahtaminen) yhteydessä. Tupakoimattomalle henkilölle elintarvikkeet ovat suurin PAH-yhdisteiden lähde. Koska osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisia ja perimää vaurioittavia, on tärkeää vähentää elintarvikkeiden PAH-pitoisuuksia niin pieniksi kuin on kohtuudella mahdollista. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on arvioinut niin kutsutun PAH4-yhdisteiden summan soveltuvan indikaattoriksi PAH-yhdisteiden esiintymiselle ja toksisuudelle elintarvikkeissa.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa suomalaisten lasten ruokavalion kautta tapahtuvaa altistumista PAH4-yhdisteille.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Finnish Food Authority Research Reports 2/2021
2021
Tutkimusseminaari 15.6.2021 klo 15-15.45
Finland’s strengths and future priorities in food research and innovation
Tutkimusprofessori Nesli Sözer (VTT) kertoi tutkimuswebinaarissamme Suomen ruokatutkimuksen ja innovoinnin strategiasta otsikolla “Finland’s strengths and future priorities in food research and innovation”. Esitelmän jälkeen oli varattu aikaa kuulijoiden kysymyksille ja keskustelulle.
Tutkimuswebinaari oli englanninkielinen.
Linkki esitykseen (pdf)
Lue lisää aiheesta
Tutkimusseminaari 30.3.2021 klo 15–16
Kirjolohen verenvuotoseptikemian seuranta ahvenanmaalaisilla kirjolohiviljelmillä, Pia Vennerström
Seminaarissa Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaoston jaostopäällikkö Pia Vennerström (ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri) kertoi väitöskirjatyöstään – kirjolohen verenvuotoseptikemian seurannasta ahvenanmaalaisilla kirjolohiviljelmillä.
Lue lisää aiheesta: Väitöstutkimus kirjolohen verenvuotoseptikemia -viruksen seurannasta suomalaisilla kalaviljelmillä julkaistu Ruokaviraston tutkimuksia -sarjassa
2020
Tutkimusseminaari 17.11.2020
Listeria monocytogenes -bakteerin torjunta kalateollisuudessa, Mariella Aalto-Araneda
Seminaarissa Ruokaviraston ylitarkastaja, eläinlääketieteen tohtori Mariella Aalto-Araneda kertoi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla tekemästään väitöskirjatyöstä – Listeria monocytogenes -bakteerin torjunnasta ja elintarvikevalvonnasta suomalaisissa kala-alan laitoksissa. Seminaarissa käsiteltiin L. monocytogeneksen selviytymistä elintarvikeketjun olosuhteissa sekä kala-alan laitosten ja viranomaisvalvonnan keinoja listeriabakteerin torjuntaan.
Lue lisää aiheesta: Listerian torjunta kala-alan laitoksissa
Tutkimusseminaari 21.10.2020
Sorkkavälin ajotulehdus suomalaisissa lypsykarjoissa, Miia Kontturi
Linkki esitykseen (pdf)
Seminaarissa Ruokaviraston erikoistutkija, eläinlääketieteen tohtori Miia Kontturi kertoi väitöskirjatyöstään – sorkkavälin ajotulehduksesta suomalaisissa lypsykarjapihatoissa. Seminaarissa käsiteltiin ajotulehduksen bakteriologiaa, akuutin vaiheen vastetta ja epidemioiden riskitekijöitä.
Tutkimusseminaari 29.9.2020
Legionellat kasvualustoissa ja kierrätyslannoitteissa: mitä tiedetään nyt esiintymisestä, Jaana Kusnetsov
Linkki esitykseen (pdf)
Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kahdessa yhteishankkeessa selvitettiin legionellabakteerien esiintyvyyttä kasvualustoissa ja orgaanisissa maanparannusaineissa kuten komposteissa. Vakavaakin keuhkokuumetta aiheuttava legionellabakteeri on ollut tuotteissa yllättävän yleinen. Legionelloositartunta saadaan hengitysteitse, joten legionelloja sisältävältä pölyävältä materiaalilta pitäisi osata suojautua. Hankkeissa selvitettiin myös tuotteiden raaka-aineiden, valmistusprosessin, hygienisoinnin ja säilytyksen vaikutuksia legionellabakteerin esiintyvyyteen. Saatujen tulosten perusteella laadittiin työturvallisuusohjeet kasvualustojen ja orgaanisten maanparannusaineiden käsittelyyn.
Seminaarin piti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jaana Kusnetsov.
Tutkimusseminaari 25.5.2020
Zoonoottinen mikrobilääkeresistenssi, Annamari Heikinheimo
Linkki esitykseen (pdf)
Mikrobilääkeresistenssi on eräs suurimmista terveysuhkista. Bakteerit kehittyvät ajan mittaan vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi infektiotautien hoidossa käytettäville lääkeaineille, kuten antibiooteille. Tutkimusaihe on maailmanlaajuisesti merkityksellinen, ja ajankohtainen myös eläinten ja ihmisten välillä leviävien zoonoositautien kohdalla. Millainen tilanne on Suomessa ja kuinka voimme torjua uhkaa?
Seminaarin piti Helsinki One Health -tutkimusverkoston apulaisprofessori eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo. Tehtävä on Helsingin yliopiston ja Ruokaviraston yhteinen.