Rapuruton luotettava tunnistus elintärkeää Suomen jokiravuille

2. heinäkuuta 2019

Ruokaviraston tutkimuksissa suomalaisen pikkujärven ravuista on löytynyt rapuruton aiheuttajaa läheisesti muistuttava, ennestään tuntematon leväsienilaji. Leväsieni muistuttaa Suomeen vieraslajina tullutta rapuruttoa niin paljon, että se voi häiritä rapuruttotutkimusten luotettavuutta. Uuden lajin löytyminen osoittaa, että tautien tunnistamismenetelmiin on jatkuvasti panostettava niiden luotettavuuden takaamiseksi.

Suomalainen leväsienilaji, Aphanomyces fennicus sp. nov., on perimältään niin lähellä rapuruton aiheuttajaa, Aphanomyces astaci, että useat rapuruton tunnistamiseen kehitetyt molekyylibiologiset menetelmät eivät erota lajeja toisistaan.

”Tässä tapauksessa sattumalta esille tullut diagnostiikan ongelma on jo pystytty ratkaisemaan, kun Norjassa kehitettyä tutkimusmenetelmää kehitettiin siellä edelleen uuden tiedon pohjalta. Uutta menetelmää testataan parhaillaan sekä Norjassa että Suomessa. Ruokaviraston Kuopion toimipaikka on rapuruton Maailman eläintautijärjestön vertailulaboratorio. Vertailulaboratoriot varmistavat tautidiagnostiikan luotettavuutta ja antavat apua muille laboratorioille taudin tunnistamisessa”, sanoo johtava asiantuntija,  ELT Satu Viljamaa-Dirks Ruokavirastosta.

Rapurutto salakavala raputauti

Rapurutto kasvaa rapujen kuoressa ja aiheuttaa useimmiten jokiravulle kuolemaan johtavan taudin. Se tartuttaa ja sairastuttaa rapuja kaikkina vuodenaikoina. Erityisesti tauti kuitenkin siirtyy ravustuksen ja rapujen siirtojen välityksellä. Jokiravuissa voi esiintyä rapuruttoa myös piilevässä muodossa, jolloin rapukanta ei toivu ennalleen palautusistutuksista huolimatta.

Näytteet tärkeitä rapuruttotutkimukselle

Ilman näytteitä diagnostiikkamenetelmien kehitys ja luotettavuuden arviointi ei ole mahdollista.  

Ruokavirasto tutkii kaikki näytteeksi lähetetyt rapukuolemat maksutta ja tarjoaa myös maksullista rapuruton kantajarapujen tutkimusta. Alkukesän aikana rapuruttoon kuolleita jokirapuja on todettu kahdessa järvessä, molemmat Itä-Suomessa.

”Silloin kun suunnitellaan jokirapukannan palauttamista istutuksin rapuruttotuhon jälkeen, vesistön tilanne pitäisi aina kartoittaa etukäteen koeravustuksilla ja koesumputuksilla. Kantajatutkimus tehdään 60 ravusta molekyylibiologisella menetelmällä. On hyvä olla yhteydessä Ruokaviraston raputautiasiantuntijoihin jo istutusten suunnitteluvaiheessa, niin että tutkimuksesta saadaan mahdollisimman luotettava tulos”, sanoo Viljamaa-Dirks.

Tutkimustulokset uudesta lajista on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa
Viljamaa-Dirks, S., Heinikainen, S.  
A tentative new species Aphanomyces fennicus sp. nov. interferes with molecular diagnostic methods for crayfish plague. Journal of Fish Diseases 2019: Vol. 42, No. 3, pp. 413 - 422.  

Tutustu rapuruton epidemiologiasta kertovaan väitöskirjaan Epidemiology of crayfish plague.
Rapuruton vertailulaboratorio 
Lue lisää rapurutosta
Ohjeet rapunäytteiden lähettämiseen 

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Satu Viljamaa-Dirks, p. 044 720 1469