Toiminta ruokamyrkytysepäilyssä

Toimijan velvollisuus ilmoittaa ruokamyrkytysepäilystä

Jos elintarvikealan toimijalle syntyy epäily, että hänen valmistamansa tai jakelemansa elintarvike on aiheuttanut tai voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen, hänen tulee ilmoittaa asiasta välittömästi toimipaikkakuntansa elintarvikevalvontaviranomaiselle  (EtL 24 §). Esimerkiksi jos kuluttaja ottaa yhteyttä toimijaan ja kertoo epäilevänsä saaneen ruokamyrkytyksen, tulee toimijan ilmoittaa yhteydenotosta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle viipymättä. Tämän jälkeen kunnan valvontaviranomainen lähtee selvittämään ruokamyrkytysepäilyä.

Toimijan velvollisuus säilyttää näytteet ruokamyrkytysepäilyssä

Toimijan on säilytettävä ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi epäilty elintarvike tai näyte siitä niin, että se voidaan tutkia laboratoriossa ruokamyrkytyksen syyn selvittämiseksi (EtL 24 §). Toimija sopii näytteen tutkimisesta ruokamyrkytysepäilyssä tarkemmin kunnan valvontaviranomaisen kanssa.

Ruokaviraston suositus ruokanäytteiden ottamisesta varalta valmistuskeittiöissä

Valmistuskeittiöiden on hyvä ottaa valmistetusta ruoasta tai elintarvikkeesta 200 – 300 g:n näyte/valmistettu elintarvike-erä. Näytteet otetaan aseptisesti näytteenottoastioihin, ei kuitenkaan biohajoaviin pusseihin. Näyte pakastetaan ja säilytetään pakastimessa vähintään 2–4 viikon ajan. Näytteiden ottaminen helpottaa myöhemmin mahdollisen ruokamyrkytysepäilyn selvittämistä, mikäli kyseistä ruokaa epäillään ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi. Myös tarjottavaksi valmistetuista salaateista, raasteista yms. kannattaa pakastaa vastaava näyte. Eri ruokien yhdistämistä yhdeksi näytteeksi ei suositella. Ruokamyrkytysselvitysten vuoksi ruokalistat on hyvä säilyttää useita viikkoja. Jos ruokalistaan joudutaan tekemään muutoksia, on hyvä, että keittiö kirjaa ruokalistoihin tulleet muutokset.

päivitetty 02.07.2020

 

Sivu on viimeksi päivitetty 2.7.2020