Kasvinjalostajanoikeus

Kasvinjalostajanoikeus on kasvilajikkeisiin sovellettava patentin tapainen immateriaalioikeussuoja. Kasvinjalostajanoikeus antaa jalostajalle oikeuden päättää lajikkeen kaupallisesta hyödyntämisestä. Suojattua lajiketta ei ilman kasvinjalostajanoikeuden haltijan lupaa saa lisätä, kunnostaa lisäystarkoitukseen, markkinoida tai varastoida edellä mainittuihin tarkoituksiin. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos  lajiketta käyttää yksitysluonteisesti ei-kaupallisiin tarkoituksiin, jalostukseen tai koetoiminnassa. Kasvinjalostajanoikeuden voi Suomessa hakea kaikille kasvisuvuille ja -lajeille ja suojaus on voimassa 30 vuotta. Suojaukseen liittyy vuosimaksu (kts.Ruokavirasto maksuasetus)

Kasvinjalostajanoikeus perustuu Suomen lainsäädäntöön. Laki kasvinjalostajanoikeudesta on annettu ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja uusittu 2009. Suomen lainsäädäntö puolestaan noudattaa kansainvälisen, kasvilajikkeiden suojaamista edustavan järjestön UPOVin sopimusten periaatteita (UPOV, International Union for the Protection of New Varieties of Plants). Järjestöön kuluu 68 jäsenvaltiota (2010). Suomi liittyi UPOViin 1993.

UPOV-suojaus

Kasvilajikkeelle haetaan kasvinjalostajanoikeutta UPOV-jäsenmaassa paikalliselta kasvilajikeviranomaiselta. Suomessa tällainen viranomainen on Ruokavirasto. Lajikkeella voi olla suojaus samanaikaisesti useassa UPOV-jäsenvaltiossa.

Euroopan kasvilajikevirasto

UPOV-suojauksen ohella Euroopan kasvilajikevirasto (CPVO, Community Plant Variety Office) voi myöntää yhdellä hakemuksella lajikkeelle kasvinjalostajanoikeuden koko EU:n alueelle. Tämä voi olla edullista, jos lajikkeella uskotaan olevan merkittävää kysyntää usean EU-jäsenvaltion alueella. EU on UPOVin jäsen ja siten yhteisön kasvinjalostajanoikeutta  koskevat määräykset noudattavat UPOVin periaatteita. 

Hakeminen

Kasvinjalostajanoikeuden voi rekisteröidä lajikkeen jalostaja tai hänen valtuuttama asiamies. Hakemuksessa on selvitettävä hakijan oikeus lajikkeeseen, lajikkeen markkinointihistoria sekä tiedot lajikkeesta. Kasvinjalostajanoikeushakemus toimitetaan Ruokavirastoon, jossa hakemuksesta myös päätetään . EU:n alueelle haettavan kasvinjalostajanoikeushakemuksen voi jättää joko Ruokavirastoon tai suoraan Euroopan kasvilajikevirastoon.

Kasvinjalostajanoikeuden myöntämisen edellytyksenä on valmis lajikekuvaus. Lajike on siis Ruokaviraston siementarkastusyksikön tai vastaavan ulkomaisen yksikön tutkimuksissa todettu erottuvaksi, yhtenäiseksi ja pysyväksi. Lajikkeen on myös oltava uusi. Lajiketta pidetään uutena, jos sitä ei ole markkinoitu hakemuksen jättämisestä yhtä vuotta pidempää kotimaassa tai neljää vuotta pidempää ulkomailla (puuvartiset kuusi vuotta).  Ruokavirasto järjestää tarvittaessa lajikkeen tutkimuksen asianmukaisessa testauslaitoksessa.

Väliaikainen suoja

Hakemuspäivästä alkaa lajikkeen ns. väliaikainen suoja. Hakemuspäivä määräytyy rekisteröintimaksun suorittamisen perusteella. Väliaikainen suoja on voimassa kunnes hakemuksesta tehdään päätös. Hakemus voidaan lähettää jo ennen lajikekuvauksen valmistumista.

Suojaamalla lajikkeen kasvinjalostajanoikeus hyvissä ajoin voidaan välttyä lajikkeen uutuusvaatimuksen kanssa mahdollisesti esiintulevista ongelmista. Vanhoja, jo markkinoilla olevia lajikkeita ei voi jälkikäteen suojata.

Hinnasto

Ote MMM:n asetuksen 1248/2023 liitteenä julkaistuista Ruokaviraston julkisoikeudellisista maksuista. Voimassa 1.1.2024 alkaen.       

Yhteystiedot

• pvr@ruokavirasto.fi