Maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistusten hakuopas

1. Johdanto

Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa lukijalle yleiskuva Euroopan unionin maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistusjärjestelmästä ja sen käytäntöön soveltamisesta Suomessa. Maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistusjärjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on aikaansaada markkinoiden tasapainotilanne.

Tuonti- ja vientitodistuksista säädetään seuraavissa asetuksissa ja laeissa:

• Komission delegoidussa asetuksessa (2016/1237), annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevien sääntöjen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä tällaisten todistusten osalta asetettujen vakuuksien vapauttamista ja pidättämistä koskevien sääntöjen osalta, komission asetusten (EY) N:o 2535/2001, (EY) N:o 1342/2003, (EY) N:o 2336/2003, (EY) N:o 951/2006, (EY) N:o 341/2007 ja (EY) N:o 382/2008 muuttamisesta sekä komission asetusten (EY) N:o 2390/98, (EY) N:o 1345/2005, (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 507/2008 kumoamisesta.
• Komission täytäntöönpanoasetuksessa (2016/1239), annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamista koskevista säännöistä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän osalta. Täytäntöönpanoasetuksen liitteen II I osassa on lueteltu ne maataloustuotteet, joita koskee tuontitodistusvelvoite.
  
• Maataloustuotteiden vakuusjärjestelmästä säädetään komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 907/2014, annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta.
• Laissa maataloustuotteiden markkinajärjestelystä (999/2012)
  

Edellä mainitut komission asetukset ovat Suomessa sellaisenaan sitovia. Annetut ohjeet perustuvat näihin asetuksiin, mutta eivät ole oikeudellisesti sitovia. Tämän oppaan tiedot on tarkoitettu suuntaa antaviksi. Unionin lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän hakuoppaaseen tehdyistä päivityksistä tiedot eivät ehkä ole aina ajan tasalla. Huomioithan, että voimassa oleva lainsäädäntö menee aina ohjeistuksen edelle. Euroopan unionin lainsäädäntö julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jonka internetosoite on www.eurlex.europa.eu. Hakijan on hyvä varmistaa ajantasainen lainsäädäntö ja menettelytavat ottamalla yhteyttä markkinaosastoon.

Ruokaviraston markkinaosasto (jäljempänä markkinaosasto) on AGRIM-tuonti- ja AGREX-vientitodistusasioissa todistukset myöntävä viranomainen. Ruokaviraston varainhoidossa vastaanotetaan vakuudet, hoidetaan vakuuksien palauttamiset ja tarvittaessa pidättämiset ja ylläpidetään vakuusrekisteriä. Yhteystiedot löytyvät tämän oppaan lopusta luvusta 10.

Tässä hakuoppaassa annetut ohjeet koskevat pääasiassa muita kuin kiintiötuonti- ja -vientitodistuksia. Kiintiötuonti- ja -vientitodistuksiin saattaa liittyä omia erityissäännöksiä, jotka saattavat poiketa tässä ohjeistuksessa käsiteltävistä yleisistä säännöksistä. Tämä opas ei koske kiintiörekisterillä hallinnoitavia kiintiöitä, joiden toimivaltainen viranomainen on Tullin ulkomaankauppa- ja verotusosasto (yhteystiedot löytyvät tämän oppaan lopusta). Tässä oppaassa mainitut lomakkeet saa internetistä Ruokaviraston www-sivuilta www.ruokavirasto.fi.

1.1. Tuonnin tarkkailujärjestelmä

Joidenkin maatalouden markkinajärjestelyjen alaisten maataloustuotteiden tuonti kolmansista maista edellyttää AGRIM-tuontitodistusta. Tuontitodistusten tarkoituksena on markkinajärjestelyjen moitteettoman hallinnon varmistaminen. Tuontitodistukset ovat luonteeltaan tarkkailuasiakirjoja. Ne myönnetään edellyttäen, että hakija on rekisteröitynyt markkinaosaston asiakkaaksi ja Tullin EORI-numerorekisteriin, vakuus on asetettu tarvittaessa, hakemus on asianmukaisesti täytetty ja kyseisen maataloustuotteen nettomäärä edellyttää todistusta. Tuontitodistukset ovat voimassa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, tiettyjä unionin sääntelyssä säädettyjä erityistapauksia lukuun ottamatta.

1.2. Tullietuusjärjestelmät

Maataloustuotteiden tuonnissa kolmansista maista sovelletaan eräissä tapauksissa tullietuusjärjestelmiä, jotka on useimmiten sidottu tiettyyn enimmäismäärään, ns. tariffikiintiöön. Tariffikiintiöillä saadaan helpotuksia tullimaksuista tuotaessa tuote yhteisön alueelle. Kun kiintiömäärät täyttyvät, tavaroita voi edelleen tuoda kolmansista maista, mutta niistä on maksettava täydet tuontitullit ja -maksut.

Tariffikiintiöt voidaan jakaa monenvälisiin tai kahdenkeskisiin sopimuksiin ja yksipuolisiin järjestelyihin perustuviin kiintiöihin. Sopimuskiintiöt perustuvat Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin etuuskohtelusopimuksiin. Näitä ovat esimerkiksi Eurooppa-sopimuksiin, AKT-maiden sopimukseen ja Välimeren maiden sopimuksiin liittyvät kiintiöt. Tuontitariffikiintiöitä sovelletaan ainoastaan tuotteisiin, joiden osoitetaan olevan kyseisen maan alkuperätuotteita. WTO (ent. GATT)-kiintiöt ovat myös sopimuksiin perustuvia kiintiöitä, jotka muodostavat oman ryhmänsä tariffikiintiöjärjestelmässä. Euroopan unionin yksipuoliset myönnytykset mahdollistavat osittaisen tai täydellisen tuontitullittomuuden sellaisille tuotteille, joita ei riittävästi tuoteta Euroopan unionin alueella.

Kiintiöihin hakemisessa ja määrien jakamisessa tuojien kesken noudatetaan erilaisia menetelmiä. Maataloustuotteiden kiintiöt ovat joko hakemusmenettelyllä tai kiintiörekisterillä hallinnoitavia kiintiöitä.

2. Käytettävät käsitteet ja lyhenteet

AGREX-todistus Euroopan unionin vientitodistus AGREX-todistus. AGREX-vientitodistusta haetaan sähköisen vienti- ja tuontitodistusten hakupalvelun kautta, johon tunnukset saa ottamalla yhteyttä Ruokavirastoon osoitteeseen tuovi(@)ruokavirasto.fi. Suomessa käytettävä AGREX-vientitodistus myönnetään sähköisenä todistuksena ja muualla EU:ssa käytettävä AGREX-vientitodistus myönnetään paperisena AGREX-vientitodistuksena.

AGRIM-todistus Euroopan unionin tuontitodistus AGRIM-todistus. AGRIM-tuontitodistusta haetaan sähköisen vienti- ja tuontitodisten hakupalvelun kautta, johon tunnukset saa ottamalla yhteyttä Ruokavirastoon osoitteeseen tuovi(@)ruokavirasto.fi. Suomessa käytettävä AGRIM-tuontitodistus myönnetään sähköisenä todistuksena ja muualla EU:ssa käytettävä AGRIM-tuontitodistus myönnetään paperisena AGRIM-tuontitodistuksena.

CN-koodi on Euroopan unionin yhdistetty nimikkeistö, jonka 8-numeroisia nimikkeitä käytetään tuontitodistuksessa ja 8- tai 12-numeroisia nimikkeitä vientitodistuksessa.

EORI-numero EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. Suomessa Tulli on EORI-rekisteröinnistä vastaava viranomainen. Todistuksen hakijalla, todistuksen haltijalla ja todistuksen siirronsaajalla tulee olla EORI-numero. EU-säädösten muutoksista johtuen EORI-numero tulee pakolliseksi tuonti- ja vientitodistusta hakeville yrityksille, todistuksenhaltijoille ja siirronsaajille 6.11.2016 lähtien.

Kolmas maa EU:n ulkopuolinen maa.

Ruokavirasto AGREX-vientitodistukset ja AGRIM-tuontitodistukset myöntävä viranomainen.

MRN-yleisviitenumero Numero, jonka toimivaltainen tulliviranomainen antaa unionin tullikoodeksin 5 artiklan 9–14 kohdassa tarkoitetuille ilmoituksille ja tiedoksiannoille, TIR-toimenpiteille tai unionitavaran tullioikeudellista asemaa koskeville todisteille.

Poistumisvahvistettu luovutuspäätös Vientimenettelyyn liittyvä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 14 artiklan 4 b-kohdan mukainen todiste vientivelvollisuuden täyttämisestä, jonka Suomen Tulli toimittaa Ruokavirastolle virkateitse niissä vientimenettelyissä, joissa vientitodistusta käytetään ainoastaan Suomessa ja joissa tuotteet poistuvat EU:n alueelta Suomesta. Jos Suomessa myönnettyä vientitodistusta käytetään muualla EU:ssa, todistuksenhaltijan vastuulla on toimittaa sähköisessä muodossa vastaava todiste vientivelvollisuuden täyttymisestä (mukaan lukien MRN-numero) todistuksen myöntäneelle viranomaiselle.

Tariffikiintiö Tiettyyn tullinimikkeeseen kuuluvan tavaran tietty määrä, jolle myönnetään tullietuus tietyin ehdoin.

Tulli Toimivaltainen viranomainen, joka vahvistaa tuontitodistuksella vapaaseen liikkeeseen luovutetut määrät tai vientitodistuksella viedyt määrät.

Tulliedustaja Tulli-ilmoituksen vapaaseen liikkeeseen luovutuksesta tai vientiin voi tehdä asetuksen (EU) N:o 952/2013  18 artiklassa tarkoitettu tulliedustaja. Niissä tapauksissa todistuksenhaltijan tai siirronsaajan EORI-numero on mainittava tulli-ilmoituksella.

Tulli-ilmoitus Hallinnollinen yhtenäisasiakirja (Single Administrative Document), eli SAD-lomake.

Tuonti Tuontia koskevien tullimuodollisuuksien täyttäminen ja niihin liittyvä tuotteiden saattaminen vapaaseen liikkeeseen unionin alueella.

Vakuus Takaajaksi hyväksytyn rahoituslaitoksen takaus tai käteistalletus tietyn toimenpiteen toteutumisen varmentamiseksi.

Vakuuden pidättäminen Ruokavirasto voi pidättää vakuuden tiettyjen edellytysten täyttyessä, jolloin asiakas menettää osin tai kokonaan asettamansa vakuuden.

Vakuuden vapauttaminen Ruokavirasto vapauttaa asetetun vakuuden, kun tuonti- ja vientitodistusta koskeva velvoite on täyttynyt ja todiste siitä on toimitettu määräajassa Ruokavirastolle.

Vienti Vientiä koskevien tullimuodollisuuksien täyttäminen ja niihin liittyvä tuotteiden vieminen unionin tullialueen ulkopuolelle.

WTO Maailman kauppajärjestö (World Trade Organisation) perustettiin vuonna 1995. Sen puitteissa tapahtuva yhteistyö sekä järjestön tarjoama normijärjestelmä muodostavat EU:n ja samalla Suomen monenvälisen kauppapolitiikan perustan. Ennen vuotta 1995 monenvälinen kauppa perustui GATT-sopimuksiin (General Agreement on Tariffs and Trade).

3. Rekisteröityminen

3.1. Rekisteröityminen Siilo-asiointipalveluun

Ennen tuontitodistuksen hakemista tuojan on rekisteröidyttävä Ruokaviraston Siilo-asiointipalveluun. Lisätietoja löydät täältä Siilon käyttöohjeesta. 

Asiakkaan on hyvä varmistaa, että Siilo-asiointipalvelussa ovat tasalla yrityksen osoite- ja yhteyshenkilötiedot ja että ne vastaavat EORI-rekisterin tietoja. Komission asetukset edellyttävät, että tulli-ilmoituksen tiedot ja tuonti- ja vientitodistusten tiedot vastaavat toisiaan.

3.2. EORI-rekisteröityminen Tullissa

Uusien tuonti- ja vientitodistusjärjestelmiä koskevien komission asetusten myötä 6.11.2016 lähtien todistuksen hakijalla, todistuksenhaltijalla ja todistuksen siirronsaajalla tulee olla EORI-numero. EORI on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten.  Suomessa Tulli on EORI-rekisteröinnistä vastaava viranomainen ja Tullin www-sivulta löytyy EORI-hakemuslomakkeet. EORI-numeroa kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen tuontitodistushakemuksen jättämistä.

4. Vakuus

Tuontitodistusta hakiessaan tuoja sitoutuu tuomaan todistuksessa mainitun määrän siinä mainittua tuotetta todistuksen voimassaoloaikana. Vastaavasti vientitodistusta hakiessaan viejä sitoutuu viemään todistuksessa mainitun määrän siinä mainittua tuotetta todistuksen voimassaoloaikana unionin tullialueen ulkopuolelle. Vakuudella halutaan varmistua siitä, että todistuksenhaltija tai siirronsaaja tulee täyttämään todistukseen liittyvät velvoitteet ja että todistuksilla ei keinotella.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisessa Suomessa käytettävä vakuusjärjestelmä perustuu komission delegoituun asetukseen EU (N:o) 907/2014. Lähtökohtana on, että kaikissa toimintamuodoissa, joissa tarvitaan vakuuksia, noudatetaan kyseisessä asetuksessa mainittuja menettelytapasääntöjä. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 liitteessä II on annettu tarkempia määräyksiä esimerkiksi tuotekohtaisista vakuuden määristä ja todistusten voimassaoloajoista.

Todistushakemuksen jättäessään hakijan on asetettava vakuus, jonka on oltava Ruokavirastossa viimeistään hakemuksen jättöpäivänä klo 14. Vaadittava vakuus määritellään euroissa sentin tarkkuudella. Jos asianmukaista vakuutta ei ole asetettu, todistushakemusta ei voida ottaa käsittelyyn, vaan se hylätään. Jos todistushakemuskohtaisen vakuuden arvo on enintään 100 euroa, sitä ei vaadita. Todistushakemuksella ilmoitettavaksi tuotemääräksi ja vakuuden määrään luetaan mukaan kaikki ne kyseistä nimikettä koskevat tuotavat/vietävät määrät, jotka tuodaan/viedään samalla logistisella operaatiolla (esim. samalla laivalla).

4.1. Vakuuden asettaminen

Hyväksyttävät vakuusmuodot ovat Ruokaviraston hyväksymän takauksenantajan antama takaus ja käteistalletus. Vakuuksia hoidetaan käytännössä Ruokaviraston varainhoidossa, josta saa tarvittaessa lisätietoja ja takuusitoumuksen mallin. Asiakas voi antaa vakuudeksi pankin tai vakuutusyhtiön antaman takauksen, jossa hyväksytty laitos sitoutuu vaadittaessa maksamaan asetuksissa mainittujen ehtojen ja menettelytapojen rikkomistapauksessa takauksessa mainitun määrän. Asiakas neuvottelee itsenäisesti takauksesta takaajaksi hyväksytyn pankin tai vakuutusyhtiön kanssa. Muun kuin hyväksytyn laitoksen takausta ei oteta käsiteltäväksi. Takaajaksi haluava rahoituslaitos pyytää hyväksymistä Ruokaviraston varainhoidosta.

Kun käteistalletus suoritetaan pankkisiirtona, se voidaan katsoa vakuudeksi vasta, kun varainhoidossa on varmistuttu ko. rahamäärän saamisesta käyttöönsä. Kiireellisissä tapauksissa kuitin käteistalletuksesta tai allekirjoitetun pankkitakuun voi toimittaa ensin sähköpostilla varainhoitoon Oili Hassiselle (etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi). Asiakkaalle lähetetään vakuudesta tiliote. Käteisvakuudesta ei makseta korkoa. Pankkitakuun kustannukset asiakas maksaa itse.

Käteistalletusvakuus talletetaan:

FI72 1804 3000 0162 38
NDEAFIHH
(asia: vakuus)

tai

FI82 8129 9710 0128 73
DABAFIHH
(asia: vakuus)

Tarkempaa tietoa vakuuksista löytyy Ruokaviraston www-sivuilta olevasta vakuusohjeesta. Lisätietoa vakuuksista antaa myös Ruokaviraston varainhoito ja yhteystiedot löytyvät tämän oppaan lopusta.

4.2. Vakuuden vapauttaminen tai pidättäminen

Ruokavirasto päät­tää koh­dis­te­tun va­kuu­den va­paut­ta­mi­ses­ta tai pi­dät­tä­mi­ses­tä mark­ki­na­jär­jes­te­lyä kos­ke­vas­sa EU:n lain­sää­dän­nös­sä tar­koi­tet­tu­jen edel­ly­tys­ten mu­kai­ses­ti. Halutessaan vakuuden palauttamista tililleen asiakkaan tulee pyytää sitä kirjallisesti Ruokaviraston varainhoidosta. Vapaamuotoisessa ja päivätyssä ja allekirjoitetussa pyynnössä tulee ilmoittaa kyseinen vakuusnumero, summa ja tilinumero, jolle vakuus palautetaan.

Joskus vakuutta joudutaan pidättämään, jos todistusvelvoite jää täyttymättä todistuksen voimassaoloaikana tai jos todisteet velvoitteen täyttymisestä palautetaan todistuksen myöntäneelle viranomaiselle myöhässä. Jos ky­sees­sä on kä­teis­va­kuu­des­ta teh­tä­vä pi­dä­tys, Ruokavirasto te­kee pi­dä­tyk­sen ko. va­kuu­des­ta. Jos va­kuu­te­na on pank­ki­ta­kuu ja va­kuut­ta täy­tyy pi­dät­tää, Ruokavirasto las­kut­taa pi­dä­tet­tä­vän mää­rän. Jos pidätettävän vakuuden kokonaismäärä on enintään 100 euroa todistusta kohti, vakuutta ei pidätetä, vaan se vapautetaan. Vakuus vapautetaan kokonaisuudessaan, jos vähintään 95 % todistuksen määrästä on käytetty ja todisteet velvoitteen täyttymisestä on toimitettu määräajassa. Jos todistuksesta on käytetty vähemmän kuin 5 %, koko vakuus pidätetään, eli todistuksenhaltija menettää koko vakuuden.

Jos todistusta on käytetty vähemmän kuin 95 %, pidätetään vakuutta seuraavasti:

[todistuksen määrä (kg) x 95% - tosiasiallisesti tuotu/viety määrä (kg)] / todistuksen määrä (kg) x todistuksen kohdistettu vakuus = pidätettävä vakuus

Esimerkki vakuuden pidätyksestä: Todistus on myönnetty 10 000 kg:lle ja siitä on käytetty 5 000 kg. Todistukseen kohdistettu vakuus on 2 000 euroa. Käytetty todistus ja mahdolliset muut todisteet velvollisuuden täyttämisestä on palautettu määräajassa.

Todistuksen käyttämättä jäänyt määrä: 10 000 kg x 95 % - 5 000 kg = 4 500 kg

Pidätettävä vakuus: 4 500 kg / 10 000 kg x 2 000 euroa = 900 euroa.

Eli kohdistetusta vakuudesta pidätetään 900 euroa ja vapautetaan 1100 euroa.

5. Tuontitodistus ja vientitodistus

Tuonti- ja vientitodistukset ovat komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2016/1237 1 artiklan mukaisia sähköisiä tai paperille laadittuja asiakirjoja, jotka ovat voimassa tietyn ajan ja joista käy ilmi tuotteiden tuonti- tai vientioikeus ja tuonti- tai vientivelvollisuus. Tuontitodistuksesta käytetään nimitystä AGRIM-tuontitodistus ja vientitodistuksesta nimitystä AGREX-vientitodistus. Todistukset ovat arvopapereita, joita tulee säilyttää huolella.

Komission täytäänpanoasetuksessa (EU) 2016/1239 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1237 luetellaan ne maataloustuotteet ja tapaukset, joissa AGRIM-tuontitodistusta edellytetään. Kyseiset maataloustuotteet on koottu myös tämän oppaan liitteeseen I tuontitodistusten osalta. AGREX-vientitodistusta ei edellytetä enää maataloustuotteiden viennissä muuten kuin tiettyjen vientitariffikiintiöiden osalta, jotka on mainittu osoitteessa www.ruokavirasto.fi/AGREX.

5.1. Tapaukset, joissa tuontitodistusta edellytetään

Tuontitodistus on esitettävä seuraavista tuotteista:

• Tuotteet, jotka luetellaan tämän oppaan liitteessä I, kun ne ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi minkä tahansa edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta tariffikiintiöitä, jollei liitteessä I muuta sanota. Tuotemäärien täytyy ylittää liitteessä I mainitut nettomäärät, jotta ne edellyttävät tuontitodistuksen.
• Tuotteet, jotka ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi tariffikiintiöissä, joita hallinnoidaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 184 artiklan 2 kohdan b tarkoitetulla samanaikaisen tarkastelun menetelmällä tai c alakohdassa tarkoitetulla perinteiset/uudet toimijat -menetelmällä, näiden menetelmien yhdistelmällä tai jollakin muulla tarkoituksenmukaisella menetelmällä.
• Tuotteet, jotka luetellaan liitteessä I, kun tuotteet ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi tariffikiintiöissä, joita hallinnoidaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 184 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ensin tullutta palvellaan ensin -periaatteella.
• Tuotteet, joita tarkoitetaan liitteessä I, kun ne ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi tullietuuskohtelussa, jota on tarkoitus hallinnoida todistuksilla.
• Tuotteet, jotka kuuluvat vientitodistusta käyttävän ulkoisen jalostusmenettelyn piiriin ja jotka palaavat luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen liitteessä I olevan A tai B osiossa lueteltuna tuotteena.
• Tuotteet, jotka ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi asetuksen (EU) 1308/2013 185 artiklan mukaisesti, jos tuontitullin alennusta sovelletaan.

5.2. Tapaukset, joissa vientitodistusta edellytetään

• Unionin tuotteet, joista on esitettävä vientitodistus niiden hyväksymiseksi unionin tai kolmannen maan hallinnoimaan, asianomaisille tuotteille kyseisessä maassa avattuun kiintiöön

5.3. Tuonti- ja vientitodistuksen hakeminen

Asiakas hakee tuonti- ja vientitodistuksia sähköisesti vienti- ja tuontitodistusten hakupalvelun kautta, kun rekisteröityminen markkinaosaston asiakasrekisteriin ja sähköiseen hakupalveluun on tehty. Ruokavirastosta lähetetään asiakkaalle sähköpostitse tunnukset sähköiseen hakupalveluun. Sähköisen todistusten hakupalvelun kautta voi hakea sekä sähköistä todistusta että muualla EU:ssa käytettävää paperitodistusta, jos tuotteet tullataan toisessa jäsenmaassa. Jos vienti- ja tuontitodistusten hakupalvelu ei teknisen ongelman vuoksi ole käytettävissä, tuonti- ja vientitodistuksia voi hakea myös kirjallisesti AGRIM- (tuonti) ja AGREX (vienti)-hakemuslomakkeilla. Kirjallisen hakemuksen voi lähettää sähköpostitse skannattuna tuovi(at)ruokavirasto.fi osoitteeseen, lähettää postitse osoitteeseen Ruokavirasto, PL 100, 00027 RUOKAVIRASTO tai tuoda Ruokaviraston kirjaamoon.

Työpäivänä klo 14:n jälkeen, lauantaina, sunnuntaina tai muuna arkipyhänä perille tulleita todistushakemuksia pidetään jätettynä sen tosiasiallista jättöpäivää seuraavana työpäivänä.

Tuonti- ja vientitodistukseen liittyy vakuusvaatimus. Katso vakuuden asettaminen, luku 4.1.

Jos asiakas haluaa perua hakemuksensa, se tulee tehdä sähköisesti tai kirjallisesti hakemuksen jättöpäivänä klo 14 mennessä.

Jos hakemus tai sen osa hylätään, Ruokavirasto vapauttaa vakuuden viipymättä.

5.4. Tuonti- ja vientitodistuksen myöntäminen

Sähköisesti myönnetyt todistukset tulevat näkyviin vienti- ja tuontitodistusten hakupalvelun välilehdelle Todistukset. Jos todistusta käytetään muualla EU:ssa, se voidaan myöntää paperitodistuksena. Paperille laaditut tuontitodistukset myönnetään AGRIM-lomakkeella ja vientitodistukset AGREX-lomakkeella ja ne postitetaan hakijan antamaan osoitteeseen. Tuontitodistusten voimassaoloajat selviävät komission täytäntöönpanoasetuksen 2016/1239 liitteestä II (ja tämän oppaan liitteestä I).

Todistuksissa ja niiden otteissa olevia merkintöjä ei saa muuttaa niiden myöntämisen jälkeen. Jos todistuksen myöntänyt viranomainen katsoo, että on tehtävä oikaisu, sen on peruutettava todistus tai sen ote ja myönnettävä asianmukaisesti oikaistu todistus tai sen ote viipymättä.

5.5. Tuonti- ja vientitodistuksen käyttäminen

Tuonti- ja vientitodistus muodostaa oikeuden ja johtaa velvollisuuteen luovuttaa joko vapaaseen liikkeeseen tai viedä se määrä tuotteita, joita todistus koskee todistuksen voimassaoloaikana. Tulli-ilmoituksen tekee todistuksen haltija tai siirronsaaja taikka heidän puolesta toimiva nimetty tulliedustaja. Asetuksen (EU) 2016/1237 5 artiklan 2. c-kohdan mukaan tulli-ilmoituksessa tarkennetaan, että todistuksenhaltija tai siirronsaaja on se henkilö, jonka puolesta edellä mainittu velvollisuus suoritetaan. Jos tulli-ilmoituksen tekee tulliedustaja, todistuksenhaltijan tai siirronsaajan EORI-numero on mainittava tulli-ilmoituksella.

Jos unionin erityisessä lainsäädännössä niin säädetään, velvollisuuteen luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä voi sisältyä velvollisuus luovuttaa jostain todistuksessa määritellystä maasta tai maaryhmästä tai viedä tällaiseen maahan tai maaryhmään.

Suomessa käytettävän sähköisen vienti- tai tuontitodistusten osalta todistuksenhaltija tekee käytön varauksen tietylle määrälle vienti- ja tuontitodistusten sähköisessä hakupalvelussa, jonka jälkeen Tulli vahvistaa sen. Muualla EU:ssa käytettävien paperitodistusten merkintöjen osalta kannattaa varmistaa kyseisen jäsenvaltion tulliviranomaiselta voimassa olevat käytännöt vapaaseen liikkeeseen luovutettavien määrien/vietävien määrien ilmoittamiseen liittyen. Paperitodistusten osalta tulli-ilmoituksessa on mainittava todistuksen numero. Jos todistuksen kääntöpuolen hyväksymismerkinnöille varattu tila ei riitä, tulliviranomainen voi liittää todistukseen lisäsivuja.

Tuontitodistuksella tuotu määrä tai vientitodistuksella viety määrä saa poiketa +/- viisi prosenttia todistuksella myönnetystä määrästä.

6. Todistuksen ote ja todistuksen siirtäminen

6.1 Todistuksen ote

Jos todistuksessa ilmoitettu määrä on jaettava menettelyyn tai logistiikkaan liittyvistä syistä tai jos todistuksenhaltijan tai siirronsaajan on käytettävä Suomessa myönnettyä sähköistä todistusta toisessa jäsenvaltiossa, Ruokavirasto voi myöntää todistuksenhaltijan tai siirronsaajan pyynnöstä todistuksista otteet. Ennen otteen myöntämistä alkuperäinen todistus on toimitettava Ruokavirastoon ja otepyyntö on tehtävä joko sähköpostitse osoitteeseen tuovi(at)ruokavirasto.fi, postitse tai faksaamalla.

Todistusten otteilla on samat oikeudelliset vaikutukset kuin todistuksilla, joiden otteita ne ovat, sen määrän osalta, jolle nämä otteet on myönnetty. Otteesta ei voi antaa otetta.

Todistuksenhaltijan on palautettava käytetty tai määräajaltaan umpeutunut todistuksenhaltijan ote todistuksen myöntäneelle viranomaiselle yhdessä sen kappaleen kanssa, joka todistuksenhaltijalla on alkuperäisestä todistuksesta.

6.2 Todistuksen siirtäminen

Ruokavirasto voi todistuksenhaltijan pyynnöstä siirtää myöntämänsä tuontitodistuksen oikeudet toiselle tuojalle todistuksen voimassaoloaikana, ellei tuotekohtaisessa lainsäädännössä ole toisin säädetty. Alkuperäinen tuontitodistus toimitetaan Ruokavirastoon ja siirtopyynnön voi tehdä esim. sähköpostitse (tuovi(at)ruokavirasto.fi). Todistuksista johtuvat velvollisuudet eivät ole siirrettävissä, vaan todistuksenhaltija vastaa niistä asettamallaan vakuudella.

Todistuksesta tai sen otteesta johtuvat oikeudet voidaan siirtää ainoastaan yhdelle siirronsaajalle, ja siirto voi koskea vain niitä määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin. Siirronsaaja ei voi siirtää oikeuksiaan edelleen, mutta voi palauttaa ne todistuksenhaltijalle. Palautus todistuksenhaltijalle koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin. Siirto ja palautus tulevat voimaan niiden merkintäpäivänä.

7. Tuonti- ja vientitodistuksen käyttäminen ja palauttaminen

7.1. Yleistä todistusvelvoitteen täyttymisestä ja sen todistamisesta

Vakuus voidaan vapauttaa, kun tuonti- tai vientitodistuksen velvoitteet on täytetty ja todiste velvoitteen täyttymisestä on toimitettu todistuksen myöntäneelle viranomaiselle määräajassa. Velvollisuus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä katsotaan täytetyksi, kun todistuksessa mainittu kokonaismäärä on tulliselvitetty asianomaisessa menettelyssä todistuksen voimassaoloaikana. Tuontitodistuksella vapaaseen liikkeeseen luovutettu määrä tai vientitodistuksella viety määrä saa poiketa enintään +/- viisi prosenttia tuonti- tai vientitodistuksella myönnetystä määrästä.

Suomessa myönnetty tuonti- tai vientitodistus on palautettava Tullin asianmukaisesti vahvistamien merkintöjen jälkeen takaisin Ruokavirastoon. Sähköiset todistukset palautetaan sähköisen todistusten hakupalvelun kautta ja paperitodistukset postitse Ruokaviraston osoitteeseen. Todistus on palautettava myös siinä tapauksessa, jos sitä ei ole saatu käytettyä sen voimassaoloaikana.

7.1.1. Tuontitodistusvelvoitteen täyttyminen ja sen todistaminen

Tuontitodistus on palautettava Ruokavirastoon 60 päivän kuluessa todistuksen voimassaoloajan päättymisestä. Tullimerkinnöillä varustetun tuontitodistuksen palauttamista Ruokavirastoon 60 päivän kuluessa pidetään todisteena siitä, että tuontitodistukseen liittyvät velvoitteet on täytetty. Vakuus vapautetaan, jos tuontivelvoite on täytetty ja käytetty todistus on palautettu määräajassa.

Tuontitodistusvelvoite katsotaan kokonaan täytetyksi, kun todistuksessa mainittu kokonaismäärä on tulliselvitetty asianomaisessa menettelyssä ja tuotteet on tosiasiallisesti luovutettu vapaaseen liikkeeseen. 

7.1.2. Vientitodistusvelvoitteen täyttyminen ja sen todistaminen

Kun kyse on vientitodistuksesta, tuotteiden tulee poistua unionin tullialueelta 150 kalenteripäivän kuluessa tulli-ilmoituksen hyväksymispäivästä. Todisteena vientivelvollisuuden täyttämisestä  on palautettava Ruokavirastoon sähköisesti tullimerkinnöillä varustettu vientitodistus ja vientitullitoimipaikan viejälle tai tulli-ilmoittajalle antama poistumisvahvistus sähköpostitse tuovi (@)ruokavirasto.fi osoitteeseen.

Jos vientitodistusta käytetään muualla EU:ssa, todistuksenhaltijan on varmistettava poistumisvahvistuskäytäntö kyseisen jäsenvaltion tulliviranomaisilta. Viejän tai tulli-ilmoittajan tulee toimittaa todiste tuotteiden poistumisesta todistuksenhaltijalle, joka toimittaa todisteen sähköisessä muodossa (sähköpostitse osoitteeseen tuovi(@)ruokavirasto.fi) Ruokavirastoon. Jos poistumisvahvistus perutaan poistumistullitoimipaikan tekemien oikaisujen vuoksi, vientitullitoimipaikka ilmoittaa siitä viejälle tai tämän tulliedustajalle, joiden on ilmoitettava siitä todistuksenhaltijalle, joka ilmoittaa siitä eteenpäin todistuksen myöntäneelle viranomaiselle.

Edellä mainitun poistumisvahvistuksen lisäksi todistuksenhaltijan tulee toimittaa Ruokavirastoon kyseisen viennin MRN-yleisviitenumero seuraavissa tapauksissa:

• jos vientimenettelyyn osallistuu enemmän kuin 1 jäsenvaltio, tai
• jos vientitullitoimipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin todistuksen myöntäneen viranomaisen jäsenvaltiossa, tai
• jos MRN:ää käytetään vientimenettelyssä, joka on saatettu päätökseen jäsenvaltiossa, jossa vienti-ilmoitus jätettiin

Ruokaviraston on saatava todiste viennistä ja unionin tullialueelta poistumisesta 180 kalenteripäivän kuluessa todistuksen voimassaoloajan päättymisestä. Vientitodistusvelvoite katsotaan kokonaan täytetyksi, kun todistuksessa mainittu kokonaismäärä on tulliselvitetty asianomaisessa menettelyssä.

7.2. Todistuksen palauttaminen myöhässä

Jos käytetty tuonti- tai vientitodistus (ja todisteet viennistä)  toimitetaan Ruokavirastoon myöhässä, todistuksenhaltija menettää osan vakuudestaan, vaikka todistus olisi kokonaan käytetty. Jos myöhästyminen johtuu teknisistä ongelmista, Ruokavirasto voi pidentää kyseisiä määräaikoja enintään 730 kalenteripäivään, tarvittaessa jälkikäteen, jos todistuksenhaltija sitä pyytää ja toimittaa todisteet. Jos määräaikaa pidennetään, otetaan huomioon delegoidun asetuksen (EU) 907/2014 23 artiklan 4 kohdan mukaiset säädökset vakuuden pidättämisestä porrastetusti.

8. Tuonti- tai vientitodistuksen katoaminen tai tuhoutuminen

8.1. Korvaava todistus

Suomessa käytettävä tuonti- tai vientitodistus tulee hakea aina ensisijaisesti sähköisenä todistuksena. Muualla EU:ssa käytettävää todistusta haettaessa todistus myönnetään ns. paperitodistuksena. Jos myönnetty tuonti- tai vientitodistus katoaa tai tuhoutuu osittain tai kokonaan, todistuksenhaltija tai siirronsaaja voi pyytää Ruokavirastoa myöntämään korvaavan todistuksen tai todistuksen otteen.

Korvaava todistus tai todistuksen ote korvaa alkuperäisen todistuksen tai otteen, mukaan lukien kaikki asianomaiset oikeudet ja velvollisuudet. Korvaava todistus tai ote voidaan myöntää vain kerran ja alkuperäisen todistuksen tai otteen voimassaoloajalle ja käytettävissä olevalle määrälle. Korvaavaa todistusta tai otetta ei myönnetä, jos kyseessä olevan tuotteen todistusten tai niiden otteiden myöntäminen on keskeytetty tai jos kyse on tuonti- tai vientitariffikiintiöistä.

Jos kadonnut tai osittain tuhoutunut alkuperäinen todistus löytyy, todistuksenhaltijan on palautettava se Ruokavirastolle, joka vapauttaa alkuperäiseen todistukseen liittyvän vakuuden viipymättä.

Jos korvaavaa todistusta tai otetta koskeva pyyntö koskee muita kuin tämän oppaan 5.1. luvun ensimmäisen kohdan tai 5.2. luvun ensimmäisen kohdan mukaisia osittain tai kokonaan tuhoutuneita tuonti- tai vientitodistuksia, sovelletaan asetuksen (EU) 2016/1239 mukaisia erityisehtoja, jotka ovat seuraavat:

• Todistuksenhaltijan tai siirronsaajan on todistettava todistuksen myöntänyttä viranomaista tyydyttävällä tavalla, että todistus on tuhoutunut kokonaan tai osittain.
• Korvaavaa todistusta tai todistuksen otetta ei myönnetä, jos todistuksenhaltija tai siirronsaaja ei ole pystynyt osoittamaan toteuttaneensa kohtuullisia varotoimia estääkseen todistuksen tai sen otteen tuhoutuminen tai jos todistuksenhaltijan toimittama todiste ei ole tyydyttävä.
• Korvaavalle todistukselle tai otteelle on asetettava vakuus, jonka suuruus on 150 % alkuperäisen todistuksen vakuudesta ja vähintään 3 euroa 100 kilogrammaa, hehtolitraa tai eläintä kohti ottaen huomioon tuhoutumisen hetkellä käytettävissä ollut määrä sekä tarvittaessa positiivisen poikkeaman jäljellä oleva määrä. Alkuperäisen todistuksen vakuuden käytettävissä oleva määrä voidaan käyttää asetettaessa vakuutta korvaavalle todistukselle. Jos alkuperäisen todistuksen vakuus on suurempi kuin korvaavan todistuksen vakuus, ottaen huomioon käytettävissä oleva määrä, ylijäämä vapautetaan välittömästi.

8.2. Kaksoiskappale

Jos paperille laadittu todistus tai sen ote katoaa tai tuhoutuu ja kadonnut tai tuhoutunut asiakirja on käytetty kokonaan tai osittain, todistuksenhaltija tai siirronsaaja voi pyytää Ruokavirastoa laatimaan todistuksen tai sen otteen kaksoiskappaleen alkuperäiseen todistukseen jo kirjattua vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevan vielä jäljellä olevan vakuuden vapauttamiseksi. Kaksoiskappaletta ei voida käyttää vapaaseen liikkeeseen luovutukseen tai vientiin, vaan ainoastaan vakuuden vapauttamiseen. Kaksoiskappaleen voi myöntää vain kerran.

Todistuksenhaltija tai siirronsaaja toimittaa kaksoiskappaleen ja tarvittavat todisteet (esim. tulli-ilmoitukset) kadonneen tai tuhoutuneen todistuksen käytöstä toimivaltaiselle tulliviranomaiselle, joka merkitsee ja vahvistaa kaksoiskappaleen kääntöpuolelle kadonneella tai tuhoutuneella todistuksella tapahtuneet vapaaseen liikkeeeseen luovutukset tai viennit. Vakuus voidaan vapauttaa, kun Tullin merkinnöin varustettu kaksoiskappale on palautettu Ruokavirastoon. Viennissä vakuuden vapauttamiseen edellytetään lisäksi tulliviranomaisen antamaa poistumisvahvistusta, kuten luvussa 7.1.2. on mainittu.

9. Ylivoimainen este (force majeure)

Joissain tapauksissa tuonti- tai vientitodistuksen ehtojen noudattamatta jättäminen voi johtua ylivoimaisesta esteestä (force majeure). Ylivoimaisen esteen hyväksyminen edellyttää, että todistuksenhaltija tai siirronsaaja on esittänyt ylivoimaista estettä koskevan pyynnön Ruokavirastolle. Jos todistuksenhaltija hakee pidennystä todistuksen voimassaoloajalle, pyyntö tulee esittää enintään 30 kalenteripäivän sisällä siitä, kun todistuksen voimassaoloaika on päättynyt ja Ruokavirasto on ilmoittanut toimijalle kyseessä olevan todistusvelvoitteen täyttymättä jäämisestä.

Pyynnön lisäksi todistuksenhaltijan tai siirronsaajan on  esitettävä todisteet olosuhteista, joiden he katsovat muodostavan ylivoimaisen esteen. Todisteet on esitettävä 181 kalenteripäivän kuluessa velvoitteen täysimääräiselle täyttämiselle asetetun määräajan päättymisestä. Jos näitä todisteita ei ole voitu toimittaa tämän määräajan kuluessa, huolimatta siitä, että toimija on tehnyt kaikkensa niiden hankkimista ja tiedoksi toimittamista varten, Ruokavirasto voi myöntää lisäaikaa.

Ruokavirasto voi hyväksyä myöntämänsä todistuksen tai sen otteen osalta ylitsepääsemättömän esteen ja päättää:

• joko peruuttaa todistukseen liittyvän velvoitteen luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä todistuksessa ilmoitetut tuotteet ja määrä todistuksen voimassaoloaikana ja vapauttaa vakuuden tai pidentää todistuksen voimassaoloaikaa enintään sen alkuperäisen voimassaoloajan päättymistä seuraavien 180 kalenteripäivän ajan ottaen huomioon tapausta koskevat olosuhteet. Tämä koskee ainoastaan tuotemäärää, jota ei voitu luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai viedä ylivoimaisen esteen vuoksi.
• tai pidentää vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevaa todisteen toimittamisaikaa enintään 730 kalenteripäivään ilman että osa vakuudesta menetetään.

Todistuksenhaltija tai siirronsaaja voi pyytää (ylitsepääsemätöntä estettä koskevaa päätöstä odottaessaan) saada käyttää todistusta edelleen siihen määrään liittyen, jonka osalta toimija ei ole esittänyt ylivoimaista estettä koskevaa pyyntöä. Ruokavirasto voi myöntää jäljellä olevaa määrää koskevan otteen. Kyseinen ote ei ole siirrettävissä.

10. Yhteystiedot

AGRIM-tuonti- ja AGREX-vientitodistukset

Ruokavirasto

Markkinaosasto

PL 100, 00027 RUOKAVIRASTO

Puh. 029 530 0400 (vaihde)

Sähköpostiosoite tuovi(at)ruokavirasto.fi

Vakuudet

Ruokavirasto

Varainhoito-osasto

PL 100, 00027 RUOKAVIRASTO

Puh. 029 530 0400 (vaihde)

Sähköpostiosoite Oili Hassinen (etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi)

Todistusten hyväksymismerkinnät tekevä tulliviranomainen

Tulli Sähköinen palvelukeskus (SPAKE)

PL 512, 00101 HELSINKI

Puh. 0295 5207

Sähköposti spake.vienti(at)tulli.fi tai spake.tuonti(at)tulli.fi

Kiintiörekisterin avulla hallinnoitavat kiintiöt ("first

come first served” kiintiöt)

Tulli, Ulkomaankauppa ja verotusosasto

Tullausyksikkö, Tariffijärjestelmät

PL 386, 20101 TURKU

Puh. 040 332 4083, 040 332 4092

Sähköpostiosoite kiintioryhma(at)tulli.fi

Markkinaosaston asiakkaaksi rekisteröityminen ja lomakkeet

www.ruokavirasto.fi/agrim

EORI-rekisteröityminen ja lomakkeet Tullin www-sivuilla

www.tulli.fi

11. Tietosuoja

Tietosuoja on keskeisessä osassa Ruokaviraston toimintaa. Tietoja luovutettaessa ja käsiteltäessä Ruokavirasto ottaa aina huomioon tietosuojan ja tietoturvallisuuden vaatimukset. Ruokavirasto ei luovuta henkilötietoaineistoja kolmansille osapuolille ilman erillistä tietolupaa. Tietolupa haetaan Ruokavirastosta, joka selvittää tarkoin tietojen luovutuksensaajalta tietojen käyttöön ja suojaukseen sekä tietoturvaan liittyviä seikkoja.

Mihin tietojasi käytetään?

Ruokavirasto voi luovuttaa tietojasi ulkopuolisille vain, jos laissa säädetyt edellytykset tietojen luovuttamiselle ovat olemassa. Tietojasi ei luovuteta markkinointitarkoituksiin ja neuvontaan. Et voi kuitenkaan estää tietojen luovuttamista esimerkiksi viranomaistehtävien hoitamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen.

Lisätietoja

Lisätietoja tietosuojasta saat Internetistä osoitteessa https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/tietosuoja/

12. Julkaisun tiedot

Jul­kai­si­ja: Ruokavirasto

LIITE I Tuotteet, joita koskee tuontitodistusvelvoite

A. RIISI (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan b alakohta ja liitteessä I oleva II osa)

Nettomäärät ovat enimmäismääriä, joiden osalta todistusta ei tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

C. Siemenet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan e alakohta ja liitteessä I oleva V osa)

D. Pellava ja hamppu (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan h alakohta ja liitteessä I oleva VIII osa)

G. Muut tuotteet (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan x alakohta ja liitteessä I olevan XXIV osan 1 jakso)

H.  Maatalousperäinen etyylialkoholi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan u alakohta ja liitteessä I oleva XXI osa)

Nettomäärät ovat enimmäismääriä, joiden osalta todistusta ei tarvitse esittää. Ei sovelleta etuusjärjestelyjen osana tai todistuksin hallinnoiduissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin.

LIITE II Tuotteet, joita koskee vientitodistusvelvoite

Vientitodistusvelvoite on poistunut kaikilta maataloustuotteilta. AGREX-vientitodistuksia tarvitaan ainoastaan tiettyjen vientikiintiöiden hallinnointiin. Lue lisää www.ruokavirasto.fi/AGREX.