PMT blogi - Euroopassa käytettiin ensimmäisen kerran vähemmän antibiootteja tuotantoeläimille kuin ihmisille

2. syyskuuta 2021

Suomessa on totuttu, että antibiootteja käytetään tuotantoeläimille maltillisesti ja hallitusti. Olemme näyttäneet mallia maailmalle muiden Pohjoismaiden kanssa. Nyt myös muualta Euroopasta kuuluu hyviä uutisia. Ne löytyvät EU:n kolmannesta ’One Health’-raportista JIACRA III:sta, mikä perustuu EU virastojen vuosina 2016-2018 keräämiin aineistoihin ihmisten ja eläinten antibioottien kulutuksesta sekä ihmisistä ja eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssistä (tartuntatautivirasto ECDC, ruokaturvallisuusvirasto EFSA ja lääkevirasto EMA).

Antibioottien kokonaiskulutus tuotantoeläimille Euroopassa on vähentynyt jopa siinä määrin, että niitä käytettiin tuotantoeläimille vähemmän kuin ihmisille. Aikaisemmin oli toisinpäin (kuva 1). Jäsenmaiden toimenpiteet näyttäisivät olleen tehokkaita, sillä neljässä vuodessa kulutus tuotantoeläimille on pudonnut jopa kolmanneksen.

Eläimillä vuodesta 2014 antibioottikulutus on laskenut. Ihmisillä kulutus on pysynyt samana tai hieman lisääntynyt.

Kuva 1. Populaatioon suhteutettu antibioottien kokonaiskulutus ihmisille (sininen viiva) ja tuotantoeläimille (vihreä viiva) 27 Euroopan maassa vuosina 2014-2018, mg aktiivista ainetta arvioitua biomassa-kg kohti. Lainattu JIACRA III raportista Figure 8, s. 19.

29 maasta 20:ssä käyttö tuotantoeläimille oli vähäisempää kuin ihmisille. Toki työsarkaa riittää, sillä maakohtaiset erot ovat edelleen suuria, niin kokonaiskulutuksen kuin lääkeryhmien suhteen tarkasteltuna (taulukko 1).

Taulukko 1. Biomassaan suhteutettu antibioottien kokonaiskulutus ihmisille ja eläimille Euroopassa 2017, mg aktiivista ainetta arvioitua biomassa-kg kohti. Lähde JIACRA III, table 6., s. 16.

 

Ihmisille (mg/biomassa-kg)

Tuotantoeläimille
(mg/biomassa-kg)

Kokonaiskulutus 27 maassa 130 (vaihteluväli 53-217) 108 (vaihteluväli 3-423)
Suomi 119 19
Ruotsi 112 12
Tanska 135 39

Lääkeryhmittäin tarkasteltuna ihmisten hoidossa käytettiin selvästi enemmän aminopenisilliinejä, 3. ja 4. polven kefalosporiineja ja kinoloneja kuin tuotantoeläinten hoidossa. Tuotantoeläimille puolestaan käytettiin enemmän tetrasykliinejä ja polymyksiinejä kuin ihmisille.

Polymyksiineihin kuuluva kolistiini on kriittisen tärkeä ihmisten moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Euroopan lääkevirasto antoi 2013 ja 2016 suositukset tuotantoeläinten polymyksiinien käytön vähentämiselle, mikä johti useisiin muutoksiin näiden valmisteiden myyntiluvissa. Myönteistä onkin, että niiden käyttö tuotantoeläimille on vuosina 2011-2018 vähentynyt 70 % maissa, joissa polymyksiinejä käytettiin. Suomi on tässäkin ollut edelläkävijä, polymyksiinejä ei ole meillä koskaan käytetty tuotantoeläinten infektioiden hoidossa.

Tiedetään, että tärkein yksittäinen syy antibioottiresistenssin synnylle on antibioottien käyttö. JIACRA III:n huomiot vahvistavat näkemystä.  Esimerkiksi ihmisten hoidossa käytettyjen karbapeneemien, 3. ja 4. polven kefalosporiinien ja kinolonien käytöllä havaittiin yhteys ihmisten infektioista eristettyjen E.coli-kantojen resistenssiin.  Myös eläinten antibioottien kulutuksella ja tuotantoeläimistä eritettyjen bakteerien resistenssillä havaittiin yhteys, mikä puolestaan oli yhteydessä ihmisistä eristettyjen bakteerien resistenssiin. Tästä esimerkkinä kampylobakteerit, joita on siipikarjan normaalifloorassa ja jotka voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksiä ihmisille. Meillä tuotantopolven broilereita ei ole hoidettu antibiooteilla yli vuosikymmeneen ja broilereista eristettyjen kampylobakteerien herkkyystilanne onkin hyvä.

EU suunnannäyttäjänä

EU:n ’One Health’ toimenpideohjelman tavoite on mm. tehdä EU:sta antibioottien käytön ja resistenssin hallinnan parhaiden käytäntöjen alue.  Maailman eläintautijärjestö OIE:n tietojen perusteella antibioottien käyttö eläimille Euroopassa näyttäisi olevan kohtuullisempaa kuin maailman muilla intensiivisen eläintuotannon alueilla. OIE:n kyselyyn vastasi kaikkiaan 156 maata. Kaikilta ei saatu kvantitatiivista dataa ja viidennen raportin kulutustiedot perustuvat 103 maan tietoihin. Biomassaan suhteutettu käyttö eläimille on niiden perusteella Aasiassa karkeasti yli kolminkertainen ja Amerikassa (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka yhdessä) yli puolet enemmän kuin Euroopassa. Aasian osuudeksi eläinten antibioottien kokonaiskulutuksesta vuonna 2017 arvioitiin yli 61 %, Amerikan 27 %, Euroopan 8 % ja Afrikan 3%.

EU on vahvasti sitoutunut toimenpiteisiin antibioottien tehon säilyttämiseksi. Esimerkiksi antibioottien käyttö tuotantoeläinten kasvunedistäjinä kiellettiin EU:ssa jo 2006, Pohjoismaissa niistä luovuttiin jo vuosikymmen aiemmin. Eläinlääkeasetusta aletaan soveltamaan tammikuussa 2022 ja se tarjoaa uusia tärkeitä työkaluja. Eläinten antibioottien käytölle asetetaan entistä tiukemmat ehdot, eikä esimerkiksi ennaltaehkäisevä antibioottien käyttö ole sallittua kuin yksittäisille eläimille. Tietyt antibiootit tullaan rajaamaan vain ihmisten hoitoon ja näitä vaatimuksia tullaan soveltamaan myös tuontiin kolmansista maista. Kauppakumppanit ovat jo protestoineet ja vaatineet siirtymäaikoja. Näissä neuvotteluissa EU joutuu vääntämään rautalankaa AMR-tavoitteestaan. Ehkä kauppakumppanien ymmärrys uhkan vakavuudesta kuitenkin lisääntyy ja myös ne vauhdittavat toimiaan antibioottien tehon säilyttämiseksi.

Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Kirjoittaja on Pysyvän mikrobilääketyöryhmän jäsen

Lue lisää

Lyhyesti taustatietoja JIACRA III ja OIE 5. raportin menetelmistä (pdf Ruokaviraston sivulla)

JIACRA III – Antimicrobial consumption and resistance in bacteria from humans and animals

OIE -Annual Report on Antimicrobial Agents Intended for Use in Animals;  5th report

ESVAC Sales of Veterinary Antimicrobials in 31 European countries in 2018

EMA:n kolistiiniohjeet

FINRES-Vet 2019-raportti

ETU-lihasiipikarja asiantuntijaryhmä; Antibioottien käyttötarve broilerintuotannossa 2007-2020