TSE-positiivisen hirven vuoksi Kyyjärven ympäristössä, Keski-Suomessa käynnistynyt näytteenotto on onnistunut hyvin. Ruokaviraston laboratoriotutkimuksiin on toimitettu lähes sata hirvenpäätä, vaikka TSE-seuranta alueella käynnistyi vasta myöhään syksyllä. Ruokavirasto on kiitollinen aktiivisesti näytteitä lähettäneille metsästäjille, joita ilman eläintautiseuranta TSE:n osalta ei onnistuisi.
Kyyjärvellä huonokuntoisena lopetettu, 15-vuotias naarashirvi varmistui Ruokaviraston laboratoriotutkimuksissa Suomen kolmanneksi hirven TSE-tapaukseksi. Näytteenottoa kaadetuista, yli vuoden ikäisistä hirvistä tehostettiin tapauksen vuoksi usean riistanhoitoyhdistyksen alueella.
Tutkimusten mukaan Kyyjärven tapauksessa näyttäisi olevan kyse sisäsyntyisestä, vanhoissa hirvissä tavatusta TSE:n tautimuodosta, joka ei tiettävästi tartu luontaisesti eläimestä toiseen. Ruokavirasto on toimittanut näytteen vielä EU:n vertailulaboratorioon Italiaan jatkotutkimuksiin.
Vastaavaa TSE:n tautimuotoa todettiin vanhalla hirvellä Laukaassa syksyllä 2020 ja Kuhmossa alkuvuonna 2018. Molemmilla alueilla kerättiin taudin löytymisen jälkeen tehostetusti näytteitä, mutta muita tapauksia ei ilmennyt.
Vanhoissa hirvissä tavattu TSE:n tautimuoto on eri tauti kuin Pohjois-Amerikassa ja Norjassa tunturipeuroista löytynyt, eritteiden välityksellä tarttuva CWD. Minkään hirvieläinten TSE-taudin, ei siis myöskään hirvieläimestä toiseen tarttuvan CWD:n (chronic wasting disease), ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen. Terveiden hirvieläinten lihaa voi syödä turvallisesti.
Suomessa TSE-tautien esiintymistä luonnonvaraisissa hirvieläimissä ja poroissa on tutkittu jo vuodesta 2003 alkaen. TSE-taudit (transmissible spongiform encephalopathy, tarttuvat aivorappeumataudit), joihin myös hirvieläinten näivetystauti CWD lasketaan, kuuluvat samaan prionien aiheuttamaan aivotautiryhmään kuin esimerkiksi hullun lehmän tauti (BSE, bovine spongiform encephalopathy). Ne ovat hitaasti eteneviä sairauksia, jotka johtavat aina eläimen kuolemaan.