KRYPTO-hanke selvittää kryptosporidioosin lisääntymisen syitä

8. heinäkuuta 2019

Cryptosporidium-alkueläin aiheuttaa suolistotulehdusta, kryptosporidioosia, ihmisille ja eläimille. Vasikoiden C. parvum -ripuli on ollut Suomessa aiemmin harvinainen, mutta viime vuosikymmenenä tapaukset ovat moninkertaistuneet. Erityisesti lypsykarjatiloilla vasikoiden kryptosporidioosi aiheuttaa vakavia ongelmia. Lypsykarjatiloilta kryptosporidioosi leviää helposti vasikoiden mukana edelleen vasikkakasvattamoihin. Myös ihmisten kryptosporidioositapaukset ovat nopeasti kymmenkertaistuneet.

Tartuntariskin hallintaan liittyy monia haasteita, joihin juuri käynnistynyt KRYPTO-hanke pyrkii vastaa-maan. Kolmivuotinen hanke alkaa sekä ihmistapausten että lypsykarjatilojen epidemiologisella tutkimuksella.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Eläinten terveys ETT ry, Helsingin yliopisto, Valio Oy ja EU:n loistautien vertailulaboratorio. Hanketta rahoittaa Maatalouden kehittämisrahasto Makera. 

Kryptosporidien leviäminen ja hallinta lypsykarjatiloillla

Tapausten voimakas lisääntyminen viittaa nautakarjatalouden rakennemuutoksen suosivan kryptosporidioosin esiintymistä. Siksi hankkeessa selvitetään, mitkä tekijät ja olosuhteet edesauttavat tartunnan leviämistä ja taudinpurkauksen syntymistä tiloilla. Tietoon nojaten osataan riskinhallintatoimet kohdistaa oikein ja siten parantaa eläinten hyvinvointia sekä ehkäistä ihmisten tartuntoja.

Tiloille tehtävässä kyselytutkimuksessa tarkastellaan muun muassa toimintatapoja (poikimaolosuhteet, ternimaidon saanti, vasikoiden tilat, hygieniakäytännöt ja tartunnalta suojautuminen), eläinliikennettä, taudinpurkausta edeltäviä tapahtumia tilalla, muita karjan sairauksia sekä esimerkiksi vesivälitteisten tartuntojen mahdollisuutta.

Tutkimukseen kutsutaan yli 50 lehmän lypsykarjatiloja, joilla on todettu C. parvum vasikkaripulinäytteissä. Vertailukarjoiksi kutsutaan satunnaisesti valittuja Valion lypsykarjatiloja, joilla ei ole todettu vasikkaripuliongelmaa viimeisen vuoden aikana.

Kyselytutkimukseen tila voi vastata sähköisesti, kirjallisesti tai puhelimitse. Kysely toteutetaan talvella 2019 - 2020. Myös vertailutiloja pyydetään lähettämään vasikoista ulostenäytteitä laboratoriotutkimukseen, jotta saadaan tietoa alkueläimen esiintymisestä piilevänä tartuntana sekä erilaisten alatyyppien esiintyvyydestä. 

Ihmisten kryptosporidioositartuntojen lähteet

Ihmisten kryptosporidioositartuntojen lähteiden ja tartuntojen syiden selvittäminen on tarpeen, koska tapaukset ovat lisääntyneet huomattavasti. Tartuntojen lähteitä selvitetään haastattelemalla sairastuneita. On tärkeää, että kaikki tautia epäilevät hakeutuvat terveydenhuoltoon. Ihmisten ja nautojen Cryptosporidium-kantojen tyypityksellä tutkimusryhmä pyrkii selvittämään tartuntojen alkuperää ja onko tartunnoilla yhteyksiä toisiinsa.

Käytännön ohjeita ja varautumista epidemioihin

Hankkeen tulosten perusteella laaditaan käytännön ohjeistusta kryptosporidioosin hallintaan. Nautatilat tarvitsevat ohjeistusta, jossa huomioidaan muun muassa vasikkatilat, lääkitys, desinfektio-ohjeet erilaisissa olosuhteissa, sekä eläinten siirtojen, työturvallisuuden, lannan käsittelyn ja taudinhallinnan ohjeistus. Maatalouden työterveyshuolto tarvitsee käytännönläheistä ohjeistusta tartuntojen ehkäisyyn ja diag-nosointiin.

Hankkeen avulla voidaan varautua niin talousveden kuin virkistyskäytön välityksellä puhkeaviin C. parvum -vesiepidemioihin ja jopa löytää keinoja ehkäistä kryptosporidin leviäminen valumavesien mukana tiloilta vesistöön ja kasteluvesien mukana vihannesviljelmille.

Hankekuvaus:
Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa KRYPTO

Lisätietoja:
hankkeen vastuullinen johtaja: Tiina Autio, Ruokavirasto, mailto:tiina.autio@ruokavirasto.fi
044 7201 492
vasikoiden kryptosporidioosi: Tuulia Enbom, hanketutkija, Ruokavirasto, tuulia.enbom@ruokavirasto.fi,
050 349 51 93
ihmisten kryptosporidioosi: Ruska Rimhanen-Finne, epidemiologieläinlääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
ruska.rimhanen-finne@thl.fi
029 52 48 942
vesitutkimukset: Ilkka Miettinen, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ilkka.miettinen@thl.fi,
029 524 6371
työterveys: Sirpa Laitinen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, sirpa.laitinen@ttl.fi
046 8511911