Uusia tutkimustuloksia strontiumin kulkeutumisesta ihmiseen ja liikkuvuudesta Iin Haminan keskiaikaisella hautausmaalla

17. joulukuuta 2020

Tuoreessa Archaeological and Anthropological Sciences -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ihmisten liikkuvuutta Iin Haminan hautausmaalla, joka ajoittuu 1400–1500-luvuille. Se on arkeologisen tutkimuksen kannalta yksi merkittävimmistä hautausmaista koko Pohjois-Fennoskandiassa sen laajuuden ja hyvin säilyneiden ihmisluiden vuoksi. Sitä on tutkittu paljon ja siitä on julkaistu kirja sekä useita tieteellisiä artikkeleita.

Joulukuussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa vastuullisena tutkijana oli Ruokaviraston erikoistutkija Maria Lahtinen-Kaislaniemi, selvitettiin Pohjois-Suomessa sijaitsevalle Iin Haminan hautausmaalle haudattujen ihmisten paikallisuutta isotooppimenetelmin. Hautauksista löydetyt esineet ja rahat kertovat kontakteista kauas Karjalaan ja Ruotsiin. Tavarat kuitenkin liikkuvat ilman että ihmiset liikkuvat.

”Liikkuvuudesta antoi lisäksi viitteitä yhden henkilön poikkeava ruokavalio aikaisemmassa ruokavaliota kartoittavassa isotooppitutkimuksessa. Hänen ruokavalioonsa oli kuulunut maataloustuotteita paljon suuremmassa määrin kuin paikallisen pääosin kalaa syövän asukkaimiston”, Lahtinen-Kaislaniemi kertoo.

Nyt tutkimuksen kohteena olivat itse ihmisten jäänteet, joista voidaan päätellä suoraan tutkittavan henkilön liikkuvuutta. Hampaiden kiilteisiin tallentuu niiden kasvun aikaisen ympäristön hapen ja strontiumin isotooppisignaali. Tämä voidaan analysoida ja siitä päätellä, kasvoivatko nämä henkilöt lapsena alueella.

Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat Suomessa vielä nuoria. Tämän vuoksi menetelmiä on pitänyt tarkastella sopivaksi tähän ympäristöön. Suomen kallioperä on Euroopan mittakaavassa vanhaa ja maapeitteet ovat jääkauden muokkaamia. Nämä seikat vaikuttavat strontiumin isotooppikoostumukseen myös eläimissä ja kasveissa.

”Tutkimuksessa selvisi, että ilman tarkempaa menetelmäkehittämistä ei ole mahdollista saada täsmällisiä tuloksia. Näyttää kuitenkin siltä, että poikkeavan ruokavalion omaavalla yksilöllä oli myös poikkeava hammaskiilteen strontiumin ja hapen isotooppikoostumus. Kyseinen nuori nainen oli todennäköisesti kotoisin nykyisen Ruotsin tai Suomen alueelta, mutta paljon etelämmästä”, Lahtinen-Kaislaniemi sanoo.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Durhamin yliopiston kanssa.

Viite:

Lahtinen, M., Arppe, L. & Nowell, G. Source of strontium in archaeological mobility studies—marine diet contribution to the isotopic composition. Archaeol Anthropol Sci 13, 1 (2021). DOI: https://doi.org/10.1007/s12520-020-01240-w

Lisätietoja:

Erikoistutkija Maria Lahtinen-Kaislaniemi, Ruokavirasto, p. 050 339 4493
maria.lahtinen-kaislaniemi@ruokavirasto.fi

Kuva tutkitusta hampaasta.Hampaiden kiillettä tutkimalla saadaan tietoa menneisyyden ihmisten liikkuvuudesta. Kuva: Maria Lahtinen-Kaislaniemi.