Väitöstutkimus kirjolohen verenvuotoseptikemia -viruksen seurannasta suomalaisilla kalaviljelmillä julkaistu Ruokaviraston tutkimuksia -sarjassa

19. marraskuuta 2020

Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaoston jaostopäällikkö Pia Vennerström (ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri) väittelee 19.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Viral haemorrhagic septicaemia in Finnish brackish water fish farms – Studies on disease surveillance and epidemiology of viral haemorrhagic septicaemia virus”. Väitöstilaisuus järjestetään Viikissä osoitteessa Biokeskus 3, sali 2402. Vastaväittäjänä on professori Manfred Weidmann, University of Stirling, ja kustoksena on professori Olli Vapalahti.

Väitöskirja on julkaistu Ruokaviraston tutkimuksia -sarjassa: Finnish Food Authority Research Reports 3/2020 (pdf)

Kirjolohen verenvuotoseptikemia (VHS) -virus eristettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2000 ahvenanmaalaisen ruokakalaviljelylaitoksen kirjolohista. Alussa taudin hävitystoimet epäonnistuivat ja tauti levisi nopeasti lähes koko maakuntaan. Luonnonkalojen epäiltiin olevan tartunnan ylläpitäjiä. Nyt tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa taudin leviämiseen vaikuttavista epidemiologisista tekijöistä uutta taudinhävityksen suunnittelua varten.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän erilaisen seurantaohjelman kykyä löytää VHS-tartunnan saaneita kirjolohipopulaatioita kahden rajoitusalueella toimivan vesiviljely-yrityksen kalaviljelmiltä. Lisäksi VHS-virusta etsittiin yhteensä 17 tartunnan saaneiden kalanviljelylaitoksien läheisyydessä elävältä luonnonkalalajilta. VHS-virusta tutkittiin myös kalanviljelylaitosten sekä kalateurastamoiden ympäristöstä, joissa viljeltiin tai käsiteltiin tartunnan saaneita kalapopulaatioita. Virusta tutkittiin kalaviljelmillä elävistä sinisimpukoista, merivedestä, pohjasedimentistä sekä teurastusprosessin eri vaiheissa syntyvästä jätevedestä.

Seurantaohjelma, joka perustui oireidenmukaiseen seurantaan, jossa kalanviljelijät tutkituttivat näytteitä aina kuin he havaitsivat kaloissaan sairauden oireita, osoittautui parhaaksi. Luonnonkalatutkimuksissa ei todettu VHS-virusta, mutta viljellyissä siioissa todettiin tartunta. Tulosten mukaan siikoja ei tulisi kasvattaa virukselle herkkien kalalajien, kuten kirjolohen kanssa tai niiden läheisyydessä. Sinisimpukoissa ei missään vaiheessa todettu VHS-virusta, joten nämä eivät todennäköisimmin ole merkittäviä taudin kantajia. Sedimentissä ei todettu VHS-viruksen perimää, mutta merivedessä virusta todettiin usein talviaikaan. Jätevesinäytteistä todettiin VHS-viruksen perimää ennen desinfektiokäsittelyä, mutta ei sen jälkeen. Kontakteja teurastamoiden ja viljelypaikkojen välillä on tulosten perusteella pidettävä merkittävänä riskinä taudin leviämiselle etenkin talvisaikaan.

Tutkimus liittyy maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen ”VHS-taudin vastustus Suomessa”. Tutkimusta tehtiin Ruokaviraston laboratorio- ja tutkimuslinjalla, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikössä sekä ennen Ruokaviraston perustamista Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksella (EELA).

Lisätietoja

jaostopäällikkö Pia Vennerström, tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaosto, puh. 0295 205 150 tai 050 354 4603, pia.vennerstrom@ruokavirasto.fi