Antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit ovat edelleen yleisiä Euroopassa. Erityistä huolta aiheuttaa vastustuskyvyn esiintyminen salmonella- ja kampylobakteereissa. Myönteistä kehitystä osoittaa kuitenkin tuotantoeläimistä eristettyjen laajakirjoisia beetalaktamaasia tuottavien (ESBL) -bakteerien esiintyvyyden väheneminen sekä antibiooteille täysin herkkien E. coli -indikaattoribakteerien osuuden lisääntyminen useassa maassa. Suomessa antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat selvästi EU:n keskitasoa harvinaisempia. Tiedot käyvät ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n tuoreesta vuosia 2018 ja 2019 käsittelevä seurantaraportista.
Salmonelloosin ja kampylobakteerioosin hoitomahdollisuudet joissain maissa rajalliset
Salmonella- ja kampylobakteerien vastustuskyky ihmisten infektioiden hoidossa yleisesti käytetyille antibiooteille, kuten fluorokinoloryhmään kuuluvalle siprofloksasiinille, oli edellisten vuosien tapaan yleistä. Ihmisiltä Suomessa eristettyjen salmonellojen fluorokinoloniresistenssi on ollut varsin yleistä ja sen osuus nousi seurantajaksolla: 18 % vuonna 2018 ja 24 % vuonna 2019.
Salmonelloosia voidaan fluorokinolonien lisäksi hoitaa 3. polven kefalosporiineilla. Kampylobakterioosin hoidossa käytetään ensisijaisesti makrolidiryhmän lääkkeitä. Yhtäaikainen vastustuskyky näille tärkeimmille ihmisten hoidossa käytettäville antibiooteille on kuitenkin Euroopassa ollut vähäistä, tiettyjä salmonellatyyppejä lukuun ottamatta. Salmonelloosi ja kampylobakterioosi ovat yleisiä ruokamyrkytysten seurauksena aiheutuneita infektioita, jotka eivät pääsääntöisesti vaadi antibioottihoitoa.
Salmonellojen vastustuskyky antibiooteille vaihtelee eri maiden välillä
Vastustuskyky siprofloksasiinille on EU:ssa ollut yleisintä siipikarjasta ja siipikarjan lihasta eristetyillä salmonelloilla, kuten myös sellaisilla ihmisiltä eristetyillä salmonelloilla, jotka vastaavat siipikarjalle ominaisia salmonellatyyppejä. Sen sijaan 3. polven kefalosporiineille vastustuskykyisiä salmonelloja esiintyi edelleen hyvin vähän koko EU:n alueella. Muiden antibioottien suhteen tuotantoeläimistä ja ihmisistä eristetyt salmonellat olivat edellisten vuosien tapaan yleisesti vastustuskykyisiä sulfonamideille, ampisilliinille ja tetrasykliineille. Hyvää kehitystä osoittaa se, että useassa maassa ampisilliinille ja tetrasykliinille vastustuskykyisten salmonellojen todettiin edelleen vähentyneen ihmisillä. Vastustuskyvyn vähentymistä havaittiin erityisesti niillä ihmisistä eristetyillä salmonellatyypeillä, jotka ovat EU:ssa tyypillisiä sioille ja vasikoille.
Suomessa tuotantoeläinten salmonellojen vastustuskyky antibiooteille on ollut vuodesta toiseen vähäistä. Kuitenkin vuosina 2018 ja 2019 myös Suomessa todettiin moniresistenttejä eli vähintään kolmelle antibioottiryhmälle vastustuskykyisiä salmonellakantoja; vuonna 2018 neljällä nautatilalla todettiin moniresistentti Salmonella Kentucky ja vuonna 2019 muutamilla nauta- ja sikatiloilla moniresistentti monofaasinen Salmonella Typhimurium. Molemmat moniresistentit salmonellatyypit ovat Euroopassa yleisiä: S. Kentucky liitetään yleisimmin siipikarjaan ja monofaasinen S. Typhimurium sikoihin ja vasikoihin.
Kampylobakteereilla antibioottiresistenssi lisääntynyt
Siipikarjan kampylobakteerien vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana koko EU:n alueella. Etenkin vastustuskyky siprofloksasiinille on ollut yleistä. Ihmisistä Euroopassa vuonna 2019 eristetyistä kampylobakteereista yli puolet (noin 60 %) oli siprofloksasiinille vastustuskykyisiä. Ihmisiltä eristettyjen kampylobakteerien vastustuskyky siprofloksasiinille on lisääntynyt suurimmassa osassa maita, kun taas vastustuskyky makrolideihin kuuluvalle erytromysiinille on samaan aikaan edelleen vähentynyt.
Vastustuskyky fluorokinoloneille ja makrolideille oli varsin yleistä myös Suomessa ihmisiltä eristetyillä kampylobakteereilla. Suomessa ihmisiltä eristetyt C. jejuni -bakteerit osoittautuivat edelleen pääosin herkiksi makrolideille, kun taas C. coli -bakteereista reilu viidennes oli niillekin vastustuskykyinen. Makrolideille vastustuskykyiset kampylobakteerit ovat useimmiten vastustuskykyisiä myös fluorokinoloneille.
Broilereilta eristettyjen kampylobakteerien vastustuskyky fluorokinoloneille on vaihdellut Suomessa viime vuosina 0 ja 25 %:n välillä ollen noin 15 % vuonna 2019. Yhtäaikaista vastustuskykyä fluorokinoloneille ja makrolideille ei ole Suomessa broilereilta eristetyillä kampylobakteereilla havaittu ja antibioottiresistenssin esiintyminen on edelleen selvästi EU-keskitasoa alhaisempaa. Syytä antibiooteille vastustuskykyisten kampylobakteerien osuuden vaihteluun vuosien välillä ei tiedetä. Suomessa tuotantopolven broilereita ei ole viimeisimmän vuosikymmenen aikana lääkitty antibiooteilla.
Indikaattoribakteerien antibioottiresistenssitilanteessa myönteistä kehitystä
Eläinten mikrobilääkehoitojen välillistä vaikutusta antibioottien vastustuskykyyn seurataan EU:ssa terveistä eläimistä kerätyistä E. coli -indikaattoribakteereista. Indikaattoribakteerit voivat olla myös resistenssitekijöiden varastoja tautia aiheuttaville bakteereille.
Tuotantoeläimistä (siat, vasikat, broilerit, kalkkunat) eristetyt indikaattoribakteerit osoittivat eniten vastustuskykyä tetrasykliinille, ampisilliinille, sulfametoksatsolille ja trimetopriimille kaikkialla Euroopassa. Siipikarjalla esiintyi lisäksi selvästi muita eläimiä enemmän vastustuskykyä kinoloneille. Vastustuskykyä kloramfenikolille esiintyi kohtalaisesti sioilla, vasikoilla ja broilereilla ja keskimääräistä enemmän kalkkunoilla. Vastustuskykyä useammalle antibioottiryhmän lääkeaineelle esiintyi EU:ssa eniten siipikarjan indikaattoribakteereilla. Siipikarjan E. coli -bakteerikannoista moniresistenteiksi todettiin vuonna 2018 reilu 40 %. Sioista eristetyistä E. coli -kannoista reilu kolmasosa (34 %) oli moniresistenttejä vuonna 2019 ja vasikoista 28 %.
Sioista eristettyjen, kaikille tutkituille antibiooteille herkkien indikaattoribakteerien osuus on pysynyt samana tasolla vuosina 2015-2019 kun kaikki Euroopan maat huomioidaan. Useassa maassa, Suomi mukaan lukien, antibiooteille täysin herkkien indikaattoribakteerien osuus oli kuitenkin noussut, mikä osoittaa myönteistä kehitystä. Siipikarjalla taas täysin herkkien bakteerien osuudessa havaittiin myönteistä kehitystä sekä EU-maiden tasolla että useissa yksittäisissä maissa. Maiden välillä esiintyi kuitenkin merkittäviä eroja. Yleisesti ottaen vastustuskykyä todettiin eniten Etelä- ja Itä-Euroopassa ja vähiten Pohjoismaissa.
Suomessa sioista eristettyjen indikaattoribakteerien vastustuskyky tetrasykliinille on vähentynyt vuodesta 2013 lähtien ja vastustuskyky muille antibiooteille on pysytellyt samalla tasolla vuosien 2010 ja 2019 välillä. Sen sijaan broilereista eristettyjen indikaattoribakteereiden vastustuskyky ampisilliinille ja kinoloneille on lisääntynyt hieman vuosien 2011 ja 2018 välillä. Vastustuskykyisten bakteerikantojen osuudet ovat kuitenkin Suomessa Euroopan mittakaavassa hyvin alhaisia. Kaikille antibiooteille herkkien E. coli -bakteerikantojen osuus oli sioilla 78 % vuonna 2019 ja broilereilla 81 % vuonna 2018, ja kehitys on ollut myönteistä viime vuodet.
ESBL/AmpC-bakteereita todettiin Euroopassa vuosina 2018 ja 2019 kaikilta tuotantoeläinlajeilta (keskimäärin noin 40─50 %), mutta maiden välillä oli suuria eroja. EU-tasolla, eläinpopulaatioiden kokoon suhteutettuna oli havaittavissa positiivista kehitystä ESBL/AmpC-bakteerien esiintyvyydessä. Niiden osuus oli laskenut 13 jäsenmaassa vuoden 2015 tasoon verrattuna, vaikka esiintyvyys oli edelleen hyvin korkealla tasolla 15 jäsenmaassa. Vuonna 2019 sioilla esiintyvien ESBL/AmpC-bakteerien esiintyvyys vaihteli eri EU-maiden välillä, ollen alhaisimmillaan 2 % ja korkeimmillaan lähes 100 %. Suomessa ESBL/AmpC-bakteerien esiintyvyys on ollut yksi Euroopan alhaisimmista; vuonna 2018 niitä todettiin broilereilta 13 % ja vuonna 2019 sioilta noin 2 %.
Vuosina 2018 ja 2019 vähittäiskaupan tuoreessa lihassa ESBL/AmpC-bakteerit olivat Euroopassa selvästi yleisempiä broilerinlihassa (noin 40 %) kuin sian- tai naudanlihassa (noin 5─7 %). Vaikka ESBL/AmpC-bakteereiden esiintyvyys on Suomessa pysynyt broilereilla samalla tasolla vuosina 2016 ja 2018 (noin 13─14 %), on bakteerien esiintyvyys vähittäismyynnin broilerinlihassa alentunut (22 % ->15 %). Sama suuntaus nähtiin myös monessa muussa EU-maassa. Sianlihassa ESBL/AmpC-bakteereita ei todettu Suomessa vuonna 2019 lainkaan ja naudanlihassakin vain 0,7 %. EU-tasolla ESBL/AmpC-bakteerien esiintyvyys sian- ja naudanlihassa on ollut samalla tasolla viime vuosina.
Vastustuskyky vähäistä ihmisten hoidossa kriittisen tärkeille antibiooteille
Kriittisen tärkeitä antibiootteja (joita ovat muun muassa kolistiini, atsitromysiini, tigesykliini, karbapeneemit, linetsolidi ja vankomysiini) käytetään hoidettaessa ihmisten moniresistenttien bakteerien aiheuttamia infektioita. Muun muassa karbapeneemejä ja kolistiinia voidaan käyttää ihmisille viimeisimpinä vaihtoehtoina moniresistenttien gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Linetsolidia ja vankomysiiniä käytetään viimeisimpinä vaihtoehtoina ihmisten moniresistenttien MRSA-bakteeritulehdusten hoitoon.
Tuotantoeläimillä vastustuskykyä kolistiinille todettiin Euroopassa yleisesti ottaen vain vähän, vaikka joissakin maissa etenkin siipikarjasta eristettyjen resistenttien salmonellojen tai E. coli -indikaattoribakteereiden osuus kaikista tutkituista kannoista oli selvästi yleisempää. Suomessa kolistiinia ei ole käytetty eläintuotannossa, mutta joissain Euroopan maissa kolistiinin käyttö on ollut yleistä. Myös vastustuskyky atsitromysiinille oli Euroopassa pääosin vähäistä, vaikka muutamassa maassa eläinten ruhoista eristetyillä salmonelloilla tai tuotantoeläimistä eristetyillä indikaattoribakteereilla resistenssi oli kohtalaisen yleistä (noin 10-20 %). Myös vastustuskyky tigesykliinille oli pääosin alhaista, vaikka yksittäisissä maissa resistenssiä todettiin tietyillä salmonellatyypeillä yleisemmin.
Vastustuskyky karbapeneemeille on ollut eläimistä eristetyillä bakteereilla harvinaista. Vuosina 2018─2019 niitä todettiin muutamassa maassa sioista sekä sian- tai naudanlihasta, vaikka kaksi löydöstä on vielä toistaiseksi alustavia. Vuonna 2019 ihmisistä todettiin vain yksi karbapeneemeille vastustuskykyinen salmonella, kun vuonna 2018 niitä todettiin viisi.
MRSA-kantojen antibioottiherkkyystutkimukset osoittivat, että EU:ssa eläimistä ja elintarvikkeista eristetyistä bakteereista suuri osa oli penisilliinin sukuisten antibioottien lisäksi vastustuskykyisiä tetrasykliinille, mutta herkkiä vankomysiinille. Huolestuttavaa oli, että vuonna 2019 sioista eristetyissä MRSA-kannoissa resistenssiä todettiin myös linetsolidille.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC julkaisevat säännöllisesti tietoa ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteereiden antibioottiresistenssin esiintymisestä. Uusin raportti esittelee resistenssitilanteen vuosina 2018 ja 2019 sekä siihen liittyvän kehityksen pidemmältä ajalta.
EU:n yhteenvetoraportti vuosilta 2018 ja 2019 kokonaisuudessaan.
Tuloksia voi tarkastella myös sähköisen työkalun avulla.
Lisätietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES 2019 -julkaisusta.
Bakteerikohtaisia esiintyvyystietoja julkaistaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilla kampylobakteereista, salmonelloista, MRSA-bakteereista ja ESBL-bakteereista.
Lisätietoa eläimistä eristetyistä bakteereista löytyy FINRES-Vet 2019 -raportista.
Lisätietoja:
Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssiasiat:
erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, Ruokavirasto, p. 040 489 3447
Antibioottiresistenssistä ihmisillä:
johtava asiantuntija Saara Salmenlinna, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7944