Tuotantoeläinten Escherichia coli -bakteerit ovat monissa Euroopan maissa aiempaa herkempiä antibiooteille. Ihmisten ja eläinten salmonella- ja kampylobakteereilla sen sijaan esiintyi Euroopassa usein resistenssiä yleisesti käytetyille antibiooteille. Samanaikaista resistenssiä useammalle ihmisten hoidossa tärkeälle antibiootille esiintyi pääasiassa vähän. Jotkin maat raportoivat karbapenemaaseja tuottavia E. coli -löydöksiä sioissa, nautaeläimissä ja niiden lihassa. Havainto edellyttää jatkossa perusteellista seurantaa.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC julkaisevat tietoa ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteereiden antibioottiresistenssistä. Viimeisin raportti esittelee Euroopan resistenssitilannetta vuosina 2020 ja 2021. Vuonna 2020 EU-laajuisesti tutkittiin antibioottiresistenssiä siipikarjassa ja siipikarjan lihassa ja vuonna 2021 lihasioissa ja sianlihassa, sekä alle vuoden ikäisissä vasikoissa ja vasikanlihassa. Seurantaan osallistuivat 27 EU-maan lisäksi Iso-Britannia, Islanti, Norja ja Sveitsi.
Siprofloksasiiniresistenssi edelleen yleistä salmonellabakteereilla Euroopassa
Euroopassa ihmisistä eristetyistä salmonelloista kaikille antibioottiryhmille herkkiä oli 60 %. Eri salmonellaserotyyppien herkkyyksien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Ihmisten monofaasisista Salmonella Typhimurium -kannoista vain 4,5 % oli täysin herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille, kun taas ihmisillä yleisen S. Enteritidis -bakteerin kannoista herkkiä oli reilu 72 %. Moniresistenssi oli ihmisten salmonelloille yleistä, ja lähes 23 % kannoista oli resistenttejä kolmelle tai useammalle antibioottiryhmälle.
Ihmisistä eristettyjen salmonellakantojen resistenssi ampisilliinille, tetrasykliinille ja sulfonamideille oli Euroopassa vuonna 2021 korkealla tasolla. Osin kehityssuunta on kuitenkin ollut suotuisa, sillä ihmisistä eristettyjen salmonellojen vastustuskyky ampisilliinille on ollut laskusuunnassa 13 maassa ja tetrasykliinille 11 maassa vuosien 2013 ja 2021 välillä. Resistenssi oli erityisesti vähentynyt ihmisistä eristetyillä S. Typhimurium -kannoilla. Kyseinen serotyyppi on yleinen sioilla ja vasikoilla.
Ihmisten salmonellakannoista keskimäärin 15 %:n todettiin olevan resistenttejä salmonelloosin hoidossa yleisesti käytetylle fluorokinoloneihin kuuluvalle siprofloksasiinille. Tässäkin vaihtelu oli suurta eri salmonellaserotyyppien välillä: S. Typhimurium -kannoista noin 8 % ja S. Kentucky -kannoista noin 78 % oli resistenttejä siprofloksasiinille. Tuotantoeläimillä siprofloksasiiniresistenssiä esiintyi kohtalaisesti lihasioista ja vasikoista ja yleisesti tai erittäin yleisesti broilereista, kalkkunoista sekä broilerien ja kalkkunoiden ruhoista eristetyillä salmonellakannoilla. Eläinten S. Kentucky -kantojen vastustuskyky siprofloksasiinille vaihteli 78:n ja 100 %:n välillä eläinlajista riippuen.
Kolmannen polven kefalosporiiniresistenssiä esiintyi Euroopassa ihmisten salmonelloissa erittäin alhaisella tasolla, ja sitä löytyi vain harvoin eläimistä eristetyillä salmonelloilla. Poikkeuksena vasikoista ja broilereista eristetyt salmonellat, joista kefalosporiiniresistenssiä esiintyi noin 1–2 %:lla.
Suomessa tuotantoeläimistä tutkitaan salmonellaa kansallisen salmonellavalvontaohjelman puitteissa, jolloin myös eristettyjen salmonellojen antibioottiherkkyys selvitetään. Vuonna 2021 Suomessa tutkittiin 50 tuotantoeläimistä eristettyä salmonellakantaa, joista suurin osa oli peräisin naudoista ja sioista. Tutkituista kannoista yli 80 % oli herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille ja 4 % oli resistenttejä siprofloksasiinille. Resistenssiä kolmannen polven kefalosporiineille ei eläimistä eristetyillä salmonelloilla todettu.
Siprofloksasiinille ja erytromysiinille resistentit Campylobacter coli -kannat herättävät huolta
Siprofloksasiini on tärkeä antibiootti ihmisten kampylobakterioosin hoidossa. Siprofloksasiiniresistenssi oli korkealla tasolla ihmisistä Euroopassa vuonna 2021 eristetyillä Campylobacter jejuni- ja Campylobacter coli -kannoilla ja erittäin korkealla tasolla siipikarjasta, lihasioista ja vasikoista eristetyillä kampylobakteerikannoilla. Ihmisten C. jejuni bakteerien vastustuskyky siprofloksasiinille vaihteli maasta riippuen lähes 30 ja 100 %:n välillä. Neljässätoista maassa ihmisten C. coli -kannoista yli 70 % oli resistenttejä siprofloksasiinille.
Euroopassa vuosina 2020 ja 2021 kalkkunoista ja vasikoista eristetyistä C. coli -kannoista siprofloksasiinille vastustuskykyisiä oli noin 80 %. Siprofloksasiiniresistenssiä esiintyi yleisesti enemmän eläinten C. coli kuin C. jejuni -bakteereilla.
Samanaikainen vastustuskyky ihmisten kampylobakterioosin hoidossa kriittisen tärkeille antibiooteille siprofloksasiinille ja erytromysiinille oli Euroopassa harvinaista tai vähäistä ihmisistä ja eläimistä eristetyillä C. jejuni -kannoilla. Huolestuttavaa on, että samanaikaista vastustuskykyä siprofloksasiinille ja erytromysiinille esiintyi Euroopassa ihmisistä, broilereista, kalkkunoista ja vasikoista eristetyillä C. coli -kannoilla. Suomessa samanaikaista vastustuskykyä siprofloksasiinille ja erytromysiinille esiintyi 0,4 %:ssa ihmisistä eristetyistä C. jejuni -kannoista ja reilulla 20 %:lla ihmisistä eristetyistä C. coli -kannoista, kun vastaavat EU:n keskiarvot olivat 0,8 % ja 7,6 %. Suomen luvut sisältävät myös ulkomaista alkuperää olevat kannat, mikä selittänee resistenttien C. coli -kantojen korkean osuuden.
Suomessa broilereiden C. jejuni -kannoista 97 % oli vuonna 2021 herkkiä kaikille testatuille antibioottiryhmille. Siprofloksasiiniresistenssiä esiintyi lähes 3 %:lla ja tetrasykliiniresistenssiä alle 1 %:lla tutkituista broilereiden C. jejuni -kannoista. Broilereista eristettiin vuonna 2021 vain viisi C. coli -kantaa, joista kolmella todettiin vastustuskykyä siprofloksasiinille. Sioista vuonna 2021 eristetyistä C. coli -kannoista 66 % oli täysin herkkiä tutkituille antibioottiryhmille, 34 % oli resistenttejä siprofloksasiinille ja vajaa 1 % tetrasykliinille. Edellisiin tutkimusvuosiin 2010, 2013 ja 2017 verrattuna siprofloksasiiniresistenssi oli vuonna 2021 Suomessa sioilla aikaisempaa yleisempää.
Escherichia coli -indikaattoribakteerien resistenssi kriittisen tärkeille antibiooteille vähäistä
Eläinten Escherichia coli -bakteereita tutkitaan EU:n laajuisesti indikaattoribakteereina, sillä niiden ajatellaan kertovan eläinten mikrobilääkehoitojen vaikutuksesta bakteerien resistenssiin. Eläinten E. coli -bakteereilla ampisilliini-, sulfametoksatsoli-, trimetopriimi- ja tetrasykliiniresistenssiä esiintyi vuosina 2020–2021 yleisesti. Etenkin siipikarjan E. coli -bakteereilla kinoloniresistenssi oli yleistä.
Eläinten E. coli -bakteereilla todettiin vain vähäisessä määrin vastustuskykyä ihmisten hoidon kannalta kriittisen tärkeille antibiooteille kolistiinille, atsitromysiinille ja kolmannen polven kefalosporiineille. Sen sijaan siprofloksasiiniresistenssi oli eläimillä Euroopassa yleisempää ja sitä esiintyi eniten broilereilla ja kalkkunoilla, kohtalaisesti sioilla ja vähäisessä määrin vasikoilla.
Suomessa vuonna 2021 tutkituista sikojen E. coli -kannoista 78 % oli herkkiä kaikille tutkituille antibioottiryhmille, kun taas 8 % oli moniresistenttejä. Sikojen E. coli -bakteereilla ei Suomessa todettu lainkaan vastustuskykyä siprofloksasiinille. Verrattuna vuoteen 2019, sikojen E. coli -bakteereiden vastustuskyky tetrasykliinille, sulfametoksatsolille ja ampisilliinille oli samalla tasolla, mutta vastustuskyky trimetopriimille oli lisääntynyt.
ESBL-bakteerien esiintyvyys eläimissä ja lihassa vähäisintä Suomessa
Euroopassa eläimistä vuosina 2020–2021 eristetyillä salmonellabakteereilla esiintyi vain harvoin ns. laajakirjoisten beetalaktamaasien (ESBL/AmpC) tuotantoa. ESBL/AmpC-tuotanto eläinten E. coli -indikaattoribakteereilla vaihteli nollan ja 4–7 %:n välillä eläinlajista riippuen. Sen sijaan kohdennetussa tutkimuksessa, jossa käytettiin menetelmää nimenomaan ESBL/AmpC-E. coli -bakteerien toteamiseksi, osuus vaihteli voimakkaammin eri maiden välillä. Esimerkiksi lihasioissa, korkein esiintyvyys oli noin 77 % (Espanjassa) ja matalin alle 9 % (Suomessa ja Ruotsissa). Niin ikään esiintyvyys broilereissa ja broilerinlihassa oli Suomessa matalinta (alle 0,5 %). Suomessa sian- ja naudanlihasta ESBL-bakteereita ei todettu lainkaan.
Ihmisten hoidon kannalta kriittisen tärkeille karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintyvyys lihassa ja eläimillä oli Euroopassa vuonna 2021 vähäistä: Unkarissa tehtiin yksi löydös sianlihasta ja kaksi naudanlihasta ja Itävallassa yksi löydös siipikarjanlihasta. Eläimistä karbapeneemeille vastustuskykyisiä E. coli -bakteereja löytyi Espanjassa kahdesta lihasiasta, Italiassa 21 siasta ja viidestä naudasta, sekä Tsekeissä kolmesta lihasiasta. Vaikka esiintyvyys on edelleen alhaisella tasolla, se on noussut aiemmista vuosista. Osittain nousua voi selittää kokogenomisekvensoinnin käyttöönoton myötä tarkentunut analytiikka, mutta tilanteen tarkka seuranta myös jatkossa on erittäin tärkeää.
Suomi kuului niihin neljään maahan, jotka raportoivat ensimmäistä kertaa myös kokogenomisekvensoinnin tuloksia. Sekvensoidusta bakteerigenomista voidaan todeta tunnettuja antibioottiresistenssiä aiheuttavia geenejä ja mutaatioita. Yleisimmin vuonna 2021 raportoitiin kromosomaalista mutaatiota, joka on aiheuttanut myös suurimman osan suomalaisista sioista löytyneistä AmpC-fenotyypeistä. Löydös on sikäli merkityksellinen, että bakteerin kromosomissa sijaitsevat mutaatiot eivät samalla tavalla siirry bakteerien välillä kuin rengasmaisissa DNA-molekyyleissä eli plasmideissa sijaitsevat ESBL-geenit, ja tämän vuoksi niiden leviäminen eläimistä ihmisiin on epätodennäköisempää.
MRSA:n esiintyvyys edelleen yleisintä sioilla
Euroopan maista vain jotkin maat seuraavat metisilliinille resistentin Staphylococcus aureus -bakteerin eli MRSA:n esiintyvyyttä eläimissä tai elintarvikkeissa. Vuonna 2020 seurantatuloksia vähittäismyynnin lihasta raportoivat Itävalta, Alankomaat, Slovakia ja Saksa, sekä vuonna 2021 Itävalta, Saksa, Alankomaat ja Suomi. MRSA-bakteeria todettiin sianlihassa eniten Itävallassa (reilu 20 %) ja vähiten Alankomaissa (3,5 %). Suomessa MRSA:ta todettiin sianlihassa vajaassa 13 %:ssa tutkituista näytteistä. Eläimissä MRSA:ta todettiin vuosina 2020–2021 eniten lihasioissa: Sveitsissä esiintyvyys oli noin 54 % ja Alankomaissa 79 %. Belgiassa tutkittiin juottovasikkakarjoja, joista lähes 55 %:ssa todettiin MRSA:ta.
Tuotantoeläimiin liitetty MRSA CC398 oli yleisin Euroopassa todettu MRSA-tyyppi eläimissä molempina vuosina ja lihassa vuonna 2020. Vuonna 2021 eläimissä ja lihassa todettiin myös ihmisten terveydenhuoltoon ja avoterveydenhuoltoon liitettyjä MRSA-tyyppejä sekä mecC-MRSA-kantoja. Suurin osa muista kuin tuotantoeläintyypin MRSA kannoista löytyivät naudan- ja lampaanlihasta, kun taas sian- ja vasikanlihasta eristettiin pääosin tuotantoeläimiin liitettyjä kantoja. Elintarvikkeita ei pidetä merkittävänä lähteenä ihmisten MRSA-infektioille tai kantajuudelle.
Lue EU:n yhteenvetoraportti vuosilta 2020 ja 2021 kokonaisuudessaan. Tuloksia voi myös tarkastella visuaalisesti EFSA:n julkaisemalla interaktiivisella alustalla.
Lisää tietoa zoonoosi- ja indikaattoribakteerien resistenssin esiintyvyydestä ja seurannasta Suomessa Zoonoosikeskuksen sivuilta.
Lisää tietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES 2021 -julkaisusta.
Bakteerikohtaisia esiintyvyystietoja julkaistaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilla kampylobakteereista, salmonelloista, MRSA-bakteereista ja ESBL-bakteereista.
Lisää tietoa eläimistä eristetyistä bakteereista löytyy FINRES-Vet-raporteista.
Lisää tietoa antibioottiresistenssistä
https://storymaps.arcgis.com/stories/a513eca219c14f6c800a0520e8f56a9b
Lisätietoja:
Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssiasiat:
erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, Ruokavirasto, p. 040 489 3447
Antibioottiresistenssistä ihmisillä:
johtava asiantuntija Saara Salmenlinna, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7944