Kyyjärvellä, Keski-Suomessa huonokuntoisena lopetetulla hirvellä on Ruokaviraston tutkimuksissa varmistunut TSE-tauti. Kyseessä on kolmas Suomesta löytynyt TSE-tapaus hirvellä. Hirvissä tavattu TSE:n tautimuoto ei tiettävästi tartu eläimestä toiseen. Näytteenottoa tehostetaan varmuuden vuoksi Kyyjärven ympäristöstä hirvijahdissa kaadetuista hirvistä.
Arviolta 15-vuotias naarashirvi löytyi hirvijahdin yhteydessä maastosta paikoillaan seisomasta, päätään riiputtaen. Hirven pää toimitettiin TSE-epäilynä Ruokavirastoon tutkittavaksi. Laboratoriotutkimuksissa hirven aivonäytteessä todettiin TSE-tauti. Ruokavirastossa tutkittu näyte lähetetään vielä EU:n vertailulaboratorioon Italiaan jatkotutkimuksiin.
Tutkimusten mukaan Kyyjärven tapauksessa näyttäisi olevan kyse sisäsyntyisestä, vanhoissa hirvissä tavatusta TSE:n tautimuodosta, joka ei tiettävästi tartu luontaisesti eläimestä toiseen. Vastaavaa tautimuotoa todettiin vanhoilla hirvillä Laukaassa syksyllä 2020 ja Kuhmossa alkuvuonna 2018. Molemmilla alueilla kerättiin taudin löytymisen jälkeen tehostetusti näytteitä, mutta muita tapauksia ei ilmennyt. Myös Kyyjärven tapauksen vuoksi näytteenottoa kaadetuista, yli vuoden ikäisistä hirvistä on tehostettu usean riistanhoitoyhdistyksen alueella. Viime viikonloppuna alkaneessa seurannassa Ruokavirastoon on toimitettu jo yli 20 päätä tutkittavaksi.
Suomessa TSE-tautien esiintymistä luonnonvaraisissa hirvieläimissä ja poroissa on tutkittu jo vuodesta 2003 alkaen. Tähän mennessä Suomessa on tutkittu yhteensä kaikkiaan noin 6 000 hirvieläintä ja niistä vain kolmesta hirvestä on saatu positiivinen tulos. Myös Ruotsista ja Norjasta on löytynyt vastaavanlaisia yksittäisiä TSE-tapauksia vanhoista hirvistä.
TSE-taudit (transmissible spongiform encephalopathy), joihin myös hirvieläinten näivetystauti CWD (chronic wasting disease) lasketaan, kuuluvat samaan prionien aiheuttamaan aivotautiryhmään kuin esimerkiksi hullun lehmän tauti (BSE, bovine spongiform encephalopathy). Ne ovat hitaasti eteneviä sairauksia, jotka johtavat aina eläimen kuolemaan. Vanhoissa hirvissä tavattu TSE:n tautimuoto on eri tauti kuin Pohjois-Amerikassa ja Norjassa tunturipeuroista löytynyt, eritteiden välityksellä tarttuva CWD. Minkään hirvieläinten TSE-taudin, ei siis myöskään hirvieläimestä toiseen tarttuvan CWD:n, ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 029 520 4507 (eläintautien valvonta)
Erikoistutkija Sirkka-Liisa Korpenfelt, p. 029 520 5183 (laboratoriotutkimukset)
Erikoistutkija Marja Isomursu, p. 029 520 4314 (villieläintaudit)
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Hirvieläinten näivetystauti CWD ja TSE-taudit
Usein kysyttyä CWD:stä
Lisätietoa näytteenotosta
Näytelähete
Kuva: Taustakartta © Maanmittauslaitos, 2022