IHN-taudin (Infectious Haematopoietic Necrosis) aiheuttaja on rhabdovirus.
Oireet
IHN on lohikalojen tauti. Virus voi kuitenkin tarttua myös muihin kalalajeihin, esimerkiksi haukeen. Virus ei tartu maaeläimiin, eikä tartunnan saanutta kalaa syövälle ihmiselle tai muulle tasalämpöiselle eläimelle, kuten koiralle tai kissalle, aiheudu terveysvaaraa.
Sairaat kalat ovat tyypillisesti väriltään tummia ja saattavat uida epänormaalisti, tehden esimerkiksi spiraalimaisia tai syöksähteleviä uintiliikkeitä. Muita oireita ovat anemia, nesteen kertyminen vatsaonteloon ja pistemäiset verenvuodot erityisesti vatsaontelon rasvassa ja uimarakossa. On huomattava, että samankaltaisia oireita aiheuttavat myös muut kalataudit eikä diagnoosia voi tehdä kalan oireiden tai havaittujen muutosten perusteella.
IHN aiheuttaa suurinta kuolleisuutta alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Oireita havaitaan tyypillisimmin veden lämpötilan ollessa 10–15 astetta.
IHN-taudin oireita kirjolohella. Kuva: Ruokavirasto / R. Holopainen
Taudin määritys ja näytteenotto
Tautia ei voida todeta pelkkien kliinisten oireiden perusteella. Taudin määritystä varten valitaan näytteeksi ensisijaisesti oireellisia, heikkokuntoisia ja poikkeavasti käyttäytyviä kaloja. Näytekaloista otetaan virusnäytteeksi pala sydämestä (tai aivoista), pernasta ja munuaisen etuosasta. Taudin määritys tehdään ensisijaisesti osoittamalla virus soluviljelmällä ja varmistamalla viruksen genomi PCR-menetelmällä.
Leviäminen
Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristötekijöiden välityksellä.
Vastustaminen ja ehkäisy
IHN luokitellaan EU-lainsäädännön mukaan C-luokan eläintaudiksi Suomessa esiintyvistä lajeista kirjolohella, lohella, taimenella, nieriällä, puronieriällä, harmaanieriällä ja hauella ((EU) 2018/1882). Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee tautia, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian.
Seuranta
IHN-taudin esiintymistä seurataan kalanviljelylaitoksilla säännöllisesti tehtävien kunnaneläinlääkärin tarkastuskäyntien ja näytteenottojen avulla.
Siirrettäessä mätiä ja maitia meri- ja nousualueilta sisämaahan, on kalat tutkittava virustautien varalta. Jos pitopaikkaan otetaan luonnonvaraisia kaloja tai näiden sukusoluja esimerkiksi uuden emokalaston perustamista varten, on kalat tai emokalat, joista sukusolut ovat peräisin, suositeltavaa aina tutkituttaa virustautien, ml. IHN-taudin varalta.
Esiintyminen Suomessa ja muualla
Suomalaisilla kalanviljelylaitoksilla on todettu kolme IHN-epidemiaa. IHN löydettiin Suomessa ensimmäisen kerran talvella 2017–2018 (katso IHN Suomessa 2017 ), toisen kerran toukokuussa 2021 (katso IHN Suomessa 2021) ja kolmannen kerran kesäkuussa 2022 (katso IHN Suomessa 2022). Suomella on virallinen IHN-taudista vapaa asema Ahvenanmaalla sijaitsevaa, kesällä 2022 perustettua vyöhykettä lukuun ottamatta.
IHN-tautia esiintyy Pohjois- ja Väli-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa ja Venäjällä.