Bambujauhoa tai muita hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävät muoviset elintarvikekontaktimateriaalit
Voiko bambukuitua tai muita hyväksymättömiä kasvikuituja sisältäviä, elintarvikekontaktimateriaalikäyttöön valmistettuja muovituotteita maahantuoda Suomeen tai valmistaa Suomessa?
Bambukuitua tai muuta hyväksymätöntä kasvikuitua (esim. riisijauhoa) sisältävien muovituotteiden maahantuonti Suomeen ei ole sallittua. Niitä ei myöskään saa valmistaa Suomessa elintarvikekontaktimateriaalikäyttöön niin kauan kuin raaka-aineena käytettävää kasvikuitua ei ole hyväksytty muoviasetuksen (EU) 10/2011 hyväksyttyjen ainesosien listalle. Kielto ei koske yksinomaan bambusta valmistettuja elintarvikekontaktimateriaaleja, joissa ei ole muovia.
Miksi kyseisiä tuotteita ei saa maahantuoda Suomeen tai valmistaa Suomessa?
Bambukuitua tai muuta hyväksymätöntä kasvikuitua sisältävät muovituotteet eivät täytä EU:n elintarvikekontaktimateriaaleille asetettuja turvallisuusvaatimuksia. Ko. raaka-aineille ei ole tehty riskinarviointia eikä niitä ole muoviasetuksen (EU) 10/2011 hyväksyttyjen raaka-aineiden positiivilistalla (liite I). Näitä tuotteita on myös markkinoitu harhaanjohtavasti. Harhaanjohtava markkinointi on kielletty kontaktimateriaaleja koskevassa yleisasetuksessa (EY)1935/2004.
Mitä valvontatoimenpiteitä on toteutettu bambujauhoa tai muuta hyväksymätöntä kasvikuitua sisältävien tuotteiden markkinoilta poistamiseksi?
EU toteutti bambujauhoa sisältävien muovisten kontaktimateriaalien valvontahankkeen 2021.Hankkeen tavoitteena oli lopettaa bambua tai muita luvattomia kasvipohjaisia lisäaineita sisältävien muovituotteiden, esim. astioiden, tuonti, kauppa ja markkinointi elintarvikekäyttöön. EU:n koordinoima toimi päättyi huhtikuussa 2022, ja vaikka virallista raportointia ei enää suoriteta, EU-maiden viranomaiset pysyttelevät valppaina ja valvovat tuotteita. Koordinoituun toimeen osallistui 21 maata1, mikä tehosti huomattavasti laittomien ja vilpillisten tuotteiden tunnistamista. Jäsenvaltiot vaativat tuottajia, tuojia ja jakelijoita vetämään tuotteet välittömästi markkinoilta.
Onko Suomi tehnyt toimenpiteitä näiden tuotteiden poistamiseksi Suomen markkinoilta?
Suomessa hyväksymätöntä bambujauhoa sisältävistä muovituotteista tiedotettiin kuluttajille ensimmäisen kerran jo 25.11.2020, jolloin aloitettiin myös kansallinen hanke näiden tuotteiden poistamiseksi markkinoilta sen jälkeen, kun EU-komissio oli julkaissut keskustelumuistion hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävistä muovituotteista. Suomessa Ruokavirasto, Tulli ja kunnalliset elintarvikevalvontayksiköt osallistuivat myös edellä mainittuun EU-hankkeeseen. EU-hankkeen alkamisesta tiedotettiin hankkeen käynnistyessä Suomessa 27.8.2021 ja hankkeen päättymisen jälkeen tiedotettiin 16.5.2022 myös hankkeen tuloksista Suomessa.
Ketkä toteuttivat bambujauhoa sisältävien muovisten kontaktimateriaalien valvontahankkeen?
Jäsenvaltioiden viranomaiset (elintarviketurvallisuus- ja tulliviranomaiset) tekivät kansallista ja EU:n tason yhteistyötä. Tietoja vaihdettiin EU-maiden viranomaisten, elintarviketurvallisuusviranomaisten, EU:n elintarvikepetosverkoston jäsenten ja tulliviranomaisten välillä.
Mikä oli EU-hankkeen lopputulos?
Vuoden kestäneen toimen aikana osallistujat ilmoittivat 748 tapauksesta, joissa muovinen elintarvikekontaktimateriaali sisälsi luvatonta bambujauhoa. Näistä 748 tapauksesta 644 oli EU:n markkinoilla olevia tuotteita ja 104 EU:n rajalla hylättyjä tavaroita. Markkinoille saatetuista 644 tuotteesta 580:aa myytiin (joskus ainoastaan) verkkokaupoissa. Toimen ansiosta havaittiin myös muita elintarvikekontaktimateriaaleja, jotka sisälsivät kasvipohjaisia lisäaineita, joita ei myöskään ole hyväksytty EU:ssa. Suurimmassa osassa tapauksia käytettiin vehnää, myös vehnän olkia, Muita tunnistettuja lisäaineita olivat riisinkuoret, maissi, kasvikuidut ja kasvinosat.
Minkälaista virheellistä ja harhaanjohtavaa mainontaa bambuisista muovituotteista havaittiin hankkeen aikana?
Bambujauhoa tai muuta hyväksymätöntä kasvikuitua sisältävien kontaktimateriaalien markkinoinnissa on käytetty usein väittämiä ”luonnollinen”, ”ekologinen”, ”kompostoituva”, tai ”kierrätettävä”. Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa, sillä tuotteet on valmistettu muovista ja väitteillä uskotellaan kuluttajalle, että hän on ostamassa luonnollista tai kestävää tuotetta, mitä nämä muovituotteet eivät yleensä ole.
Millaisia tuloksia Suomesta saatiin?
Suomessa tehtiin EU-hankkeen aikana verkkoetsintää bambujauhoa sisältävistä kontaktimateriaaleista. Selkeitä lainvastaisia tuotteita löydettiin 15 suomalaiselta verkkosivustolta sekä 15 toisessa EU-maassa sijaitsevalta verkkosivustolta. Sellaisia sivustoja, joiden sijaintia ei pystytty jäljittämään ja joissa oli laittomia bambujauhoa sisältäviä kontaktimateriaaleja myynnissä, löydettiin 14 kpl. Selkeäksi vaatimustenvastaisuuden osoitukseksi katsottiin se, että verkkosivuilla tuotteen tuoteselosteesta kävi ilmi, että muoviin oli sekoitettu hyväksymättömiä kasvikuituja.
Hankkeen johdosta Ruokavirasto teki EU:n nopeaan hälytysjärjestelmään, eli RASFFiin (Rapid Alert System for Food and Feed) yhteensä 25 ilmoitusta. Suomalaisten yritysten takaisinvetoilmoituksia käsiteltiin Ruokavirastossa 20 kpl.
RASFF-ilmoituksilla saatiin tuotteen ulkomaalaisen tukkumyyjän valvontaviranomaisille tieto sikäläisen toimijan tekemästä terveydelle haitallisen tuotteen jakelusta. Ruokaviraston tekemän ilmoituksen johdosta tehtiin vastaavat takaisinvedot myös muissa EU-maissa, joihin tuotetta oli toimitettu. Samalla paljastui muitakin suomalaisia toimijoita, joille tuotetta oli toimitettu, mutta josta valvonnalla ei ollut ollut tietoa.
Suomen tuloksista julkaistiin yhteenveto Ruokaviraston sivuilla toukokuussa 2022.
Mistä voi erottaa, onko bambutuotteeksi ilmoitettu kontaktimateriaali laillinen vai laiton?
Laittomat muovituotteet on valmistettu seoksesta, jossa on kasvipohjaisia kuituja tai materiaaleja ja muovipolymeerejä. Ne tuntuvat muovisilta (pinta on sileä ja muovinen), koska ne ovat muovia. Ne on helppo erottaa kokonaan kasvimateriaalista, kuten esimerkiksi bambusta, tehdyistä tuotteista, sillä siinä tapauksessa materiaalin voi tunnistaa tuotteen rakenteesta ja ulkonäöstä.
Kuva 1. Laittomat – muoviset elintarvikekontaktimateriaalit, jotka sisältävät ”bambua" (kuvan lähde EU- komission Bamboo-zling hankkeen nettisivut)
Kuva 2. Lailliset – kokonaan bambusta valmistetut ruokailuvälineet (lähde: EU-komission Bamboo-zling hankkeen nettisivut)
Joissain tapauksissa näissä muovituotteissa on merkintä ”luonnonmukainen” tai ”organic”. Vaikka käytetty kasvipohjainen lisäaine olisi peräisin luonnosta, tällaista merkintää ei voi käyttää. Esitettyjen väitteiden harhaanjohtavuus arvioidaan tarvittaessa viranomaisen toimesta tapauskohtaisesti.
Mitä jo markkinoilla oleville bambukuitua tai muuta hyväksymätöntä kasvikuitua sisältäville muovisille elintarvikekontaktiin tarkoitetuille tuotteille pitäisi tehdä?
Jos tällaisia tuotteita on jo markkinoilla Suomessa vähittäismyynnissä, ne tulee poistaa myynnistä. Takaisinvedosta on ohjeistettu Ruokaviraston takaisinvetoja koskevilla sivuilla.
Ostin äskettäin tällaisen tuotteen. Mitä minun pitäisi tehdä?
Lopeta kyseisen tuotteen käyttö. Tuote voidaan palauttaa myyjälle tai ottamaan yhteyttä siihen verkkokauppaan, josta se on ostettu. Jos myyjä tai verkkokauppa jatkaa näiden tuotteiden myyntiä, asiakkaat voivat halutessaan ilmoittaa siitä paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle. Oman paikkakunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tiedot löydät Ruokaviraston nettisivuilta. Voit myös hävittää tuotteen sekajätteenä (se ei ole kompostoituva).
Voiko kuluttaja jatkaa bambukuitua tai muuta hyväksymätöntä kasvikuitua sisältävien tuotteiden käyttöä turvallisesti?
Kuluttajien tulee lopettaa tuotteiden käyttö, koska tuotteiden turvallisuudesta ei ole varmuutta. Lyhytaikaisesta käytöstä ei ole kuitenkaan ollut kuluttajan terveydelle haittaa vaan haittavaikutusten ilmaantuminen edellyttää aina hyvin pitkäaikaista ja toistuvaa käyttöä.
Mistä aineksista elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia muoveja saa valmistaa?
Muoviasetus (EU) 10/2011 sisältää ns. positiivilistan (liite I) niistä monomeereista, lisäaineista ja muista lähtöaineista, joista elintarvikekontaktiin tulevaa muovia saa valmistaa. Osalle aineista on annettu siirtymää tai käyttöä koskevia raja-arvoja, joita valmis muovituote ei saa ylittää. Muoviasetus määrittelee myös miten tuotteet on testattava ennen niiden markkinoille saattamista ja minkälainen vaatimustenmukaisuusilmoitus niiden mukana pitää kulkea toimitusketjussa. Myös aineiden kokonaissiirtymälle on annettu raja-arvo (10 mg/dm2).
Muoviasetuksen viimeisin konsolidoitu versio.
Mitä riskejä bambujauhoa tai muita hyväksymättömiä kasvikuituja sisältäviin muovituotteisiin liittyy?
Koska bambujauhon tai muiden hyväksymättömien kasvikuitujen turvallisuutta ei ole arvioitu muovituotteen ainesosana, niiden käytön turvallisuudesta muovin ainesosana ei voida olla varmoja eikä kaikista aineista, joita tuotteista on mahdollista siirtyä elintarvikkeeseen, ole luotettavaa tietoa. Tuotteissa, joissa näitä kasvikuituja on käytetty, on useissa tapauksissa havaittu huomattavia raja-arvo ylityksiä formaldehydin tai melamiinin siirtymän suhteen. Formaldehydin ja melamiini ovat ihmisen terveydelle haitallisia kemikaaleja ja niiden siirtymä on voinut olla näissä tuotteissa jopa suurempi kuin vastaavassa, vain muovista valmistetussa tuotteessa. Kuluttajien suojelemiseksi muoviasetuksessa (EU) 10/2011 on asetettu formaldehydin ja melamiinin siirtymälle raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä muovisissa elintarvikekontaktimateriaaleissa.
Onko terveyteni vaarassa, jos käytän aterimia, astioita tai muita ”bambusta” valmistettuja tuotteita?
Näistä elintarvikekontaktimateriaaleista ei aiheudu välitöntä terveysriskiä, mutta jatkuva altistuminen korkeille formaldehydi- ja melamiinipitoisuuksille voi aiheuttaa terveyshaittoja. Jos näitä aineita päätyy elimistöön niin suuria määriä, että terveyteen perustuvat enimmäismäärät ylittyvät, sillä saattaa olla terveysvaikutuksia. Melamiini voi esim. vaikuttaa virtsateihin ja munuaisiin. Näistä muovisista keittiö- ja kattaustarvikkeista peräisin olevan melamiinin ja formaldehydin määrä (satoja kertoja käytettynäkin) on kuitenkin murto-osa siitä kokonaismäärästä, jolle kuluttajat altistuvat, koska altistumista näille aineille tapahtuu myös muista lähteistä.
Minkälaisissa tuotteissa esimerkiksi on käytetty hyväksymättömiä kasvikuituja?
Hyväksymättömiä kasvikuituja on käytetty mm. erilaisten take away -mukien, lasten astiastojen ja ruokailuvälineiden valmistuksessa. Kasvikuituja on lisätty muoviin (esim. melamiini, polypropeeni) täyteaineeksi tavoitteena vähentää muovin määrää tuotteessa. Ne ovat kuitenkin muovituotteita, joilla on tavanomaiset muovin ominaisuudet eivätkä ne esim. hajoa luonnossa.
Jos tuote sisältää bambujauhoa, maissijauhoa ja melamiinihartsia, onko se muoviasetuksen (EU) 10/2011 mukainen muovinen elintarvikekontaktimateriaali?
Tuote ei ole muoviasetuksen 10/2011 mukainen, koska bambujauhoa ei ole muoviasetuksen hyväksyttyjen aineiden listalla. Tuote katsotaan muovituotteeksi sen sisältämän melamiinihartsin vuoksi eikä toimija voi itse päättää, onko kyseessä muovituote vai ei.
Jos materiaali sisältää melamiinihartsia (vaikka vain pienenkin määrän), se luokitellaan muovituotteeksi, jonka tulee täyttää kehysasetuksen (EY) 1935/2004 lisäksi myös muoviasetuksen (EU) 10/2011 vaatimukset. Kiinasta ja Hongkongista tuotavia melamiinista ja/tai polyamidista valmistettuja kontaktimateriaaleja ja –tarvikkeita koskee lisäksi tuontiasetuksen (EU) 284/2011 vaatimukset, mm. formaldehydin ja PAA-yhdisteiden (primaariset aromaattiset amiinit) siirtymisen suhteen.
Lastemme päiväkodissa on ollut jo vuosia käytössä lautaset ja mukit, jotka on valmistettu luonnonkuitukomposiitista, jossa yhdistyvät mäntykuitu (50 %) ja elintarvikemuovi (50 %). Ovatko nämäkin juuri näitä haitallisia muovituotteita?
Puujauho on vielä toistaiseksi muoviasetuksen (EU) 10/2011 hyväksyttyjen aineiden listalla. Komissio valmistelee kuitenkin parhaillaan muoviasetukseen muutosta, jossa puujauho yleisenä aineena poistetaan tuolta listalta siirtymäajan jälkeen. Tulevaisuudessa eri puujauhot voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti muovin täyteaineeksi hakemuksesta myönteisen riskinarviointituloksen jälkeen. Suomalaisia toimijoita on tiedotettu asiasta ja heillä on mahdollisuus hakea hyväksyntää käyttämälleen puujauholle.
Käytän bambusekoiteastioitani vain silloin tällöin. Onko se turvallista?
Ruokavirasto suosittelee, ettei tuotteita enää käytettäisi elintarvikekäytössä. Mitään bambujauhoa täyteaineena sisältäviä muovisia kontaktimateriaaleja ei kannata käyttää elintarvikekosketukseen, koska niiden turvallisuudesta ei ole täyttä varmuutta eivätkä ne eivät ole laillisesti markkinoilla. Muusta käytöstä, esim. kynätelineenä, ei ole osoitettavissa haittaa kuluttajan terveydelle.
Verkkokaupassani on myynnissä bambujauhoa sisältäviä muovisia mukeja. Mitä minun pitää tehdä näille tuotteille?
Tuotteet tulee poistaa myynnistä ja lähettää takaisinvetoilmoitus yrityksen oman kunnan elintarvikevalvontaan ja Ruokavirastoon. Takaisinvedoista on ohjeistettu Ruokaviraston internetsivuilla.
Ilmoitus tehdään sivun oikeasta sarakkeesta löytyvällä takaisinvetolomakkeella: Ilmoitus elintarvikekontaktimateriaalien takaisinvedosta.
Kuluttajia tulee informoida asiasta esimerkiksi kaupan ilmoitustaululla ja omilla nettisivuilla. Ruokavirasto julkaisee sivuillaan tietoja takaisinvedetyistä tuotteista ja takaisinvedon tehneiden yritysten nimistä nettisivuillaan.
Tarvittaessa lisätietoja voi kysyä oman paikkakunnan elintarvikevalvonnasta.
Kahvilassani on käytössä kestomuki, joka on valmistettu puukuidusta, maissitärkkelyksestä ja melamiinista. Saako sitä käyttää?
Puukuitu on vielä toistaiseksi muoviasetuksen (EU) 10/2011 hyväksyttyjen ainesosien listalla. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin tehnyt siitä uuden riskinarvioinnin, jossa se suosittaa, että sen hyväksyttävyys muovin seassa tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Euroopan komissio valmistelee muoviasetukseen muutosta, jossa puukuitu tullaan kieltämään muovin täyteaineena ja niille tuotteille, jotka puujauhoa sisältävät, tulee hakea tapauskohtaisesti hyväksyntää komissiosta siirtymäajan puitteissa. Kysymyksen kestomuki on ollut ja on tälläkin hetkellä vielä lainsäädännön mukainen, mutta tulevaisuudessa sen valmistajan tulee varautua hakemaan sille erikseen hyväksyntää komissiolta.
Bambukasvia ei luokitella puuksi vaan kyse on ruohokasvista eikä se näin ollen sisälly tuon puujauho määritelmän piiriin. Muita hyväksymättömiä kasvikuituja, joita on tällä hetkellä käytössä muovisissa kontaktimateriaaleissa ovat mm. riisijauho ja kahvipavun kuorista jauhettu jauho sekä maissijauho.
Sen sijaan kaikki syötävät tärkkelykset, kuten maissi- tai perunatärkkelys, ovat tällä hetkellä hyväksyttyjä muovin ainesosina ja siten sellainen biomuovi, joka sisältää muovin seassa puukuitua ja maissitärkkelystä, on laillisesti markkinoilla. Kasvikuiduista valmistettu biomassa ei yleensä vastaa täysin muoviasetuksen hyväksyttyjen ainesosien listalla olevaa kemikaalia ja on mahdollista, että se muuttaa muovin koostumusta sellaiseksi, että tuotteesta voi siirtyä sen ainesosia elintarvikkeisiin jopa suurempia määriä kuin vastaavista pelkästään muovia sisältävistä tuotteista. Aineiden siirtymä usein myös kasvaa, jos tuotteeseen kosketuksessa oleva elintarvike on kuumaa ja kun tuotetta käytetään useita kertoja uudestaan.
Tavarantoimittajani ei ole kuullutkaan bambusekoiteastioihin liittyvästä terveysriskistä. Voinko jatkaa tuotteiden myyntiä? Kuka päättää takaisinvedoista?
Bambujauhoa sisältävien muoviastioiden takaisinvedot jatkuvat edelleen ja on mahdollista, että kaikki yritykset eivät vielä ole saaneet asiasta tietoa. Euroopan komissio on kuitenkin linjannut, että nämä tuotteet on poistettava markkinoilta. Takaisinvedot tehdään sitä mukaan, kun tuotteita havaitaan markkinoilla.
Suomalaisen tavarantoimittajan velvollisuus on poistaa markkinoilla olevat määräystenvastaiset tuotteet ja ilmoittaa takaisinvedosta Ruokavirastoon ja asiakkailleen, jotka ovat näitä tuotteita tilanneet myyntiin.
Elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännöllä pyritään turvaamaan kuluttajalle turvalliset kontaktimateriaalit. Viranomaisen ja myös alan toimijan velvollisuutena on ryhtyä toimenpiteisiin määräysten vastaisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta.
Kuulin, että muualla Euroopassa näitä bambusekoiteastioita saa myydä. Tulkitaanko Suomessa lainsäädäntö tiukemmin kuin muualla?
Myös muissa EU-maissa on käynnistetty takaisinvedot koskien näitä tuotteita. Asiasta on sovittu Euroopan komission kontaktimateriaalityöryhmässä. Kaikki maat eivät vain ole vielä yhtä pitkällä tässä. Suomi on pieni maa ja myös toimijoita on vähemmän ja siitä syystä toimijat, joita asia koskee, on myös helpompi tavoittaa. Komissio on myös käynnistämässä tänä vuonna näiden tuotteiden osalta yhteishanketta, jossa tuotteita maahantuovat ja myyvät toimijat yritetään tavoittaa.
Miksi bambujauhoa ei ole haettu hyväksyttyjen ainesosien listalle?
Jotta aine voidaan hyväksyä muoviasetuksen (EU) 10/2011 hyväksyttyjen ainesosien listalle, sen tulee olla EFSAn arvioima ja arvioinnin täytyy olla myönteinen. Jos jotain ainetta ei löydy hyväksyttyjen ainesosien listalta, se voi johtua mm. siitä, että toimija ei ole toimittanut hakemusta aineen arviointia ja hyväksymistä varten. Bambujauhon kohdalla hakemuksia ei ole tiettävästi tehty.
Saako pinnoitettuja bambuastioita käyttää ja myydä?
Esimerkiksi takeaway-astiat, jotka on valmistettu bambusta ja vain pinnoitettu PE-pinnoitteella ovat sallittuja.
Takaisinveto koskee astioita, jossa bambujauho on sekoitettu muovin joukkoon täyteaineeksi. Vaikka tutkimustulokset osoittaisivat, että tuotteista ei testauksessa siirtynyt esim. melamiinia tai formaldehydiä testiaineeseen liikaa, bambujauhoa sisältävät tuotteet eivät siltikään ole laillisesti markkinoilla EU-alueella, koska bambujauhoa ei ole sallittua käyttää elintarvikemuovin ainesosana tällä hetkellä.
Onko minulla oikeus saada rahani takaisin ostamistani bambusekoiteastioista ja aterimista?
Elintarviketurvallisuuslainsäädäntö ei ota kantaa siihen, pitääkö toimijan korvata määräystenvastainen tuote kuluttajalle.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kuluttajalla on oikeus palauttaa tuote ostopaikkaan ja saada siitä myös hyvitys. Tarkempaa tietoa asiasta saa kuluttajaturvallisuusviranomaisilta.
Olen käyttänyt sokeriruokoa sisältävä leikkuulautaa silloin tällöin? Onko siitä aiheutunut vaaraa minulle ja vielä syntymättömälle lapselleni?
Leikkuulaudan käytöstä ei ole aiheutunut vaaraa teille tai syntyvälle lapselle.
Sokeriruo’osta valmistettuja tuotteita on ihan laillisesti myynnissä. Sokeriruoko ei ole laillisesti myynnissä olevissa tuotteissa kuitumuodossa muovin seassa, vaan siitä on valmistettu muoviasetuksessa hyväksyttyä ainetta, josta on valmistettu polymeroitu biomuovituote. Tällaiset tuotteet ovat hyväksyttyjä ja niiden turvallisuus on arvioitu.
Takaisinveto koskee nimenomaan tuotteita, joissa kasvikuidut ovat kuitumuodossaan eli ne ovat ns. komposiitteja. On epäilty, että tällöin muovin rakenne muuttuu ja ainesosat pääsevät helpommin siirtymään elintarvikkeeseen.
Ovatko kaikki bambuastiat haitallisia? Entäs bambukuitua sisältävät vaatteet?
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei ole tehnyt riskinarviointia bambukuidun käytöstä elintarvikekontaktiin tulevien muoviastioiden täyteaineena. Sen vuoksi sen turvallisuudesta tällaisessa käytössä ei ole varmuutta. Kysymys on suun kautta nieltynä tulevasta altistuksesta muovikomposiitin ainesosille eikä markkinoilta poistaminen koske mitään muita tuotteita.
Muoviasetus (EU) 10/2011 määrittelee ne ainesosat, joista elintarvikekäyttöön tulevaa muovia saa valmistaa. Jotta jokin aine hyväksytään muoviasetuksen hyväksyttyjen ainesosien listalle, se edellyttää toimijan hakemusta hyväksymisestä ja EFSA riskinarviointia. Bambujauholle ei tällaista hyväksyntää ole, joten bambujauhoa sisältävät muoviset elintarvikekontaktimateriaalit eivät ole laillisesti markkinoilla.
Bambujauhon käyttö muovin täyteaineena muuttaa muovin koostumusta ja seurauksena voi olla, että tällaisista astioista siirtyy niiden ainesosia elintarvikkeeseen jopa enemmän kuin pelkästään muovista valmistetuista tuotteista. Näistä tuotteista on myös joissain jäsenmaiden tutkimuksissa havaittu siirtyvän niiden ainesosia elintarvikkeeseen enemmän, kun tuotetta käytetään toistuvasti ja myös kuuma elintarvike yleensä kasvattaa siirtymää. Näistä tuotteista on myös tehty useita ilmoituksia viranomaisten nopean hälytysjärjestelmän kautta (RASFF-järjestelmä), koska niistä on havaittu usein siirtyvän melamiinia ja formaldehydiä yli muoviasetuksen sallittujen raja-arvojen.
Voiko lignoselluloosasta valmistaa turvallista biomuovia?
Lignoselluloosa on muoviasetuksen (EU) 10/2011 hyväksyttyjen ainesosien listalla, eikä tämän kemiallisen yhdisteen käytölle tavanomaisen tai biomuovin lähtöaineena (ei lisäaineena) ole esteitä. Jos toimija valmistaa lignoselluloosaa itse biomassasta, toimijan pitää varmistua, että aine on kemialliselta koostumukseltaan vain puhdasta lignoselluloosaa eikä se sisällä muita ainesosia tai partikkeleita. Suomessakin markkinoilla on ollut tuotteita, joissa kahvipavun kuoresta valmistettua lignoselluloosaa on käytetty muovissa lisäaineena. Tuotteet kuitenkin poistettu markkinoilta, koska lignoselluloosan käyttö ei ole ollut muoviasetuksen mukaista ja lignoselluloosa ei ole ollut riittävän puhdasta.
Tuotteemme formaldehydi- ja melamiinisiirtymät ovat alle viitearvojen. Voimmeko myydä tuotteemme loppuun?
Vaikka tutkimustulokset osoittavat, ettei formaldehydin ja melamiinin siirtymästä ole vaaraa, on tuotteiden myynti lopetettava ja kuluttajia ohjattava lopettamaan tuotteiden käyttö, koska riskinarviointi näiden tuotteiden osalta on puutteellinen eikä esimerkiksi materiaalin sisältämien aineiden siirtymästä ole riittävästi tutkittua tietoa pitkäaikaisessa käytössä. Tuotteet eivät täytä muoviasetuksen vaatimuksia eikä niiden myynti siten ole laillista.
Miten toimija voi saada kasvikuituraaka-aineen muoviasetuksen (EU) 10/2011 hyväksyttyjen raaka-aineiden listalle?
Toimijan tulee hakea kasvikuidulle EU-komission hyväksyntää EU:n elintarvikekontaktimateriaaleja koskevan yleisasetuksen (EY) 1935/2004 mukaisesti. EU-komission linjauksen mukaan kasvikuiduille on haettava hyväksyntää tapauskohtaisesti.
Hakemukset toimitetaan sähköisen hakemuspalvelun kautta: E-Submission Food Chain Platform. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä.
Ruokavirasto lähettää hakemuksen teknisen tarkastuksen jälkeen eteenpäin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSAan, joka tekee aineelle riskinarvioinnin. Hakemuksesta ja sen liitteistä on ohjeistettu komission internet-sivuilla: ec.europa.eu/food/food/chemical-safety/food-contact-materials/authorisations_en
Sähköisen hakemuspalvelujärjestelmän avulla hakijat voivat seurata hakemustaan sen toimittamisesta lopputulokseen asti. Jos EFSAn riskinarviointilausunto on myönteinen, se etenee edelleen EU-komissiolle huomioon otettavaksi seuraavassa muoviasetuksen muutoksessa. Hakemuksesta on ohjeistettu myös Ruokaviraston internet-sivuilla.
Mistä löydän Euroopan komission päätöksen bambujauhoa sisältävien muovisten kontaktimateriaalien takaisinvedosta?
Kyse on selvästä lainsäädännön vastaisuudesta eikä sen tulkintaan liity epäselvyyksiä tai tulkinnanvaraisuuksia. Tuotteet eivät ole muoviasetuksen (EU) 10/2011 mukaisia, koska niissä on hyväksymättömiä kasvikuituja. Täten ne eivät ole myöskään EU:n kaikkia kontaktimateriaaleja koskevan kehysasetuksen (EY) 1935/2004 mukaisia. Niiden takaisinvedosta ei täten tarvitse tehdä erillistä viranomaispäätöstä vaan lainsäädäntö velvoittaa toimijoita asiassa.
Euroopan komissio ei ole toimivaltainen valvontaviranomainen jäsenmaissa vaan kunkin jäsenmaan omat viranomaiset ovat niitä, jotka voivat tehdä valvontatoimenpiteitä ko. tuotteiden markkinoilla poistamiseen liittyen. Komissio on tuonut keskustelumuistiolla julki oman käsityksensä asiasta helpottaakseen jäsenmaiden valvontaviranomaisten päätöksentekoa asiassa. Komissio on myös ohjeistanut jäsenmaita asiassa kontaktimateriaalien työryhmässä.
Suomessa toimivaltaiset kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset voivat tarvittaessa käyttää elintarvikelain (MMM) 297/2021 mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja, jos toimija ei ryhdy takaisinvetoon saatuaan tiedon markkinoimansa tuotteen lainvastaisuudesta.
Mistä löydän Ruokaviraston päätöksen bambusekoitetuotteiden takaisinvedosta?
Toimijoiden velvollisuus vetää lainsäädännön vastaiset tuotteet markkinoilta perustuu asetuksiin (EY) 178/2002, (EY) 1935/2004, (EU) 10/2011 ja kansalliseen elintarvikelakiin (MMM) 297/2021, joten siitä ei ole tarvetta tehdä erikseen viranomaispäätöstä.
Hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävät muovituotteet vedetään markkinoilta, koska ne eivät ole elintarvikekosketukseen tulevia muoveja koskevan lainsäädännön mukaisia ja niiden turvallisuuteen liittyy epävarmuutta.
Kun lainsäädännön vastaisuus tulee ilmi, on toimija lainsäädännön mukaan velvollinen keskeyttämään tuotteen markkinoille saattamisen ja vetämään jo markkinoilla olevat tuotteet pois markkinoilta eli tehdä niille takaisinveto. Näin ollen takaisinvedosta ei ole tarpeellista tehdä enää erillistä viranomaispäätöstä, jos toimija ryhtyy takaisinvetoon saatuaan tiedon takaisinvedon tarpeesta. Kuitenkin, mikäli toimija ei suostuisi vetämään lainsäädännön vastaisia tuotteita pois markkinoilta, voitaisiin tällaista yksittäistä toimijaa määrätä päätöksellä takaisinvetoon.
Ruokavirasto johtaa ja ohjaa elintarvikevalvontaa Suomessa. Kunnalliset elintarvikevalvontayksiköt taas toteuttavat valvontaan alueellaan. Jos em. määräys on jollekin yksittäiselle toimijalle tarpeen antaa, sen tekee yleensä kunnallinen elintarvikevalvontayksikkö, ei Ruokavirasto. Kunnalliset elintarvikevalvontayksiköt ovat valvoneet takaisinvedon toteutumista eikä Ruokaviraston tiedossa ole, että määräyksiä tästä kyseisestä takaisinvedosta olisi tarvinnut antaa.
Lainsäädäntö
EU:n elintarvikekontaktimateriaaleja koskevan yleisasetuksen (EY) 1935/2004 mukaan elintarvikekontaktimateriaaleista ei saa siirtyä niiden ainesosia elintarvikkeeseen sellaisia määriä, että ne voisivat muuttaa elintarvikkeen ihmisen terveydelle haitalliseksi, muuttaa elintarvikkeen ominaisuuksia sopimattomasti tai heikentää elintarvikkeen aistinvaraisia ominaisuuksia.
Muovisten elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuudesta on tarkemmin säädetty muoviasetuksessa (EU) 10/2011. Asetus sisältää ns. hyväksyttyjen raaka-aineiden listan (liite I), jossa on lueteltu ne aineet, joita elintarvikemuovin valmistuksessa saa käyttää. Ko. aineille on tehty riskinarviointi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn toimesta ja osalle aineista on annettu käyttömäärää tai siirtymää koskevat raja-arvot, joita elintarvikemuovin valmistajan tulee noudattaa.
Euroopan komissio on ottanut kantaa hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen Komission keskustelumuistio bambujauhoa ja kasvikuituja sisältävistä muovituotteista (.pdf)