Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Elintarviketurvallisuus Suomessa 2023 / Osa 2  Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta 
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti 
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat 
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta 
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet 

Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma eli VASU-suunnitelma on kaikkien elintarvikevalvontaviranomaisten yhteinen suunnitelma, jonka avulla varmistetaan valtakunnallisesti viranomaisvalvonnan yhdenmukaiset tavoitteet ja painopisteet sekä laatu ja kehittäminen. Kukin toimivaltainen viranomainen käyttää VASU-suunnitelmaa oman toimintansa suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. VASU-suunnitelmassa on kuvattu kaikille yhteiset tavoitteet Osassa 1, elintarvikevalvonnan painopistealueet vuosittain Osassa 2 sekä elintarvikevalvontajärjestelmät Osassa 3. Valvontaviranomaiset raportoivat vuosittain elintarvikevalvonnan tuloksistaan (VASU-raportointi). Ruokavirasto koordinoi VASU-raportointia ja julkaisee vuosittain elintarvikevalvonnan valtakunnalliset tulokset tässä ”Elintarviketurvallisuus Suomessa” -raportissa.

Kuvassa 2.1. on kuvattu viranomaisjärjestelmissä olevien elintarvike- ja kontaktimateriaaliyritysten määrät aloittain vuonna 2023. Yritysten määrä on vähentynyt jonkin verran vuoteen 2022 verrattuna kaikilla toimialoilla vienti- ja tuontiyrityksiä lukuun ottamatta. Yhtenä syynä tähän on rekisteritietojen päivittäminen perusmaksun käyttöönoton myötä.

Kuva 2.1. Viranomaisjärjestelmissä olevien elintarvike- ja kontaktimateriaalialan yritysten lukumäärät vuonna 2023

Viranomaisten valvontajärjestelmät ja niiden valvontatulokset

Taulukossa 2.1. on esitetty viranomaisten elintarviketurvallisuustehtäviin käytetyt henkilöresurssit vuosina 2020–2023.

Taulukko 2.1. Elintarvike-rehu- ja luomuvalvonnan henkilöstö henkilötyövuosina

Elintarvikevalvontaan käytettiin n. 624 henkilötyövuotta. Kunnallisia elintarvikevalvontayksiköitä on 60 kpl, ja muita elintarvikevalvontaviranomaisia ovat Ruokavirasto, aluehallintovirastot (6 kpl), Tulli, Valvira ja Puolustusvoimat. Kaikilla elintarvikevalvontaketjun viranomaisilla on omat lainsäädännössä määritetyt vastuualueensa. Taulukossa ovat mukana myös hygieniapassitestaajat, jotka ovat Ruokaviraston hyväksymiä toimijoita. Luvut eivät sisällä Lapin aluehallintoviraston ohjaamia kunnaneläinlääkärien poronlihantarkastuksia eivätkä palkkioperusteisten Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärien työaikaa. Luvuissa ei myöskään ole mukana viranomaisnäytteiden tutkimiseen paikallislaboratorioissa käytetty työpanos. Resurssien kasvua selittää mm. kunnallisten valvontayksiköiden resurssien lisäys perusmaksun käyttöönoton myötä sekä hygieniapassitestaajien lisääntynyt työmäärä.

Oiva-järjestelmä

Suunnitelmallista elintarvikevalvontaa toteutetaan Oiva-järjestelmällä, jolla myös annetaan kuluttajalle tietoa yritysten elintarvikevalvonnan tuloksista Oiva-raportin muodossa.

Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan tarkastustulokset eli Oiva-tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raportin muodossa, joka on julkinen. Elintarvikevalvontaviranomaisten julkaisemat Oiva-raportit löytyvät oivahymy.fi -sivustolta. Vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen tuloksia on julkaistu vuodesta 2013 ja elintarviketeollisuuden vuoden 2016 alusta. Oiva täytti 10 vuotta vuonna 2023.

Oiva-raportilla näkyvä hymynaama kertoo tarkastuksen tuloksen. Tarkastuksella arvioidaan useita eri vaatimuksia, joista jokaiselle annetaan oma arvio: A (Oivallinen), B (Hyvä), C (Korjattavaa) tai D (Huono). Tarkastuksen kokonaistulos määräytyy heikoimman arvion perusteella. Raportilla näkyy lisäksi kahden edellisen tarkastuksen tulokset. Raportin loppuun on kirjattu yleisluonteinen kuvaus tarkastuksella tehdyistä havainnoista.

Ruokavirasto hallinnoi Oiva-järjestelmää, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Suunnitteilla olevia kehittämistoimia ovat mm. tarkastella Oivassa olevien asiakokonaisuuksien ja arviointirivien määriä sekä arvioida eri arviointiohjeiden keskinäistä yhteneväisyyttä.

Elintarvikealan yrityksiin tehtiin seurantatarkastukset mukaan lukien yhteensä n. 22500 Oivan mukaista valvontatarkastusta (taulukko 2.2). Tämä on n. 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastusmäärät kasvoivat myös vuonna 2022.

Taulukko 2.2. Oivan mukaiset valvontakäynnit vuonna 2023

Kuva 2.2. Oiva-tulosten jakaumat vuonna 2023

Elintarvikevalvontaketjun tavoitteet ja niitä kuvaavat tunnusluvut määritetään monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa eli VASU-suunnitelmassa, ja suunnitelman strategiset vaikuttavuustavoitteet koskevat kaikkia elintarvikeketjun viranomaisten toimintaa. Vaikuttavuuspäämäärän ”Ruoka on turvallista ja terveellistä” tarkennettuja tavoitteita seurataan arvioimalla Oiva-valvonnan tuloksia ja tunnuslukuja. Tunnusluvun ”Oiva-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot (A ja B) saavuttaneiden kohteiden osuus” tavoitearvoksi on määritetty 85 %. Vuonna 2022 tavoite saavutettiin (osuus 85 %), mutta vuonna 2023 tätä ei aivan saavutettu A- ja B-tuloksen saavuttaneiden valvontakohteiden osuuden ollessa 84,5 %. Tulos on edeltävinä vuosina ollut tavoitearvon mukainen, eli yli 85 %, eikä vuoden 2023 tulos ole huono. Kuitenkin näiden valvontakohteiden osuus on ollut hienoisessa laskussa vuoden 2020 jälkeen. Yhtenä syynä tähän voi olla koronapandemia ja sen jälkeen lisääntynyt valvontatarve. Joidenkin aluehallintovirastojen alueilla myös todettiin viime vuonna Oiva-tulosten heikkenemistä erityisesti tarjoilupaikkojen osalta. Näillä alueilla tarjoilupaikkoihin on voinut olla vaikeaa saada ammattitaitoista henkilökuntaa, ja valvontaa on osittain myös painotettu näihin kohteisiin. Vaikutukset näkyvät myös hygieniaosaamisen valtakunnallisissa valvontatuloksissa. Koska tarjoilupaikkoja on maassamme määrällisesti paljon, nämä seikat voivat selittää tuloksia ja tunnusluvun laskevaa trendiä.

Kansallisessa VASU-suunnitelmassa määritetyn toisen tunnusluvun ” Toimintaansa parantaneiden elintarvikealan toimijoiden osuus” oli vuonna 2023 67,5 %. Tunnusluku kuvaa sitä, miten suuri osuus toimipaikoista on vuoden aikana parantanut C/D-tuloksesta tulokseen A/B. Näiden toimijoiden osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin vastaava tulos oli 60,6 %. Voidaan todeta, että elintarvikealan toimijat korjaavat toimintansa epäkohtia aktiivisesti ja enenevässä määrin.

Kuva 2.3. Oiva-tarkastusten osuus yritystyypeittäin vuonna 2023

Kuvassa 2.3. näkyy, miten tarkastukset ovat jakautuneet toimintaluokittain. Tarjoilupaikkoihin tehdään n. 60 % ja myyntipaikkoihin n. 20 % kaikista Oivan mukaisista tarkastuksista. Tarjoilupaikkoja ja myyntipaikkoja on valvontakohteina määrällisesti eniten.

Tässä raportissa kerrotaan Oiva-valvonnan tuloksista useissa osioissa ja viitataan Ruokaviraston laatimiin Oiva-arviointiohjeisiin. Ruokaviraston määräyksessä elintarvikevalvontatiedoista säädetään tarkemmin mm. Oiva-arvioinnista. Oiva-järjestelmän kuvaus löytyy Ruokaviraston ohjeesta Elintarvikevalvontatietojen julkaisujärjestelmä Oiva. Oiva-valvonnan tuloksia voi tarkastella oivahymy.fi -sivuilla.

Hygieniapassijärjestelmä

Hygieniapassi vaaditaan henkilöiltä, jotka työskentelevät elintarvikealalla ja käsittelevät pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Ruokaviraston hyväksymiä hygieniapassitestaajia oli yhteensä noin 1 333 henkilöä, jotka ovat järjestäneet hygieniapassitestejä vuodesta 2002 lähtien yhteensä 249 431 kpl eri puolilla Suomea. Hygieniapassitestaajat ovat myöntäneet hygieniapasseja vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä 1 479 607 kpl.

Hygieniapasseja myönnettiin vuonna 2023 huomattavasti enemmän kuin vuonna 2022 ja sitä edeltävinä vuosina (taulukko 2.3).

Taulukko 2.3. Järjestetyt hygieniapassitestitilaisuudet ja myönnetyt hygieniapassit v. 2019–2023

Hygieniapassitestaajien toiminnan valvonnoista keskimäärin 9 % on johtanut testaajan oikeuksien peruuttamiseen (taulukko 2.4). Yleisimmät kehotuksiin johtaneet virheet ja puutteet ovat liittyneet useiden vuosien ajan erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin: testattavien henkilöiden henkilöllisyyden varmistaminen, hygieniapassitestilomakkeeseen tehtävät merkinnät ja tarkastaminen, hygieniapassin myöntämisen perusteet, hygieniapassien myöntämisen perusteena olevien asiakirjojen arkistointi, testaajan velvollisuuksien luovuttaminen ulkopuolisille henkilöille ja erityistilannetestien järjestäminen. Aikaisempina vuosina tehtyihin tutkintapyyntöihin johtaneet syyt ovat liittyneet vilpilliseen toimintaan hygieniapassitesteissä ja hygieniapassien myöntämiseen perusteetta. Kaikki tutkintapyynnöt eivät ole kohdistuneet hygieniapassitestaajan toimintaan, vaan ulkopuoliseen henkilöön.

Taulukko 2.4. Ruokaviraston hygieniapassitestaajien toiminnan valvonta ja valvontatulokset v. 2019–2023

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Taulukossa 2.5. on kuvattu henkilökunnan hygieniaosaamisen todentamisen Oiva-tulokset rekisteröidyissä ja hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa vuosina 2019–2023. Oiva-valvonnassa tarkastetaan, onko elintarvikealan toimija varmistanut, että jokaisella pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevällä työntekijällä on Ruokaviraston mallin mukainen hygieniapassi ja onko elintarvikelain edellyttämä kirjanpito työntekijöiden hygieenisestä osaamisesta kunnossa. Vuonna 2023 suurin osa elintarvikehuoneistoista sai valvonnan tuloksena Oiva-arvion A. Tästä huolimatta sekä hyväksyttyjen että rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen Oiva-tulokset heikentyivät vuonna 2023 verrattuna vuoden 2022 Oiva-tuloksiin. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että vuonna 2023 tarkastettiin enemmän elintarvikehuoneistoja aikaisempiin vuosiin verrattuna. Elintarvikkeiden kuljetuksissa ja maitoalalla kaikki tarkastetut elintarvikehuoneistot saivat Oiva-arvion A vuonna 2023. Oiva-arvion D sai kahdeksan rekisteröityä elintarvikehuoneistoa.

Tarkasteltaessa Oiva-tuloksia kokonaisuutena vuosilta 2019–2023 ovat Oiva-tulokset sekä pakkotoimien määrät pysyneet samalla tasolla (taulukko 2.5). Toimijoille annettujen kehotusten määrä on lisääntynyt selkeästi vuosina 2022 ja 2023. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen tulokset ovat olleet hieman paremmat verrattuna hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tuloksiin. Oiva-tulokset ovat parantuneet erityisesti elintarvikkeiden kuljetuksissa, liha-alalla, maitoalalla sekä kansallisia toiminnallisia helpotuksia koskevassa toiminnassa. Elintarvikkeiden myynnin, kala-alan sekä viennin ja tuonnin Oiva-tulokset ovat heikentyneet eniten. Oiva-arvio D on annettu toistuvasti etenkin tarjoilupaikoissa vuosien 2019–2023 aikana.

Taulukko 2.5. Hygieniaosaamisen todentaminen elintarvikehuoneistoissa v. 2019–2023

Tarkastusten havaintoja:

• Tarkastuksella kaikki työntekijät esittivät hygieniapassit ja kirjapito oli kunnossa.
• Kaikilla työntekijöillä, joilta hygieniapassi oli vaadittu, ei sitä ollut tai työnantaja ei ollut varmistanut asiaa kaikilta työntekijöiltä.
• Hygieniapassien varmistamiseen liittyvässä omavalvonnan kirjanpidossa oli puutteita.
• Toimija ei ollut varmistanut hygieniapassia keneltäkään työntekijältä, jolta se olisi vaadittu.
• Hygieniapassien varmistamiseen liittyvää kirjapitoa ei ollut ollenkaan.

Johtopäätökset

Voidaan todeta, että hygieniaosaamisen todentamisen vaatimuksenmukaisuutta valvottiin määrällisesti melko hyvin, vaikka tarkkaa tietoa siitä, monessako elintarvikehuoneistossa oli työntekijöitä, joilta vaaditaan elintarvikelain mukaista hygieniapassia, ei ole. Vaikka iso osa toimijoista toimi elintarvikelain velvoitteen mukaisesti, tarkastuksilla havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia virheitä.

RASFF

RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) on Euroopan komission ylläpitämä järjestelmä, jolla eurooppalaiset jäsenvaltiot voivat tiedottaa nopeasti toisilleen elintarvikkeista, elintarvikekontaktimateriaaleista ja rehuista, joiden on havaittu sisältävän terveysvaaran. Ruokavirasto toimii järjestelmän kansallisena yhteyspisteenä.

Vuonna 2023 Suomi teki EU:n nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF, eli ”Rapid Alert System for Food and Feed”) 76 ilmoitusta Suomessa havaituista elintarvikkeista tai elintarvikekontaktimateriaaleista, joissa oli todettu tai mahdollinen ihmisen terveyteen haitallisesti vaikuttava virhe. Määrä on kuusi ilmoitusta vähemmän kuin edellisvuonna.

Ilmoituksista 71 (93 %) koski elintarvikkeita ja 5 (7 %) elintarvikekontaktimateriaaleja.  Suomen tekemien RASFF-ilmoitusten syistä lukuisin on torjunta-ainejäämä, 16 ilmoitusta. Merkille pantavaa on myös 13 ilmoitusta afla- ja okratoksiinista, erityisesti kuivatuissa hedelmissä ja pähkinöissä. Kuva 2.4 esittää, missä havainto tuotevirheestä RASFF-ilmoitusten taustalla oli tehty. Kuvassa esitetyt tiedot ovat pysyneet lähes samoina edellisvuoteen verrattuna.

Kuva 2.4. Suomen tekemien RASFF-ilmoitusten syiden havaitseminen vuonna 2023

Vuoden 2023 aikana RASFF-järjestelmään oli merkitty kaiken kaikkiaan 169 elintarvikkeita tai elintarvikekontaktimateriaaleja koskevaa tapausta, joissa tuotetta oli toimitettu Suomeen. Määrä on 12 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Näissä tilanteissa tuotteille kohdistetaan Suomessa vastaanottajan kunnan elintarvikevalvonnan toimesta valvontatoimenpiteet. Toimijoilta edellytettävät toimenpiteet riippuvat eritysesti elintarvikkeessa olevasta terveysvaarasta.

Suomi teki vuoden 2023 aikana Euroopan komission hallinnollisen avun AAC-AA -järjestelmään 29 ilmoitusta, mikä oli 7 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilmoituksissa kerrottiin Suomeen tuodun elintarvikkeen lähettäjämaalle tuotteisiin liittyvistä säädöstenvastaisuuksista, jotka eivät kuitenkaan aiheuta terveysvaaraa, eli RASFF-ilmoituksen kynnys ei ylittynyt.

Takaisinvedot

Jos toimija katsoo tai sillä on syytä epäillä, että sen maahantuoma, tuottama, jalostama, valmistama tai jakelema elintarvike tai kontaktimateriaali ei ole elintarvikkeen turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen, sen on käynnistettävä välittömästi menettelyt kyseisen elintarvikkeen/kontaktimateriaalin poistamiseksi markkinoilta. Näitä toimenpiteitä kutsutaan takaisinvedoksi.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärän lasku jatku toisena vuonna peräkkäin. Takaisinvedoksi laskettavia tapauksia oli 250 eli 30 edellisvuotta vähemmän. Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia kirjaamistavan pienten vaihteluiden vuoksi, mutta ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia antamaan tietoa kehityksen suunnasta pitkällä aikavälillä (kuva 2.5).

Kuva 2.5. Elintarvikkeiden takaisinvedot vuosina 2015–2023

Tilastoissa ovat mukana paitsi kuluttajilta asti tehdyt, julkisesti tiedotetut takaisinvedot, mutta myös maahantuojan, tukkukaupan tai vähittäiskaupan varastoista tehdyt takaisinvedot. Näissä tuote ei vielä ollut ehtinyt kuluttajien saataville, eikä niistä siten aiheutunut terveysvaaraa kuluttajille.

Kuva 2.6. Takaisinvetojen syyt 2023

Toteutuneita takaisinvetoja on luokiteltu takaisinvedon syyn mukaan (kuva 2.6). Tarkasteluvuoden jakauma on varsin tavanomainen. Eniten takaisinvetoja tehtiin torjunta-ainejäämien, mikrobiologisten syiden sekä allergeenivirheiden takia. Lisäainevirheitä oli hieman edellisvuotta enemmän. Lisäyksen taustalla on erityisesti hyytelömakeisista tehdyt 10 takaisinvetoa.

Yleisin väylä jonkin elintarvikkeen takaisinvetotarpeen esille nousuun on ollut EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmä RASFF. Sitä kautta takaisinvetojatapauksia tuli käsiteltäväksi 82 (33 % kaikista tapauksista). Seuraavaksi eniten takaisinvetotilanteita havaittiin Tullin tekemän maahantuonti- ja markkinavalvonnan sekä toimijan omavalvonnan ansiosta. Takaisinvetotarpeen havaitsemisen alkulähteiden trendejä on kuvattu kuvassa 2.7.

Kuva 2.7. Takaisinvetotarpeen havaitseminen, viisi yleisintä tapaa vuosina 2015-2023.

Jos tarkastellaan takaisinvedon kohteena olevien elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien valmistus- tai tuotantomaata, voidaan todeta seuraavaa: 43 % oli alkuperältään Euroopan ulkopuolelta, 39 % oli lähtöisin toisesta Euroopan maasta ja 18 % tapauksista alkuperä oli Suomessa.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Takaisinvetojen hallintaa ja toteuttamista käsittelevä Oiva-tarkastus koskee jokaista elintarvikealalla toimivaa toimijaa. Tarkastuksessa selvitetään, onko toimijalla riittävä tietämys, osaaminen ja valmius suorittaa takaisinvetoon liittyviä toimenpiteitä. Jos toimijalla on ollut takaisinvetotilanteita, tarkastetaan myös, ovatko toimijan toimenpiteet olleet kyseisissä tilanteissa ohjeistuksen mukaiset ja riittävät.

Tarkastuksia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 3422 kohteeseen, mikä on kutakuinkin sama määrä kuin vuotta aiemmin. Tarkastusten kokonaismäärän jakautuminen eri toimialaluokkiin on kuvattu taulukossa 2.6. Tarkastettujen kohteiden prosenttiosuudet elintarvikkeiden valmistuksessa on selvästi korkeampi kuin myynnin, tarjoilun tai kuljetuksen alan toimialoilla. Liha-alan tarkastusten 5 %:n B-arvosanojen osuutta selittää mm. se, että kyse on muutamasta toimijasta, joilla on useita liha-alan toimintoja samassa toimipaikassa ja näiden eri toimintojen omavalvontasuunnitelmissa oli parannettavaa. Samoin maitoalan B-arvosanojen syynä olivat omavalvontasuunnitelman puutteet, ei huonosti hoidetut takaisinvetotilanteet.

Taulukko 2.6. Takaisinvetojen hallintaa ja suorittamista koskevat tarkastukset 2023 toimintaluokittain

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus 

Kuten taulukosta 2.7. voidaan havaita, tarkastuksilla annetut arvosanat ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet jatkuvasti korkeaa tasoa; A-arvosanojen osuus on ollut jokaisena vuonna 98 % ja B-arvosanojen 1 tai 2 %.

Taulukko 2.7. Takaisinvetojen hallintaa ja suorittamista koskevilla tarkastuksilla tarkastetut kohteet ja tarkastuksilla annetut arvosanat v. 2019–2023

Tarkastusten havaintoja:

Tukku- ja vähittäismyynnin tarkastusten havaintoja:

• omavalvontasuunnitelmassa ei ole huomioitu takaisinvetotilannetta
• omavalvontasuunnitelma on vanhentunut tai puutteellinen takaisinvetojen osalta, esim. valvonnan ja Ruokaviraston sähköpostiosoitteita takaisinvedosta ilmoittamista varten ei ole kirjattu
• takaisinvedon suorittamisesta ei ole dokumenttia / käytäntöä dokumentoida takaisinvetoja

Elintarvikkeiden valmistuksen tarkastusten havaintoja:

• takaisinvetoon ei ole ryhdytty, vaikka valvojan näkemyksen mukaan olisi pitänyt ryhtyä
• omavalvontasuunnitelma on vanhentunut tai puutteellinen takaisinvetojen osalta, esim. valvonnan ja Ruokaviraston sähköpostiosoitteita takaisinvedosta ilmoittamista varten ei ole kirjattu, tai toimijan vastuuhenkilöitä ei ole nimetty

Johtopäätökset

Puutteita takaisinvetoasioiden hallinnassa on todettu pääasiassa pienissä kahviloissa ja etnisissä ravintoloissa ja myymälöissä. Valmistusta harjoittavien toimijoiden kohdalla puutteet olivat selvästi pienempiä, ja tulivat korjatuksi omavalvontasuunnitelman vähäisellä päivittämisellä.

Takaisinvetoasiat koskevat jokaista toimijaa, joten tarkastuskohteita on paljon. Tarkastuksia on tehty kaiken kaikkiaan runsaasti sekä myös eri toimintaluokissa. Valvonnan tekemien kirjauksien perusteella voidaan arvioida, että takaisinvetojen kokonaisuutta on myös tarkastettu kohteissa kattavasti.

Valvontatulosten perusteella takaisinvetoasiat ovat yleisesti ottaen toimijoilla hyvin hallinnassa. Pienten, elintarvikkeiden vähittäiskauppaa tai ravintolatoimintaa harjoittavien toimijoiden kohdalla takaisinveto-osaamisessa on parannettavaa.

Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen

Kuntien epidemiaselvitystyöryhmät vastaavat elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioiden selvityksistä alueellaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ruokavirasto koordinoivat yhteistyössä laajalle maantieteelliselle alueelle levinneiden tai muusta syystä haastavien elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityksiä. Selvitykset toteutetaan tällöin yhdessä kunnallisten epidemiaselvitystyöryhmien kanssa. Vuoden 2023 epidemioista kunnalliset epidemiaselvitystyöryhmät tekivät 99 epäilyilmoitusta ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY).

Kunnalliset epidemiaselvitystyöryhmät ja Ruokavirasto jättivät yhteensä 112 selvitysilmoitusta epidemiaselvityksistä RYMYyn. Kaikkiin epäilyilmoituksiin tehtiin selvitysilmoitus. Lisäksi Ruokavirasto ja THL sekä epidemiaselvitystyöryhmät laativat selvitysilmoituksia ilman edeltävää epäilyilmoitusta. Selvitysilmoitusten perusteella elintarvike- tai talousvesivälitteisiksi epidemioiksi luokiteltiin 48 epidemiaa (kuva 8, taulukko 8). Loput selvitysilmoituksissa kuvatut tapahtumat (64 kpl) todettiin muuksi kuin elintarvike- tai talousvesivälitteiseksi epidemiaksi (esim. ihmisestä toiseen tarttunut tai uimavesivälitteinen) tai sairastuneita oli vain yksi, eikä tapausta näin ollen luokiteltu epidemiaksi.

Vuonna 2023 elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä (45 kpl) oli pienempi kuin vuonna 2022 (kuva 2.8). Elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastui yhteensä 1671 henkilöä (kuva 2.9). Sairastuneiden määrä oli merkittävästi suurempi kuin vuonna 2022. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitin kolme. Sekä epidemioiden että niissä sairastuneiden määrät vaihtelevat tyypillisesti paljon eri vuosina.

Kuva 2.8. Elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioiden määrät vuosina 2014–2023

Kuva 2.9. Elintarvike- ja talousvesivälitteisissä epidemioissa sairastuneet vuosina 2014–2023

Epidemia luokitellaan suureksi, jos siinä on sairastunut yli 100 henkilöä, keskisuureksi, jos sairastuneita on 11–100 ja pieneksi, jos sairastuneita on 2–10. Vuonna 2023 raportoitiin kaksi suurta epidemiaa (taulukko 2.8). Suurin elintarvikevälitteinen epidemia oli kouluruokaepidemia, jossa sairastui yli 800 henkilöä. Välittäjäelintarvike oli tortillalettu, jossa todettiin kalsiumpropionaattia selvästi yli lainsäädännön salliman enimmäismäärän. Toisen suuren epidemian aiheutti norovirus ostereiden välityksellä. Epidemiassa sairastui yhteensä 150 henkilöä useassa eri ravintolassa. Keskisuuria epidemioita raportoitiin vuonna 2023 22 kappaletta. Näistä suurin oli salmonellaepidemia, jossa sairastui yhteensä 75 henkilöä eri puolilla Suomea. Välittäjäelintarvike oli idut. Pieniä epidemioita raportoitiin 21.

Vuonna 2023 norovirus oli epidemioiden yleisin tunnistettu yksittäinen taudinaiheuttaja (17 epidemiaa, 516 sairastunutta). Elintarvikevälitteisiin norovirusepidemioihin vaikuttavana tekijänä tunnistettiin valitettavan usein infektoitunut keittiötyöntekijä (vähintään yhdeksässä epidemiassa). Virusepidemioiden luokittelussa on usein haastavaa arvioida, onko tartunta tapahtunut ihmisten, ruoan vai pintojen välityksellä. Yli kolmasosassa kaikista epidemioita aiheuttajaa ei tunnistettu, vaikka selvitys muuten viittasi ruokamyrkytysepidemiaan.

Toksiinia tuottavien bakteerien (Bacillus cereus, Clostridium perfringens, Staphylococcus aureus ja tunnistamaton toksiinintuottaja) aiheuttamien epidemioiden syntymiseen vaikutti tyypillisesti erilaiset lämpötiloihin ja/tai säilytysaikoihin liittyvät virheet elintarvikkeiden säilytyksen, jäähdytyksen ja kuumennuksen aikana.

Taulukko 2.8. Suomessa vuoden 2023 aikana todetut elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat aiheuttajan, niissä sairastuneiden määrän ja epidemian suuruusluokan mukaan

*) toksiinintuottaja on päätelty aiheuttajaksi oireiden ja taudin itämisajan perusteella, vaikka aiheuttajaa ei saatu varmistettua laboratoriotutkimuksin

Lisää tietoa ruokamyrkytysepidemioista löytyy Ruokaviraston tutkimus- ja valvontatietopalvelusta https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/elintarvike/rymy sekä zoonoosikeskuksen nettisivuilta https://www.ruokavirasto.fi/zoonoosikeskus/ruokamyrkytykset/.

Hyvän käytännön ohjeet

Hyvän käytännön ohjeista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta (artiklat 7 ja 8). Hyvän käytännön ohjeet ovat toimialan laatimia, kansallisia ohjeita, joissa ohjeistetaan elintarvikehygienian periaatteiden soveltamisesta. Ruokavirasto arvioi hyvät käytännön ohjeet ennen niiden käyttöönottoa. Ohjeiden käyttö on elintarvikealan yrityksille vapaaehtoista. Euroopan komissio pitää rekisteriä kansallisista hyvän käytännön ohjeista. Hyvän käytännön ohjeista on lisätietoa Ruokaviraston sivuilla.

Vuonna 2023 kansallisia hyvän käytännön ohjeita oli rekisterissä yhteensä 11 kpl, joista 10 kpl oli elintarvikealan ohjeita ja yksi oli rehualan ohje. Vuonna 2023 arvioitiin ja otettiin käyttöön yksi uusi elintarvikealan ohje, Rannikko- ja sisävesikalastuksen ohje. Lisäksi arvioitiin ja otettiin käyttöön Viljelmän Laatutarhan ohjeen päivitys. Rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjetta laatimiseen meni monta vuotta työn ollessa välillä joitakin vuosia tauolla. Ohje koskee rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotantoa, ja se sisältää pääasiassa elintarvikelainsäädännön velvoitteita. Lisäksi ohjeessa on joiltain osin yhteisen kalastuspolitiikan osia ja kansallisen kalastuksenvalvontaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita. Viljelmän Laatutarhan hyvän käytännön ohjeen päivityksessä otettiin huomioon muuttunut lainsäädäntö. Tämä ohje on käytössä etenkin pienemmillä kasvintuotannon toimijoilla ja sitä käyttää tällä hetkellä n. tuhat viljelijää. Ohjeessa määritellään mm., miten valvontaviranomainen voi huomioida kyseisen hyvän käytännön ohjeen mukaisten auditointitulosten huomioimisen valvonnassa.

Viranomaisjärjestelmän auditoinnit sekä muut havainnot ja toimenpiteet

Auditoinnit ja arvioinnit

Elintarvikevalvontaviranomaisiin kohdistuu erilaisia auditointeja ja arviointeja, joiden tavoitteena ja tarkoituksena on todentaa ja varmistaa elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus. Kukin viranomainen tekee myös itse arviointia omasta toiminnastaan. Euroopan komissio auditoi säännöllisesti jäsenmaiden valvontajärjestelmiä oman auditointisuunnitelmansa mukaisesti. Tämän lisäksi Ruokavirasto koordinoi kansallisesti elintarvikevalvontaketjun auditointeja eli ns. ketjuauditointeja. Ketjuauditoinneissa tarkastellaan valvonnan eri osa-alueita koko valvontaketjussa. Valvontaviranomaiset tekevät myös omia sisäisiä auditointejaan sekä tarkastelevat toimintaansa vuosittaisessa raportoinnissaan. Vuosittaisessa valvontasuunnitelman toteutumisen raportoinnissa (VASU-raportoinnissa) valvontaviranomaiset tarkastelevat omia suunnitelmiaan ja tunnuslukujaan ja arvioivat valvonnan onnistumista näiden valossa. Ruokaviraston tehtävänä on arvioida valvonnan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden toteutumista valtakunnallisesti vuosittain mm. tässä raportissa.

Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto DG Sante auditoi v. 2022–2023 Suomen teurastushygienian ja lihan tarkastusvaatimusten valvontajärjestelmät. Auditoinnin tavoitteena oli arvioida virallisen valvonnan suorittamista ja sovellettavien EU:n vaatimusten noudattamista seuraavien lajien teurastushygienian ja lihantarkastuksen osalta: naudat, lampaat, siat ja siipikarja. Järjestelyt todettiin pääsääntöisesti hyviksi. Auditoinnin tuloksien mukaan virallisen valvonnan täytäntöönpanon ei katsottu olevan riittävällä tasolla eli riittävän asianmukaista ja yhdenmukaista kaikissa Suomen teurastamoissa. Suosituksia saatiin viisi kappaletta. Näissä Suomea kehotettiin tekemään toimenpiteitä sen takaamiseksi, että valvonta suoritetaan tehokkaasti ja että muulle valvonnalle kuin lihantarkastukselle varataan riittävästi aikaa. Lisäksi kehotettiin jatkossa varmistamaan, että näistä valvonnoista laaditaan riittävät dokumentit. Komissio toivoi valvonnassa lisättävän auditointityyppistä lähestymistapaa. Kaksi suositusta koski pienteurastamoiden lihantarkastuskäytäntöjä. Valvontajärjestelmää on kehitetty auditoinnin tulosten mukaisesti.

Vuonna 2023 Tulli teki kaksi sisäistä auditointia. Toisen auditoinnin teemana oli sisäkaupan määräystenvastaisten erien jälkivalvonta. Tämän auditoinnin keskeinen havainto oli, että Tullin suorittama jälkivalvonta ja sisäinen yhteydenpito toimii hyvin. Toisen auditoinnin teemana oli alkuperäisten asiakirjojen arkistointi, jossa todettiin arkistoinnin olevan määräystenmukaista. Määräystenmukainen arkistointi on yksi valvonnan edellytyksistä. Kummassakaan auditoinnissa ei todettu huomautettavaa. Valvira ei tehnyt sisäisiä auditointeja vuonna 2023, eikä niitä tehty aluehallintovirastoissakaan. Kunnallisissa valvontayksiköissä tehtiin sisäisiä ja ulkoisia auditointeja sekä muita arviointeja yhteensä 37 kpl.

Vuonna 2023 elintarvikevalvontaketjuun ei kohdistunut ketjuauditointia.

Havaintoja valvonnan toteutumisesta

Elintarvikevalvontaviranomaisten valvontasuunnitelmat toteutuivat valtakunnallisesti hyvin tai kohtuullisen hyvin. Tullin valvontasuunnitelma toteutui lähes kokonaan toteuman ollessa 96 %. Valvirassa tarkastussuunnitelman toteutumisaste laski vuoteen 2022 verrattuna ollen 45 %. Valvonnan tavoite jäi toteutumatta pääsääntöisesti uuden alkoholielinkeinorekisterin käyttöönottoon ja kehittämiseen vaadittavan resurssoinnin vuoksi. Kunnallisten eli paikallisten elintarvikevalvontayksiköiden valvontasuunnitelman toteutuminen oli valtakunnallisesti keskimäärin 60 %. Tätä lukua voi pitää vain suuntaa antavana, koska valvontatarve muuttuu käytännössä jatkuvasti. Kunnallisten valvontayksiköiden valvontakohteiden määrissä ja laaduissa on eroja, minkä lisäksi mm. ennakoimattomat akuutit valvonnan tehtävät vaikuttavat suunnitelmallisen valvonnan toteutumiseen. Valvontasuunnitelmien toteutumisessa voi siten olla suuria eroja valvontayksiköiden välillä. Suunnitellusta valvonnasta kohdentui valtakunnallisesti eniten maito-, muna- ja kalan hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin (laitoksiin) ja vähiten elintarvikkeiden kuljetustoimintaan. Hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja lähtökohtaisesti valvotaan paljon, minkä lisäksi tarkastukset näihin myös lisääntyivät. Kuljetuksien valvontaa on yleisesti ottaen vähän, koska kuljetustoimintaan ei katsota sisältyvän yhtä suuria riskejä kuin esim. valmistustoimintaan. Nämä valvontakohteet voivat myös olla vaikeasti tavoitettavissa.

Suunnitelmallisen valvonnan toteutumista ja sen kattavuutta seurataan eri viranomaisissa jatkuvasti. Aluehallintovirastot ylläpitävät alueellista tilannekuvaa elintarvikevalvonnan paikallisesta toteutumisesta ja ovat aktiivisesti yhteydessä alueensa kunnallisiin valvontayksiköihin. Ruokavirasto on laatinut aluehallintovirastoille ohjeen valvonnan järjestämisen ja toteutumisen arvioinnista ja ohjauksesta, jossa määritetään aluehallintovirastojen tehtävä ns. jatkuvasta arvioinnista. Ohjeen pilotointi on aloitettu aktiivisesti viidessä aluehallintovirastossa, ja uusi kokonaisvaltaisempi tilannekuvan ylläpitäminen on tarkoitus vakiinnuttaa alueellisen valvonnan ohjauksen päätehtäväksi. Vuonna 2023 aluehallintovirastot toteuttivat yhteisenä teemana kunnallisten valvontayksiköiden toteumaraporttien ja toteumatietojen arvioinnin. Tavoitteena oli saada alueellinen kokonaiskuva valvontayksiköiden tekemästä oman toiminnan arvioinnista ja sen ohjauksen tarpeista. Teemaa jatketaan vuonna 2024.

Elintarvikevalvonnan tarkastukset ovat olennainen osa paikallista elintarvikevalvontaa ja yksi sen päätehtävistä. Kunnallisten valvontayksiköiden elintarvikevalvonnan tarkastusten määrät vaihtelevat tyypillisesti paljon, ja näin kävi myös vuonna 2023. Tätä selittää paikalliset ja alueelliset erot mm. erilaisten valvontakohteiden määrissä (esim. alkutuotannon ja hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen määrissä). Valtakunnallisesti tehtyjen tarkastusten määrät nousivat vuoteen 2022 verrattuna. Tarkastusten kattavuudessa, eli kuinka paljon erilaisia valvontakohteita ja eri valvottavia asiakokonaisuuksia on tarkastettu, oli nähtävissä vaihtelua eri alueiden kesken. Eri valvontakohteita valvotaan kohteiden toiminnan ja riskien mukaan, joten valvontatarve voi vaihdella paljon eri alueiden ja valvontayksiköiden välillä. Valvonnan kattavuutta eri asiakokonaisuuksien osalta käsitellään tämän raportin muissa osioissa. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kaikkia valvottavia asioita ja asiakokonaisuuksia ei pystytty valvomaan riittävästi vuonna 2023. Erityisesti tuoteturvallisuuteen liittyvien asiakokonaisuuksien valvonta oli määrällisesti vähäisempää kuin mille on tarvetta. Tähän vaikuttaa mm. näiden asiakokonaisuuksien laajuus ja se, että ko. asiat vaativat syvällistä perehtymistä, mihin valvontayksiköiden resurssit eivät välttämättä aina riitä.

Ruokavirasto on asettanut paikallisen elintarvikevalvonnan tarkastustehokkuudelle tavoitteeksi 110 tarkastusta/elintarvikevalvonnan htv. Valtakunnallisesti tarkastustehokkuus oli vuonna 2023 n. 82 tarkastusta/htv, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Tarkastustehokkuudessa on vaihtelua valvontayksiköiden ja alueiden kesken. Viisi aluehallintovirastoa on laatinut analyysit valvonnan toteutumisesta osana vuosittaista raportointiaan, ja näillä alueilla tulos vaihteli välillä n. 70–80 tarkastusta/htv. Yhden aluehallintoviraston alueella tarkastustehokkuus putosi yli 50 % vuoteen 2022 verrattuna. Tällä alueella tarkastustehokkuuteen vaikuttivat mm. henkilöstön vaihtuvuus ja uuden henkilöstön perehdyttäminen sekä muut ympäristöterveydenhuollon tehtävät, jotka veivät paljon resursseja.

Tarkastusten lisäksi kunnallisissa valvontayksiköissä annetaan toimijoille ohjausta ja neuvontaa eri tavoilla sekä viestitään aktiivisesti lainsäädännön vaatimuksista ja elintarvikevalvonnan toiminnasta. Vuonna 2023 valvontayksiköissä järjestettiin yhteensä 96 koulutustilaisuutta elintarvikealan toimijoille, ja niihin osallistui lähes 1300 henkilöä. Valvontayksiköiden resurssointi toteutui hyvin ollen lähes 96 % suunnitellusta. Kuitenkin lähes 40 % valvontayksiköistä ilmoitti raportoinnissaan, että yksikössä on ollut tilapäistä resurssivajausta, mikä osaltaan vaikuttaa valvontaan ja sen tuloksiin.

Valvonnan toteutumisesta elintarvikealan toiminnan eri osa-alueilla kerrotaan tarkemmin tämän raportin muissa osioissa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että elintarvikevalvonnan toteuttaminen oli vuonna 2023 hyvällä tasolla.

Lisätietoa

Raportteja Ruokaviraston verkkosivuilta

1. Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti
2. Rehuvalvonnan raportti
3. Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen raportti

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira: Suunnittelu ja seuranta | Valvira