Valvonta- ja seurantaohjelmat

Elintarviketurvallisuus Suomessa 2023 / Osa 5 Valvonta- ja seurantaohjelmat

Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta 
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti 
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat 
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta 
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet 

Yhteenveto

Zoonoosien valvonta- ja seurantaohjelmien, eli kansallisten salmonella-, kampylobakteeri- ja STEC-valvontaohjelmien toteuttaminen on sisällytetty toimijoiden omavalvontaan. Valvontaohjelmia toteutettiin vuonna 2023 pääosin tavoitteiden mukaisesti. Ainoastaan STEC-näytteenotto pienteurastamoissa ei kaikilta osin toteutunut valvontaohjelman edellyttämällä tavalla. Ohjelmien toteuttamista valvottiin kattavasti.

Salmonellatilanne kansalliseen valvontaohjelmaan sisältyvän kotimaisen lihan osalta on säilynyt hyvänä. Salmonellan keskimääräinen esiintyvyys valvontaohjelmaan sisältyvissä näytetyypeissä alitti selvästi 0,5 % tavoitteen. Myös kampylobakteerien esiintyvyys broilereissa ja broilereiden ruhoissa on pysynyt vähäisenä. STEC-bakteerien esiintyvyys on pysynyt edellisen vuoden tasolla.

Eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa toteutettiin vuoden 2023 alusta uusien säädöksien nojalla. Valvontaohjelman suunnitelma toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Ohjelmassa tutkittiin noin 3200 näytettä. Määräystenvastaisuuksia ei todettu vuonna 2023. Tulosten perusteella voidaan edelleen todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhteydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.

Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelmaa toteutettiin myös uuden lainsäädännön nojalla v. 2023. Suunnitelluista näytteistä toteutui 91 %, erityisesti liha- ja kalanäytteitä jäi puuttumaan. Valvontaohjelmassa tutkittiin yhteensä 342 näytettä kotimaisesta lihasta, kaloista ja kalan mädistä, munista, maidosta, hunajasta, kuumasavustetuista liha- ja kalavalmisteista, äidinmaidonkorvikkeista, viljasta, kasviksista ja valmiista elintarvikkeista. Määräystenvastaisia kotimaisia näytteitä oli 6 kpl (1,8 % näytteistä). Valvontaohjelmassa tutkittiin vierasaineita myös 999 ei-eläinperäisestä tuontielintarvikkeesta laajasti eri tuoteryhmistä. Määräystenvastaiseksi todettiin 33 näytettä (3,3 % näytteistä).  Tulosten perusteella elintarvikkeiden vierasaineiden pitoisuudet ovat hallinnassa.

Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelman suunnitelmat toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Torjunta-ainejäämien valvontaohjelman piirissä tutkittiin yhteensä 1818 näytettä. Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) tuotteista torjunta-ainejäämiä jäämiä sisälsi 843 kpl kpl eli 50 % maahantuoduista näytteistä. Kotimaisista tuotteista otetuista 139 näytteestä löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 17 näytteestä (12,2 % näytteistä). Yhdenkään tuotteen sallitut enimmäismäärät (MRL) eivät ylittyneet, eikä yhdestäkään luomutuotteesta löydetty jäämiä torjunta-aineista. Kolmesta näytteestä löytyi jäämää tehoaineesta, jonka käyttö ei ole sallittua kyseiselle kasville Suomessa.

Muuntogeenisten elintarvikkeiden seurantaohjelmassa tutkittiin muuntogeenisen aineksen esiintymistä elintarvikkeista, jotka voivat sisältää muuntogeenistä ainesta tai elintarvikkeista, joiden yhteydessä käytetään gmo-vapaa-markkinointiväittämää. Vuonna 2023 näytteenotto kohdennettiin riiseihin, joiden alkuperämaa on Aasiassa. Suunnitelma toteutui 90 % ja 9/10 näytteestä saatiin. Yhdessäkään ei havaittu havaitsemisrajan ylittäviä pitoisuuksia muuntogeenisiä ainesosia.

Zoonoosien valvonta- ja seurantaohjelmat

Elintarvikkeiden salmonella

Kansallinen salmonellavalvontaohjelma on sisällytetty teurastamoiden, pienteurastamoiden ja leikkaamoiden omavalvontaohjelmiin. Salmonellaomavalvonta tarkastettiin vuonna 2023 yhteensä 43 kohteessa, joka on noin kolmannes kohteiden määrästä. Tarkastusten määrä on samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Tarkastuksista 93 % sai A- tai B-tuloksen, 5 % C- ja 2 % D-tuloksen. Viidessä kohteessa omavalvonnassa oli arvioitu olevan pieniä puutteita (B). Kolmessa kohteessa näytteenotossa havaittiin vakavampia epäkohtia (C tai D). Kahteen kohteista tehtiin vuoden 2023 aikana seurantakäynti, jossa toisessa tilanteen todettiin korjaantuneen A-arviointiin.

Sika- ja nautateurastamoilla otettiin raportointivuoden aikana kansallisen salmonellavalvontaohjelman näytteitä Ruokaviraston laatiman teurastamokohtaisen näytteenottosuunnitelman kokonaisnäytemäärien mukaisesti. Näytteiden tavoitemäärä saavutettiin kaikissa näytetyypeissä.  Pienteurastamoissa sekä broileri-, kalkkuna- ja kanateurastamoissa, leikkaamoissa sekä jauhelihaa ja raakalihavalmisteita valmistavissa laitoksissa näytteitä otetaan lainsäädännön ja Ruokaviraston ohjeistuksen mukaisesti tuotantomäärien perusteella. Tutkittujen näytteiden määrät ja tulokset on esitetty taulukoissa 5.1-5.4.

Kansallinen salmonellavalvontaohjelma on toiminut hyvin ja salmonellatilanne kotimaisen lihan osalta on säilynyt hyvänä. Salmonellabakteeria todettiin teurastamoissa ja liha-alan laitoksissa otetuissa näytetyypeissä enimmillään 0,36 %. Keskimääräinen esiintyvyys alittaa selvästi kansallisen 0,5 % tavoitteen.

Taulukko 5.1. Sika- ja nautateurastamoissa ja pienteurastamoissa salmonellavalvontaohjelman mukaan otetut näytteet vuonna 2023

Taulukko 5.2.  Broileri-, kalkkuna- ja kanateurastamoissa otetut ruhojen niskanahkanäytteet vuonna 2023

Taulukko 5.3. Leikkaamoissa otetut lihanäytteet vuonna 2023

Taulukko 5.4.  Näytteenotto siipikarjan jauhelihaa valmistavissa laitoksissa ja siipikarjan raakalihavalmisteita valmistavissa laitoksissa vuonna 2023

Elävistä eläimistä otettavista salmonellavalvontaohjelman näytteistä valvontaohjelman toteumaa arvioidaan Eläinten terveyden valvonta -raportissa.

Broilereiden kampylobakteerivalvonta

Kansallisen kampylobakteerivalvontaohjelman mukaisesti kaikki broilereiden teuraserät tutkitaan kampylobakteerien varalta kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Muina kuukausina Ruokavirasto ohjeistaa satunnaisesti otettavien näytteiden osalta kussakin siipikarjateurastamossa tutkittavien teuraserien tavoitemäärän, minkä laskennassa huomioidaan kampylobakteerin esiintyvyystaso Suomessa kyseisinä kuukausina. Ohjelman mukaisten tutkimustavoitteiden saavuttaminen arvioidaan laboratorioilta saatavien toteutuneiden näytteiden tutkimusmäärien perusteella.

Kansallinen kampylobakteerivalvonta on sisällytetty isojen broileriteurastamoiden omavalvontaohjelmiin. Kampylobakteeriomavalvonta tarkastettiin vuonna 2023 kolmessa neljästä isosta siipikarjateurastamosta. Kaikissa tarkastuksissa annettiin A-arvio. Näytteenotto ja positiivisten näytteiden jälkeiset toimenpiteet ovat olleet lainsäädännön mukaisia.

Taulukossa 5.5. on kuvattu kampylobakteerivalvontaohjelman näytemäärät ja tulokset broileriteurastamoissa vuonna 2023. Vuoden 2023 tutkimustulosten perusteella kampylobakteerien esiintyvyys broilereilla on pysynyt alhaisella tasolla. Esiintyvyys on pysynyt edellisvuoden tasolla. Kuvassa 5.1. on kuvattu kampylobakteerien suhteen positiivisten teuraserien osuus kaikista vuoden aikana tutkituista teuraseristä vuosina 2017–2023.

Taulukko 5.5. Kampylobakteeriomavalvontanäytteiden määrät ja kampylobakteerien esiintyvyys broileriteurastamoissa vuonna 2023

Kuva 5.1.  Kampylobakteerien esiintyvyys broilereiden teuraserissä vuosina 2017–2023

Kansallisen kampylobakteerivalvontaohjelman lisäksi vuoden 2018 alusta lähtien broileriteurastamoilla on tutkittu kampylobakteeria myös broilereiden ruhoista kaikille EU-maille yhteisen tutkimusvaatimuksen mukaisesti. Kampylobakteerille asetetun raja-arvon 1000 pmy/g ylittäviä näytteitä oli alle 0,4 % näytteistä vuonna 2023.

Taulukko 5.6. Kampylobakteeri ruhonäytteissä broileriteurastamoissa vuosina 2018–2023

Nautojen STEC-tutkimukset

STEC-seurantaohjelman suunnitelmalliset tutkimukset on sisällytetty nautateurastamoiden omavalvontaohjelmiin. Teurastamokohtaiset vuosittaiset näytteenottomäärät määritellään Ruokaviraston laatimassa näytteenottosuunnitelmassa. Lisäksi STEC-omavalvontaa tehdään niissä pienteurastamoissa, joissa teurastetaan vuoden aikana yli 100 nautaa. Nautateurastamoiden ja -pienteurastamoiden STEC-omavalvonta tarkastettiin 11 kohteessa, eli liki kahdessa kolmasosassa valvontaohjelman piiriin kuuluvista nautateurastamoista vuonna 2023. STEC-omavalvonta oli vaatimusten mukaista (A- tai B-tulos) 81 % tehdyistä tarkastuksista. Yhdessä kohteessa STEC-näytteitä ei ollut otettu lainkaan (D). Toisessa kohteessa annettu arvio korjaantui C-arviosta A-arvioon, kun näytteenotto korjattiin satunnaiseksi.

Nautateurastamoissa STEC-seurantaohjelma toteutui suunnitellusti. Pienteurastamoissa STEC-näytteenotto ei kaikilta osin toteutunut seurantaohjelman edellyttämällä tavalla.

Taulukossa 5.7. on esitetty STEC-seurantaohjelman näytemäärät ja tulokset vuosina 2021–2023. Ohjelmassa todettujen STEC-positiivisten näytteiden määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla.  

Taulukko 5.7. STEC-omavalvontanäytteiden määrät ja STEC-bakteerin esiintyvyys nautojen pintasivelynäytteissä vuonna 2023

Eläinlääkejäämien valvontaohjelma

Eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa on toteutettu vuoden 2023 alusta alkaen noudattaen uusia EU-säädöksiä (EU) 2017/625, (EU) 2022/1644 ja (EU) 2022/1646)). Ohjelman riskiperusteisessa osiossa valvotaan, ettei elintarviketuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita tai aineita, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi elintarviketuotantoeläimille. Ohjelmassa valvotaan myös, etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelman satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa pyritään varmistamaan useiden aineiden satunnainen seuranta.

Aikaisemmin toteutettiin eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa, jossa tavoitteena oli valvoa edellisten aineiden lisäksi ympäristöstä peräisin olevien aineiden pitoisuuksia elintarvikkeissa. Vuoden 2023 alusta näiden aineiden osalta valvontaa on toteutettu osana elintarvikkeiden vieraiden aineiden valvontaohjelmaa (ks. Vierasaineiden valvontaohjelma) ja elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelmaa (ks. Torjunta-ainejäämien valvontaohjelma).

Vuonna 2023 eläinlääkejäämien valvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Tutkimuksia tehtiin yhteensä riskiperusteisessa ohjelmassa noin 3150 näytteestä ja tuloksia saatiin noin 40 000. Satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa 99 näytteestä saatiin yhteensä lähes 8600 tulosta. Analytiikassa ns. monijäämämenetelmien käyttöönottoa on laajennettu edelleen. Taulukossa 5.8. on esitetty tuotantolukuihin perustuvat näytemäärät eläin- tai elintarvikeryhmittäin valvontaohjelman eri osioissa ja tutkimusten jakautuminen eri aineryhmiin sekä määräystenvastaisten näytteiden määrät vuonna 2023.  Suuri osa näytteistä on tutkittu useampaan ryhmään kuuluvien aineiden varalta. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpiderajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita. Todetut määräystenvastaisuudet tai niiden epäilyt johtavat aina tapausta koskeviin virallisiin selvityksiin.

Taulukko 5.8.  Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl) eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta (kpl) sekä määräystenvastaiset näytteet (kpl) vuonna 2023 (2.4.2024)  

Määräystenvastaisuuksia ei todettu vuonna 2023 riskiperusteisessa eikä satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa. Joitakin tuotantoeläimille kiellettyjä kasvua edistäviä aineita tai niiden aineenvaihduntatuotteita voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Näytteistä voidaan todeta myös sallittujen lääkeaineiden jäämiä tai muita vieraita aineita pieniä, alle raja-arvojen olevia pitoisuuksia. 

Naudan plasmanäytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia testosteroni-betaa (n=33) ja virtsanäytteissä nandroloni-alfaa (n=1). Kahden naudan virtsanäytteestä todettiin tiourasiilia, jota voidaan todeta silloin, kun eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. Kahdessa sian virtsanäytteessä todettiin nandroloni-betaa ja yhdessä plasmanäytteessä testosteroni-betaa. Yhdestä lampaan virtsanäytteestä todettiin pieni pitoisuus boldenoni-alfaa. Määritysmenetelmien herkkyyksien lisääntyminen johtaa siihen, että pieniä hormonipitoisuuksia todetaan aikaisempaa helpommin ilman, että kyseessä olisi aineiden säädösten vastainen käyttö. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu.

Vuoden 2023 valvontaohjelmassa ei todettu sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli raja-arvon. Yhdestä maitonäytteestä todettiin pieni pitoisuus bentsyylipenisilliiniä, jota käytetään yleisesti naudoille.

Tutkittaessa kiellettyä kasvunedistäjänä käytettyä zeranolia, todettiin hometoksiineihin kuuluvaa zearalenonia ja sen aineenvaihduntatuotteita pieniä pitoisuuksia kuten aikaisempinakin vuosina sekä sikojen (n=12), nautojen (n=12) että lampaiden (n=1) virtsanäytteistä.

Vuoden 2023 valvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempinakin vuosina (taulukko 5.9.)  Määräystenvastaisten näytteiden osuus oli 0 %. Käytössä olevilla määritysmenetelmillä voidaan osoittaa aikaisempaa useampia lääkeaineita ja pienempiä pitoisuuksia. Muutamista näytteistä osoitetut pienet jäämäpitoisuudet eivät kuitenkaan vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.

Taulukko 5.9. Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl), määräystenvastaisten näytteiden määrät (kpl) ja niiden osuus (%) tutkituista näytteistä vuosina 2013–2022

Kiellettyjen kasvua edistävien aineiden käyttöä ei ole todettu koskaan Suomessa.

Sallittujen lääkeaineiden jäämiä on todettu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa vähän raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, mutta ei vuonna 2023. Tulosten perusteella voidaan edelleen todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhteydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.

Kiellettyjen aineiden ja sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonta on osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaista ehdollisuuden valvontaa (aikaisemmin täydentävien ehtojen valvonta), joten määräystenvastaisuudet saattavat johtaa maataloustukia hakeneilla tiloilla valvonnan laajenemiseen ehdollisuuden valvonnaksi ja mahdollisiin tukiseuraamuksiin.

Koska eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan EU-säädösten vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet suunnitella valvontaa täysin omista tarpeistaan riskiperusteisesti tai tehdä suuria vuosittaisia muutoksia valvontaan. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään uusia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Erityisesti uudet monijäämämenetelmät tuovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia jäämien tutkimiseksi. Valvontaohjelman riskiperusteisessa osiossa näytteiden ottoa pyritään myös jatkossa kohdentamaan mahdollisuuksien mukaan sekä ajallisesti että paikallisesti sellaisiin elintarvikkeisiin tai eläimiin, joissa jäämien esiintyminen olisi todennäköisintä. Satunnaistettuun näytteenottoon perustuvaa osiota jatketaan säädösten mukaisesti mahdollisten uusien ongelmien löytymiseksi. 

Lisätietoa Eläinlääkejäämien valvontaohjelmasta Ruokaviraston sivuilla kohdassa Eläinlääkejäämät.

Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelma

Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelma käynnistyi 1.1.2023 ja sitä toteutetaan jatkossa vuosittain EU-lainsäädännön vaatimuksesta ((EU) 2022/931 ja (EU) 2022/932). Ohjelmassa valvotaan vierasaineiden esiintymistä elintarvikkeissa sekä sitä, että elintarvikkeet eivät sisällä vierasaineita yli lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Valvontaohjelma kattaa kotimaisen elintarviketuotannon, muista jäsenvaltioista tuodut elintarvikkeet ja Euroopan unionin markkinoille saapuvat elintarvikkeet. Elintarvikkeiden sisältämiä vierasaineita valvotaan viranomaisten yhteistyönä.

Vuonna 2023 Ruokaviraston koordinoimissa tutkimuksissa vierasaineita tutkittiin yhteensä 342 kotimaisesta elintarvikkeesta (taulukko 5.10.). Suunnitelluista näytteistä toteutui 91 %, erityisesti liha- ja kalanäytteitä jäi puuttumaan. Tämä johtui erityisesti siitä, että näytteenottoja päästiin aloittamaan alun perin suunniteltua myöhemmin, koska valvontaohjelman ensimmäisenä vuonna näytteenottojen suunnitteluun ja ohjeistukseen kului arvioitua enemmän aikaa. Lisäksi erityisesti pienistä teurastamoista, joissa ei ollut tarkastuseläinlääkäriä säännöllisesti paikalla, näytteiden saaminen oli haastavaa. Valvontaohjelmassa kuitenkin edellytetään, että näytteenottoa kohdistetaan kaikenkokoisiin toimijoihin.

Taulukko 5.10. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman suunniteltu ja toteutunut kotimaisten elintarvikkeiden näytemäärä, toteutumisprosentti sekä määräystenvastaiset näytteet vuonna 2023.

Eläinperäisinä näytteinä tutkittiin eri maaeläinten (nauta, sika, lammas, vuohi, broileri, kalkkuna, hanhi, poro) lihasta ja muita syötäviä osia, viljeltyä ja luonnonvaraista kalaa ja mätiä, lattia-, virikehäkki- ja luomukanaloiden munia, naudan ja vuohen raakamaitoa, hunajaa, perinteisesti kuumasavustettuja liha- ja kalatuotteita sekä nestemäisiä ja jauhemaisia äidinmaidonkorvikkeita. Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden osalta tutkittiin rukiin, tattarituotteiden, perunan, porkkanan, sipulin, lantun, päärynöiden, salaatin, paistopisteleipien ja perunalastujen vierasainepitoisuuksia.

Taulukoissa 5.11. ja 5.12. on kuvattuna elintarvikeryhmittäin tutkitut vierasaineet. Osittain samoista näytteistä tutkittiin useampia vierasaineryhmiä. Eniten analysoitiin elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksia. Pysyvien orgaanisten yhdisteiden osalta pääpaino oli perfluorattujen alkyyliyhdisteiden eli PFAS-yhdisteiden tutkimisessa, sillä aikaisemmat pitoisuustiedot ovat vielä niukkoja kaloja lukuun ottamatta. Erityisesti selvitettiin luomukananmunien PFAS-pitoisuuksia, sillä vuosina 2021–2022 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin kohonneita PFAS-pitoisuuksia osassa luomukananmunanäytteitä. Syynä kohonneisiin pitoisuuksiin oli kanojen ruokinnassa käytetty luonnonkalasta valmistettu kalajauho. Ruokavirasto edellytti, että luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttömäärää luomutuotannossa oli merkittävästi vähennettävä. Nyt oli tarpeen selvittää, miten muutokset olivat vaikuttaneet luomukananmunien PFAS-pitoisuuksiin.  Lisäksi tutkittiin kalan mätiä, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että PFAS-yhdisteet kertyvät kananmunien lisäksi myös muihin muniin. PFAS-yhdisteiden lisäksi osasta näytteistä tutkittiin myös PCB-yhdisteitä.

Perinteisesti kuumasavustetuista lihoista ja lihavalmisteista sekä perinteisesti kuumasavustetuista pienistä kaloista ja niistä valmistetuista kalastustuotteista valvottiin PAH-yhdisteitä. Savustettujen tuotteiden tutkimukset liittyivät Suomen vuonna 2020 saamaan pysyvään PAH-poikkeukseen, jonka vuoksi Suomen on mahdollista sallia omilla markkinoillaan em. tuotteita, joille sovelletaan normaaleja suurempia PAH-enimmäispitoisuuksia. PAH-poikkeus edellyttää, että jäsenmaat ja elintarvikealan toimijat seuraavat PAH-yhdisteiden esiintymistä.

Taulukko 5.11. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman kotimaiset eläinperäiset näytteet elintarvike- ja vierasaineryhmittäin (kpl) sekä määräystenvastaisten näytteiden määrä (kpl)

Taulukko 5.12. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman kotimaiset ei-eläinperäiset näytteet elintarvike- ja vierasaineryhmittäin (kpl) sekä määräystenvastaisten näytteiden määrä (kpl)

Suurin osa tutkituista kotimaisista näytteistä oli määräystenmukaisia. Kuudessa näytteessä havaittiin kuitenkin vierasaineelle asetetun enimmäismäärän ylitys. Sianmaksanäytteessä oli liikaa lyijyä, reittimaitonäytteessä todettiin aflatoksiini M1 -hometoksiinin ylitys, yhdessä perinteisesti kuumasavustetussa lihavalmisteessa ja yhdessä perinteisesti kuumasavustetussa kalanäytteessä oli PAH-yhdisteitä yli PAH-poikkeuksessakin sallittujen enimmäismäärien, yhdessä perunanäytteessä oli liian paljon glykoalkaloideja ja yhdessä ruisnäytteessä liian paljon deoksivalenoli-hometoksiinia. Näiden tapausten osalta käynnistettiin välittömästi normaalit selvittely- ja valvontatoimenpiteet.

Lisäksi yhdessä perunalastunäytteessä ja yhdessä paistopisteleipänäytteessä havaittiin akryyliamidin vertailuarvon ylitys. Vertailuarvot ovat ns. suorituskykyindikaattoreita, joilla todennetaan akryyliamidin vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuus. Toisin kuin sitovan enimmäismäärän ylittyessä, vertailuarvon ylittyessä tuotteita ei vaadita vedettävän pois markkinoilta, mutta toimijan on tärkeää selvittää, mistä ylitys voi johtua ja millaisia toimenpiteitä on tarpeen tehdä jatkossa akryyliamidipitoisuuden pienentämiseksi.

Luomukananmunien PFAS-yhdisteiden määrät olivat uusien tutkimusten perusteella selvästi pienentyneet aiempiin tuloksiin verrattuna kanojen ruokintaan tehtyjen muutosten myötä. Kaikki näytteet olivat selvästi alle lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Viljeltyjen kalojen mädissä PFAS-pitoisuudet olivat pieniä. Luonnonkaloissa PFAS-yhdisteitä löytyi enemmän, mutta pitoisuudet alittivat kuitenkin pääosin kalojen PFAS-yhdisteille asetetut enimmäismäärät tai olivat hyvin niiden tuntumassa. Mädin sisältämille PFAS-yhdisteille ei ole toistaiseksi asetettu lainsäädännössä omia enimmäismääriä.

Perinteisesti kuumasavustetuissa lihavalmisteissa ja kalastustuotteissa on Suomen vuonna 2020 saaman pysyvän PAH-poikkeuksen jälkeen löytynyt useita ylityksiä PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa. Koska osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisia, niiden muodostumisen ehkäisy on erittäin tärkeää. Suomelle annettu pysyvä poikkeus sallia omilla markkinoillaan normaaleja korkeampia PAH-pitoisuuksia asettaa entistä enemmän painetta sille, että pitoisuuksien tulee myös pysyä annetuissa rajoissa ja mieluummin alittaa ne selvästi. Savustavien toimijoiden ohjaukseen ja valvontaan tulisikin panostaa jatkossa entistä enemmän.

EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden vierasaineita tutkittiin Ruokaviraston eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä (raportti Ruokaviraston sivuilla).

Tulli tutki vuoden 2023 aikana vierasaineita yhteensä 999 ei-eläinperäisestä tuontielintarvikkeesta laajasti eri tuoteryhmistä (taulukko 5.13). Määräystenvastaiseksi todettiin 33 näytettä (3,3 % näytteistä).  Näytteistä tutkittiin eniten, noin 600 tuote-erän osalta, hometoksiineja (okratoksiini A, aflatoksiinit ja fumonisiinit). Hylkäämiseen johtaneita okratoksiini A-pitoisuuksia löydettiin kahveista, lastenruoista, viikunoista, rusinoista, auringonkukansiemenistä ja hedelmäpatukoista. Aflatoksiinien vuoksi hylättiin yksi viikuna- ja yksi halvaerä. Lisäksi tutkittiin PAH-yhdisteitä, raskasmetalleja, nitraattia ja pyrrolitsidiinialkaloideja. Kadmiumin vuoksi hylättiin yksi mungpapuerä ja yksi riisierä, ja nitraatin vuoksi kaksi pinaattierää.

Taulukko 5.13. Tullissa vuonna 2023 tutkittujen vierasainenäytteiden määrät tuoteryhmittäin sekä määräystenvastaisten näytteiden osuus

Lisäksi Valvira tutki vuonna 2023 vierasaineita 12 alkoholijuomasta. Etyylikarbamaatin pitoisuuksia analysoitiin kivellisistä hedelmistä valmistetuista alkoholijuomista, joista 2 oli kotimaisia ja loput ulkomaisia. Kaikki näytteet olivat määräystenmukaisia.

Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelma

Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan vuosittain EU-lainsäädännön vaatimuksesta ((EY) N:o 396/2005 muutoksineen) ja komission täytäntöönpanoasetuksiin perustuen. Vuonna 2023 noudatettiin täytäntöönpanoasetusta (EU) 2022/741.

Ohjelman tavoitteena on valvoa, ettei elintarvikkeissa esiinny jäämiä kielletyistä kasvinsuojeluaineista, eikä lainsäädännössä asetettujen jäämien enimmäismäärien (Maximum Residue Level, MRL) ylittäviä jäämäpitoisuuksia sallituista tehoaineista. Määräystenmukaisuuden valvonnan lisäksi kasvinsuojeluainejäämävalvonta tuottaa informaatiota vallitsevasta jäämätilanteesta sekä kotimaisten että tuontituotteiden (EU:n sisämarkkina- ja kolmasmaatuonti) osalta. Torjunta-ainejäämien valvonta on myös osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen ehdollisuuden valvontaa.

Kansallisen valvontaohjelmaosion puitteissa jäsenvaltioille jää toimivaltaa suunnitella valvontaa myös riskiperusteisesti omien tarpeidensa mukaan. Suomen kansallisessa ohjelmassa otetaan näytteitä sellaisista kotimaisista kasviksista ja viljoista, joiden viljely- ja kulutusmäärät ovat Suomessa suuria. Vuonna 2023 näytteeksi otetiin kotimaisista tuotteista asetuksen (EU) 2022/741 mukaisten tuotteiden lisäksi kotimaista tomaattia, kurkkua, salaatteja, mansikkaa, lanttua sekä persiljaa.

Vuonna 2023 valvontasuunnitelmat toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin (taulukko 5.14.). Tulli otti varsinaisen suunnitelman ulkopuolelta myös seurantanäytteitä sekä näytteitä perustuen nk. riskituoteasetukseen (EU) 2019/1793. Eläinperäisten näytteiden määrä oli vuonna 2023 aiempia vuosia pienempi, sillä vuoden 2023 alusta lähtien on noudatettu erillisiä valvontaohjelmia torjunta-ainajäämien, vierasaineiden sekä eläinlääkejäämien osalta, ja uudistuksen yhteydessä eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa ei tehdä enää torjunta-aineiden monijäämäanalyyseja. Eläinperäisten näytteiden torjunta-ainejäämien tutkimukset rajoittuivat vuonna 2023 asetuksessa (EU) 2022/741 määriteltyihin 24 näytteeseen.

Taulukko 5.14. Torjunta-ainejäämien valvontaohjelman näytteiden toteutuminen (näytemäärä/kpl) suhteessa suunnitelmaan vuosina 2019–2023

1 kasvikset (sis. vuonna 2023 myös 14 kpl luomunäytteitä)
2 pikkulapsille suunnatut elintarvikkeet (vuonna 2023 äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet)
3 eläinperäiset tuotteet (vuonna 2023 siipikarjan rasva ja nautaeläimen maksa)

Torjunta-ainejäämien valvontaohjelman piirissä tutkittiin yhteensä 1818 näytettä (taulukko 5.15.). Luku on viiden vuoden syklissä aiempia vuosia hieman pienempi, koska eläinperäisten näytteiden torjunta-ainejäämäanalyysien määrä on vähentynyt valvontaohjelmien eriydyttyä. Eläinperäisistä tuotteista ei ole tyypillisesti löytynyt torjunta-ainejäämiä, joten tällä hetkellä niiden tutkimuksia voidaan pitää riittävän kattavina.

Taulukko 5.15. Määräystenvastaisten näytteiden osuus (%) vuosina 2019–2023

Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) tuotteista torjunta-ainejäämiä jäämiä sisälsi 843 kpl eli 50 % maahantuoduista näytteistä (taulukko 5.16.). Tavaraeristä 82 kpl hylättiin torjunta-ainejäämäpitoisuuden vuoksi määräystenvastaisina. Kaikkien määräystenvastaisten tuotteiden jakelu elintarvikeketjuun pysäytettiin, ja seuraavista eristä otettiin seurantanäytteet ennen tuotteiden pääsyä markkinoille. Määräystenvastaiset tuote-erät pääsääntöisesti tuhottiin. Lukuisia maahantuonnin tai markkinoille saattamisen kieltämiseen johtaneita määräystenvastaisuuksia todettiin tuoreissa hedelmissä ja kasviksissa, riisissä, teessä ja mausteissa. Tullin tutkimuksissa yhteensä 10 luomutuotteessa havaittiin jäämiä luomutuotannossa kielletyistä torjunta-aineista.

Lisäksi 85 maahantuodulle erälle annettiin huomautus torjunta-ainejäämäpitoisuuden vuoksi. Näiden erien jäämäpitoisuudet olivat MRL:n tasolla tai ylittivät sen lievästi, mutta niitä ei voitu tutkimusten mittausepävarmuuden vuoksi todeta määräystenvastaiseksi. Näistä 43 erää oli EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotuja elintarvike-eriä ja 42 kpl sisäkaupan elintarvikkeita, joista osan alkuperä on EU:n ulkopuolella.

Kotimaisista tuotteista otetuista 139 näytteestä löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 17 näytteestä (12,2 % näytteistä). Kotimaisista näytteistä 14 kpl oli luomutuotteita. Yhdenkään tuotteen MRL ei ylittynyt, eikä yhdestäkään luomutuotteesta löydetty jäämiä torjunta-aineista. Kolmesta näytteestä löytyi jäämää tehoaineesta, jonka käyttö ei ole sallittua kyseiselle kasville Suomessa. Näiden tapausten käsittely siirtyi kasvinsuojeluaineiden käytön osalta ELY-keskuksille.

Taulukko 5.16. Kasvinsuojeluainejäämävalvonnassa esiintyneiden määräystenvastaisten (torjunta-ainejäämäasetus (EY) N:o 396/2005 liitteineen) näytteiden osuus tutkituista näytteistä vuonna 2023

1) Osa näytteistä kolmasmaa-alkuperää (kaikkien näytteiden alkuperää ei tunneta)
2) Oikeampi nimitys ”tullatut tuotteet” eli Suomeen suoraan kolmansista maista tulleet

Yhteenvetona voidaan todeta, että aiempiin vuosiin verrattuna kotimaisten eläinperäisten näytteiden määrä on vähentynyt valvontaohjelmien uudistuksen myötä. Kuitenkin tässä vaiheessa eläinperäisten elintarvikkeiden tutkimuksia voidaan pitää riittävinä ja niitä lisätään, mikäli tarvetta ilmenee. Kotimaisten tuotteiden tutkimuksissa on havaittu määräystenvastaisia tuloksia aiemminkin vain yksittäisiä tai ei lainkaan. Vierasaineiden valvontaohjelman tarvitseman analytiikan kehittämisen myötä myös torjunta-ainejäämien valvontaohjelman kotimaisia kasvisnäytteitä arvioidaan tulevina vuosina uudelleen.

Tullin tutkimuksissa havaittiin hiukan enemmän määräystenvastaisuuksia aiempiin vuosiin verrattuna. Tulli ottaa määräystenvastaisiin eriin liittyen seurantanäytteitä saman maahantuojan seuraavista eristä. Ensimmäiseen määräystenvastaiseen erään kohdistettu näytteenotto saattaa johtaa useampaan tavaraerän hylkäykseen, mikäli maahantuoja ei puutu ostamansa tavaran laatuun heti ensimmäisen hylätyn erän myötä. Tullin tutkimuksissa hylättyjen erien suurempi määrä selittyy osin tällä.

Muuntogeenisten elintarvikkeiden seurantaohjelma

Muuntogeenisellä tarkoitetaan eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Muuntogeeniset elintarvikkeet on valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai ne sisältävät niitä. Vain hyväksyttyjä muuntogeenisiä aineksia saa tuoda markkinoille EU:ssa. Jos valmistuksessa on käytetty muuntogeenisiä kasveja tai niistä valmistettuja ainesosia yli 0,9 %, tästä tulee ilmoittaa kuluttajalle tuotteen elintarviketiedoissa.

Suomessa ei viljellä muuntogeenisiä kasveja elintarvikekäyttöön, joten muuntogeeniset elintarvikkeet ovat aina tuontituotteita. Viranomaisten suorittaman tuotevalvonnan pääpaino onkin Tullin suorittamassa tuontivalvonnassa. Lisäksi muuntogeenisten elintarvikkeiden viranomaisvalvonnassa pyritään Ruokaviraston koordinoimana ottamaan vuosittain riskiperusteisesti 10 elintarvikenäytettä.

Näytteenotto suunnitellaan Ruokavirastossa, ja näytteiden ottaminen tapahtuu kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten sekä Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärien toimesta. Näytteenotto kohdennetaan ns. riskielintarvikkeisiin tai elintarvikkeisiin, joiden yhteydessä käytetään gmo-vapaa-markkinointiväittämää. Muuntogeenisyyden suhteen ns. riskielintarvikkeita ovat sellaiset kasvit, joista on joko sisämarkkinoilla tai kolmansissa maissa muuntogeenisiä lajikkeita: soija, maissi, rapsi, riisi, papaija sekä pellavansiemen.

Vuonna 2023 näytteenotto kohdennettiin riiseihin, joiden alkuperämaa on Aasiassa. Näytteitä pyydettiin 10 kpl näytteenottopyynnöllä, johon oli määritelty näytemäärät valvontayksiköittäin. Näytteenotto kohdennettiin valvontayksiköihin, joiden alueella oletettiin valvontatietojen rekisterin perustella olevan aasialaisten riisien maahantuojia. Näytteenotto kehotettiin kohdentamaan valvontayksikön alueella yksikön oman harkinnan mukaan niin, että näytteitä otettaisiin vaihtelevan suuruisilta toimijoilta.

Näytteitä saapui Ruokaviraston laboratorioon yhdeksän kappaletta, eikä yhdessäkään havaittu havaitsemisrajan ylittäviä pitoisuuksia muuntogeenisiä ainesosia (taulukko 5.17.). Näytteiden alkuperä oli Thaimaassa, Intiassa ja Vietnamissa. Kahden riisin pakkausmerkinnöissä käytettiin gmo-vapaa-markkinointiväittämää. Näistäkään tuotteista ei löytynyt muuntogeenistä riisiä yli havaitsemisrajan.

Taulukko 5.17. Muuntogeenisten ainesosien tutkimuksiin otetut elintarvikenäytteet vuonna 2023. Yhdessäkään näytteessä ei havaittu muuntogeenisiä ainesosia yli havaitsemisrajan.

Tullin suorittamasta elintarvikevalvonnasta löytyy lisätietoa Tullilaboratorion internetsivuilta: https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu