Kuntapäättäjä ja koulutuksen järjestäjä varmista, että
- lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tarjottava ruoka vastaa ravitsemussuosituksia ja on maistuvaa ja houkuttelevaa
- ravitsemusasiat on sisällytetty osaksi lukion ja ammatillisten oppilaitosten opetusohjelmaa
- terveellisiä välipalavaihtoehtoja on tarjolla nuorisotaloissa ja muissa nuorten kokoontumispaikoissa
- nuorille on järjestetty ruoka- ja ravitsemusaiheista vapaa-ajantoimintaa, esim. kokkauskursseja
- kohdennettuja palveluita järjestetään syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille
- kutsuntatarkastuksissa viestitään hyvästä ravitsemuksesta ja sen merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.
- ravitsemusviestintää suunnataan erityisesti heille, joiden ruokatottumuksissa on eniten kehitettävää (esim. sosiaalisen markkinoinnin keinoin).
Säännöllinen ruokarytmi ja kunnon ateriat ovat osa arjen hallintaa
Lapsuudenkodista muuttaessa nuorella on edessä oman ruokatalouden hoidon ja arjen hallinnan opettelu. On tärkeää, että aikuistumisen kynnyksellä olevia nuoria tuetaan myös ravitsemukseen liittyvissä asioissa, jotta terveyttä ja hyvinvointia edistävät ruokatottumukset muodostuisivat heillä osaksi arjen tapoja ja tottumuksia. Myös eri taustoista tulevien nuorten ruokatottumuksissa esiintyvien erojen kaventamiseksi tarvitaan kunnassa konkreettisia toimia.
Toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan lakisääteisesti
Julkisilla ruokapalveluilla on tärkeä merkitys nuorten ja nuorten aikuisten ravitsemuksen edistämisessä. Lukiolain (714/2018, 35 §) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 100 §) mukaan päätoimisesti opiskelevalla opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.
Korkeakouluopiskelijoilla on oikeus KELAN:n tukemaan ateriointiin. KELA:n ateriatuki edellyttää, että ruokailun järjestämisessä noudetaan voimassa olevaa korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositusta.
Ravitsemuksen edistäminen oppilaitoksissa - poimintoja TEAviisarin lukio- ja ammatillisen perustutkintokoulutuksen tiedonkeruusta
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä myös ravitsemustoimenpiteiden osalta toisen asteen koulutuksessa. Tätä tietoa voidaan käyttää, koulujen/oppilaitosten, kuntien ja alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.
Ravitsemustoimenpiteitä lukioissa ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa kuvataan TEAviisarin tuloskartoilla (kartat avautuvat linkeistä). Tulokset esitetään kuntien (lukiot) ja maakuntien (ammatilliset oppilaitokset) prosenttiosuuksina ja koko maan kattavina karttanäkyminä.
Lukiot - tuloskartat
1. Opiskeluruokailusuosituksen noudattaminen: Opiskeluruokailusuositusta ”Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin” noudatettiin 78 prosentissa lukioista.
2. Yhteinen käytäntö opiskelijaruokailuun osallistumisen seurannasta: Vuonna 2020 lukioista seitsemässä prosentissa oli kirjattu yhteinen käytäntö tai toimintaohje opiskeluruokailuun osallistumisen seurannasta.
3. Opiskelijoiden osallistuminen ruokailun suunnitteluun: Opiskelijat osallistuvat ruokailun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin 54 prosentissa lukioista.
4. Huoltajien osallistuminen ruokailun suunnitteluun: Vanhempien osallistuminen ruokailun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin oli harvinaista (11%).
Ammatillinen perustutkintokoulutus - tuloskartat
Huom! Nämä tulokset kysytään ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten toimipisteistä. Alin karttakuvataso on maakunta. Kuntatasolle oppilaitoksia ja niiden toimipisteitä ei ole mahdollista asettaa. Nyt maankunnan tulos kuvaa sen alueella sijaitsevien toimipisteiden tulosta. Jos kartta on keltainen, toimipisteiden välillä on eroja ko. teeman toteutumisessa.
1. Opiskelijaruokailusuosituksen noudattaminen (maakunnittain): ”Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin” -opiskelijaruokailusuositusta noudatettiin 85 prosentissa ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten toimipisteistä.
2. Yhteinen käytäntö opiskelijaruokailuun osallistumisen seurannasta (maakunnittain): Vuonna 2020 ammatillisen perustutkintokoulutuksen toimipisteistä joka neljännessä (26 %) oli kirjattu yhteinen käytäntö tai toimintaohje opiskeluruokailuun osallistumisen seurannasta.
3. Opiskelijoiden osallistuminen ruokailun suunnitteluun (maakunnittain): Opiskelijat osallistuvat ruokailun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin 61 prosentissa ammatillisen koulutuksen toimipisteistä.
4. Huoltajien osallistuminen ruokailun suunnitteluun (maakunnittain): Huoltajien osallistuminen ruokailun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin oli erittäin harvinaista (4 %).
Hyvät käytännöt jakoon:
Kehuva-hanke
KEHUVA -työote ruoka- ja kehosuhdetyöskentelyyn
VAMOS -tukea ja toimintaa nuorille
Terve urheilija - ravitsemus, UKK Instituutti
Urheilijoiden ravitsemus