Kansainvälisen kylvösiemenalan kongressin tunnelmissa

Sain mahdollisuuden osallistua kansainvälisen siemenalan järjestön ISTAn (International Seed Testing Association) 32. siemenkongressiin kesä-heinäkuun vaihteessa Intian Hyderabadissa Telanganan osavaltiossa. Kongressissa oli noin 400 osallistujaa noin 40 maasta. Tämä oli ensimmäinen ISTAn kongressi Aasiassa. Intialaiset selvästi halusivat tarjota parastaan, mikä näkyi muun muassa paikallisen maatalousministerin osallistumisena avajaisiin ja päättäjäisiin. Lukuisat tanssiesitykset olivat osoitus myös siitä, että paikallista kulttuuria haluttiin näyttää.

Kongressin teemana oli siementeknologia ja siemenen laatu muuttuvassa maailmassa. Kylvösiemenen laadun on säilyttävä hyvänä kaikissa oloissa jatkossakin, jotta ruokaturva on taattu. Huoli ilmastonmuutoksesta ja kasvavasta väestöstä tuli ilmi monissa puheenvuoroissa. Intiankin väkiluku on nelinkertaistunut viimeisen 70 vuoden aikana. Aliravitsemus ja ravinteikkaan ruoan puute erityisesti lasten ja naisten keskuudessa on ongelma. Tähän haasteeseen tutkimuslaitos ICRISAT (International Crops Research Institute for the Semi-Arid Tropics) on tarttunut. Se pyrkii saamaan pienviljelijöiden tietoisuuteen ja siten myös viljelyyn niin sanotut ravinteikkaat smart food -lajit, joilla on myös pieni vesijalanjälki. Näitä lajeja ovat esimerkiksi kikherne, maapähkinä, durra ja hirssi.

Siemenanalytiikan teknologia kehittyy

Siemensymposiumissa kuultiin esityksiä viidessä eri sessiossa. Siementen erilaiset kuvantamismenetelmät sekä elinvoima ja sen testausmenetelmät olivat päivien johtavat teemat.

Siemenanalytiikan ja siemenen prosessoinnin teknistyminen kuvantamismenetelmiä hyödyntämällä on ilmeistä. Siementä voidaan kuvata eri tekniikoilla ja eri tarkoituksia varten.

On multispektrikuvantamista, jota käytetään erityisesti siemenen puhtausanalyyseihin. Menetelmällä on onnistuttu muun muassa putsaamaan hankalia rikkakasveja pinaatinsiemenistä. Nyt menetelmä on jo siemenyrityksessä tekemässä samaa hommaa. Ja on siementen mekaanisten vaurioiden havainnointiin kehitettyä tekniikkaa. Lisäksi menetelmiä on kehitetty ja kehitetään edelleen myös elinvoima- ja itävyysanalyysien avuksi.

Alan tekninen kehittyminen tekee vaikutuksen. Haastetta kehittymisen seuraamiseen ja ymmärtämiseen lisää menetelmien moninaisuus.

Siemenen elinvoimaan kiinnitetään entistä enemmän huomioita

Elinvoimainen siemen itää ja orastuu vaikeimmissakin pelto-oloissa ja sen varastointisäilyvyys on hyvä. Toisaalta siemenen itävyys voi olla hyvä, mutta sen elinvoima voi olla alentunut.

Elinvoimatestien tarkoituksena on löytää hyvän itävyyden siemeneristä erät, joiden elinvoima on jo hiipumassa. RE-testi (radicle emergence, sirkkajuuren esiintulo) on tulossa ISTAn viralliseksi vehnän elinvoimatestiksi. Testissä kahden vuorokauden ja 15 asteen lämpötilassa tapahtuvan idätyksen jälkeen siemenet, joilla on kahden millimetrin sirkkajuuri, lasketaan elinvoimaprosenttiin. Myös muita elinvoimatestejä on olemassa eri lajeille, kuten johtokykytesti ja siementen vanhentamismenetelmät. 

Alan kehittymistä kuvaa myös se, että normaalille idätykselle etsitään nopeampia menetelmiä. RE-testiä tutkitaan myös siltä kantilta, voisiko se ennustaa lopullista siemenerän itävyyttä. Kokeiluja on tehty jo muutamilla lajeilla. Tämä olisikin mullistava muutos alalle, jos ”pikamenetelmä” todettaisiin luotettavaksi ja se otettaisiin käyttöön.

Kongressissa tuli esille paljon muitakin asioita muun muassa ISTAn teknisten komiteoiden esityksissä. Muutamille uusille lajeille on kehitetty idätysmenetelmät, joitakin vanhoja idätysmenetelmiä on fiksauksen alla, uusi kosteuksen testausmenetelmä (eRH) on testauksessa, lisäksi haitallisten rikkakasvien etsintää ja tunnistamista siemeneristä uuden sukupolven sekvensoinnilla kehitetään. Suomen näkökulmasta kuultiin esityksiä eksoottisistakin lajeista, kuten papaijan siementen kuivauksesta.

Matkan jälkeen voi sanoa rehellisesti olevansa jälleen ainakin vähän asiantuntevampi ja kokeneempi alalle. Kongressin esitykset löytyvät jollakin aikataululla ISTAn sivuilta.

 

Laurila.jpg

Jaana Laurila
erikoistutkija, siemenlaboratorio

 

Elinvoima1.jpg

Kongressissa yritysten näyttelyssä oli myös elinvoima esillä.

Liikenne1.jpg

Kaupungin liikenne oli kaoottista. Moottoripyörän selässä matkusti koko perhe ja harvat käyttivät kypäriä.

Sivu on viimeksi päivitetty 19.7.2019