Mahdollisten muualta leviävien tuhohyönteisten ja kasvitautien uhka on todellinen, vaikka ulkomaantuliaisten ja verkkokauppaostosten riskit saattavat tuntua pieniltä. Jokaisella meillä on vastuu siitä, etteivät kasvitaudit ja -tuholaiset pääse leviämään.
Moni suomalainen on innostunut puutarhan- ja kasvienhoidosta, mikä on ilahduttava asia. Harrastuksen innostamana yhä useampi saattaa myös kokeilla eksoottisten lajien kasvatusta, sillä etenkin eteläisimmässä Suomessa ne saattavat leutojen talvien ansiosta menestyä aiempaa paremmin.
Uusien kasvilajien hankkimisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä globaali kasvikauppa eli siementen, taimien, pistokkaiden tai mukuloiden tilaaminen verkosta tarjoaa leviämisväylän lukuisille haitallisille vieraslajeille tai kasvitaudeille, jotka ovat todellinen vaara sekä metsätaloudelle että myös ruoantuotannolle.
Levitessään vierasperäiset kasvitaudit tai hyönteiset saattavat saada paljon tuhoa aikaan, sillä kasveilta puuttuvat usein puolustuskeinot niitä vastaan, eikä tulokkailla usein ole luontaisia vihollisia.
Mahdollisten muualta leviävien tuhohyönteisten ja kasvitautien uhka on todellinen, vaikka ulkomaantuliaisten ja verkkokauppaostosten riskit saattavat tuntua pieniltä. Valitettavasti kuitenkin konkreettisia esimerkkejä vieraslajien aiheuttamista haitoista riittää. Karanteenituhoojat ovat tuholaisia, jotka aiheuttavat merkittävää taloudellista vahinkoa esiintyessään esimerkiksi kasvihuoneessa tai metsässä.
Saarnenjalosoukko leviää
Saarnenjalosoukko on aasialainen kovakuoriaislaji, joka lähestyy jo itärajaamme. Se on levinnyt salamatkustajana jo Pietariin saakka ja aiheuttanut tuhoja saarnikasvustoissa. Pietarista saarnenjalosoukko voi levitä edelleen Suomeen, jolloin se vaarantaisi muutenkin vähäiset saarnipuustomme. Saarnien myötä voisivat hävitä, tai ainakin käydä hyvin harvinaisiksi, saarnilla elävät hyönteis- ja mikrobilajit.
Toinen, erittäin vakava, mutta onneksi epätodennäköinen uhka on pronssijalosoukko. Levitessään se olisi yksi vaarallisimmista karanteenituhoojista Suomen kannalta, sillä se tuhoaa koivuja. Eurooppalaisilla koivulajeilla ei ole kykyä puolustautua tätä amerikkalaista tuhohyönteistä vastaan. Jos pronssijalosoukko pääsisi Suomeen, ekosysteemin ja metsätalouden kannalta tärkein lehtipuulajimme voisi kohdata laajojakin puustokuolemia.
Venäjän uudessa tilanteessa puumarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi ja uudet puunhankintaväylät saattavat olla tarpeen. Uusiin alkuperämaihin saattaa liittyä uudenlaisia kasvinterveydellisiä riskejä. Esimerkiksi Amerikan maihin liittyy erilaisia karanteenituhoojariskejä kuin Euroopan maihin. Pohjois-Amerikassa esiintyy paitsi mäntyankeroista myös muun muassa saarnenjalosoukkoa ja pronssijalosoukkoa.
Ruokavirasto pyytääkin EU:n ulkopuolelta puutavaran tuontia suunnittelevilta varhaista yhteydenottoa, jotta se voi neuvoa mahdollisten tuontivaatimusten noudattamisessa. Puutavaraa koskevat tuontivaatimukset vaihtelevat nimittäin paljon alkuperämaasta riippuen. Näin voimme suunnitella lainmukaiset tarkastukset ja tehdä ne mahdollisimman sujuvasti.
Mäntyankeroinen on vakava uhka
Puutavaran sisämarkkinakauppaan eli EU:n sisällä tapahtuvaan tuontiin liittyy myös kasvinterveydellisiä uhkia. Portugalissa ja Espanjassa esiintyy mäntyankeroista, joka voisi levitä puutavaran tai hakkeen mukana Suomeen. Toimijan tuleekin varmistua, ettei tavara tule mäntyankeroisen saastuttamalta alueelta. Tällöinkin tavara tulisi peittää kuljetuksen ajaksi niin, etteivät mahdollisesti mukana olevat jäärät pääsisi levittämään ankeroista metsiimme.
Marjatuotannollemme puolestaan uhkana on täplämahlakärpänen (Drosophila suzukii), joka levisi 2010-luvulla Aasiasta Eurooppaan ja iski hedelmä- ja marjantuotantoon erittäin nopeasti. Se on nyt levinnyt lähes kaikkiin Euroopan maihin ja aiheuttanut merkittäviä satotappioita. Suomeen täplämahlakärpänen voi tulla marjojen mukana ja tuhota viljeltyjen marjojen ohella metsämarjojen satoa.
Tavallisten suomalaisten roolia riskien ehkäisemisessä ei kannata väheksyä. Kasvi- ja puutarhaharrastajat eivät välttämättä tiedä ja tiedosta harmittomalta tuntuvien kasvihankintojen aiheuttamia vaaroja luonnollemme. Puutavaran maahantuojat ovat myös avainasemassa metsien terveyden ylläpidon kannalta.
Ruokavirasto haluaa jakaa luotettavaa tietoa, jotta jokainen voi tehdä kasvinterveyden kannalta hyviä hankintoja. Luonnon ja ruoantuotannon suojelutyössä jokaisella meillä on vastuu siitä, etteivät kasvitaudit ja -tuholaiset pääse leviämään.
Liisa Vihervuori
erityisasiantuntija, kasvien tuonti- ja lannoitejaosto
Blogiteksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 4.10.2023