Tekoäly (AI) on kuuma sana juuri nyt. Tekoälypohjaisten työkalujen määrä on noussut ja niitä myydään yrityksille huimilla lupauksilla ennen näkemättömistä myyntituloksista. Onkin totta, että nykyään tekoäly on yhä useammin käytössä yritysten liiketoiminnan kasvattamisessa, ja se tarjoaa tehokkaita työkaluja tavoittaa ja sitouttaa kuluttajia tuotteen ostamiseen aiempaa paremmin.
Onko tehokkaammasta markkinoinnista sitten jotain haittaa? Nykyisessä toimintaympäristössä kuluttajien informaatiovirta on loputon, jolloin ostopäätös voi syntyä todella nopeasti. Valvontaviranomaisena törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, jossa tuotteita myydään varsin räikeillä lupauksilla ja väärillä tai puutteellisilla tuotetiedoilla. Lainsäädännön vastaisia markkinointiväittämiä tulee vastaan kaiken kokoisten yritysten verkkosivuilla ja muissa digitaalisissa kaupankäynnin kanavissa. Tämä ei suinkaan tarkoita, että markkinointi olisi tarkoituksella tehty kuluttajien harhauttamiseksi vaan vaatimuksiin ei ole syystä tai toisesta tutustuttu. Voi myös olla, että verkkokauppaan ja muuhun etämyyntiin liittyviä velvoitteita miettivät yrityksessä eri henkilöt kuin markkinointia, jolloin mahdolliset markkinointiin liittyvät rajoitteet eivät edes tule mieleen.
Mahdollinen haitta syntyy siinä vaiheessa, kun tekoälyn tuottamaa dataa, kuvia, tuotetietoja, somepostauksia tai videoita käytetään siten, että sisällössä syntyy ristiriita tuotteesta annettujen lupausten ja lainsäädännön vaatimusten kesken. Haittariski on tärkeä tiedostaa, sillä luova tekoälyn käyttämä data ei välttämättä ole vaatimusten mukaista. Tämä luonnollisesti johtaa vinoumaan, eli vaatimustenvastaisiin ehdotuksiin myös tekoälyn tuottamissa ratkaisuissa.
Yritysten on tärkeää varmistaa, että heidän markkinointinsa noudattaa lainsäädännön vaatimuksia. Esimerkiksi verkkokaupan tuotetarjouksessa täytyy antaa lainsäädännön edellyttämät tiedot, ohjeet ja varoitukset ostajalle, joka ei voi käännellä tuotepakkausta kädessään eikä kysyä myyjältä tarkennuksia. Usein nämä tiedot ovat tylsiä faktoja eivätkä varsinaisesti mitään brändin rakennuksen tukipilareita. Ostajalla on kuitenkin oikein saada kaikki ostopäätöksen kannalta olennaiset tiedot ennen ostopäätöksen tekemistä, myös verkkokaupassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tuotteita ei saa markkinoida katteettomilla lupauksilla eikä kuluttajia saa johtaa harhaan. EU:n digipalvelusäädöskin pyrkii ohjaamaan myyntiä ja markkinointia oikeaan suuntaan, sillä verkkorajapintojen suunnittelu ja käyttö on kielletty tavalla, jolla harhautetaan tai manipuloidaan alustan käyttäjiä.
Tekoälyn lisäksi myös vastuullisuus on kuuma sana. Tekoälyn käytön ja vastuullisuuden voi mainiosti yhdistää. Kun toiminnassa huomioidaan alusta asti lainsäädännön mahdolliset vaatimukset, yritys toimii sen osalta vastuullisesti. Vastuullisen toiminnan periaatteet voidaan tässä yhteydessä tiivistää 4 kohtaan:
- Vaatimustenmukaisuus: Markkinoinnissa käytetään ainoastaan lainsäädännössä hyväksyttyjä väittämiä, ja tiedot tuotteesta ja sen käyttöön liittyvät ohjeet ja varoitukset ovat saatavilla.
- Läpinäkyvyys: Kuluttajille on kerrottava selkeästi, jos sisältö on sponsoroitua tai maksettua.
- Totuudenmukaisuus: Markkinointiviestien on oltava totuudenmukaisia ja perustuttava faktoihin.
- Kuluttajien suojeleminen: Markkinoinnissa on otettava huomioon kuluttajien oikeudet ja varmistettava, että heitä ei johdeta harhaan.
Tekoälypohjaisia työkaluja hankittaessa pitäisi voida varmistua siitä, että lainsäädännön vaatimukset on kirjoitettu sisään niissä käytettyihin algoritmeihin eli että tekoälyä on opetettu oikein. Tämä keino ehkä onkin jo monella yrityksellä käytössä ja antaa niille paremman mahdollisuuden myynnin kasvattamiseen vaatimustenmukaisesti. Vastuullinen markkinointi ei ainoastaan suojele kuluttajia, vaan myös rakentaa luottamusta ja pitkäaikaisia asiakassuhteita. Tämä jos mikä parantaa tulosta pidemmällä aikavälillä.
Anni Sulopuisto
ylitarkastaja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
Sanna Välimäki
johtava asiantuntija
Ruokavirasto