Usein kysyttyä lintuinfluenssasta

Influenssa A-virukset ovat monimuotoinen, erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä. Valtaosa influenssa A-virusten alatyypeistä on taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja eikä aiheuta linnuille merkittäviä oireita. Kahteen alatyyppiin (H5 ja H7) kuuluu kuitenkin myös sellaisia viruksia (esimerkiksi H5N8 ja H5N1), jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita ja suuria menetyksiä siipikarjataloudelle.

2. Lintuinfluenssa ja eläimet

a. Linnut

Miten lintuinfluenssavirus leviää lintuihin?

Tauti tarttuu helposti linnusta toiseen. Linnun infektion aikana virusta erittyy hengitysilmaan ja erityisen runsaasti ulosteisiin. Lintujen välillä influenssavirus leviää erityisesti ulostekontaktissa, esimerkiksi jos sairastunut lintu pääsee likaamaan lintujen rehun. Virus leviää lintuihin myös suorassa eläinten välisessä kontaktissa tai välillisesti saastuneen veden, työvälineiden ja likaantuneiden työvaatteiden välityksellä. Hautomolla virus voi levitä rikkinäisten saastuneiden munien kautta kuoriutuviin untuvikkoihin.

Mitkä ovat taudin oireet linnuilla?

Oireet vaihtelevat viruksen patogeenisuuden (taudin aiheuttamiskyvyn), lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan. Apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus, jopa korkea kuolleisuus ovat tyypillisiä oireita. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa esiintyy keskushermosto-oireita, kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin ei välttämättä ehditä havaita mitään oireita ennen linnun menehtymistä.

Miten tauti voidaan todeta linnuilla?

Kliinisten oireiden perusteella tautia ei voi todeta. Diagnoosi vaatii viruksen osoittamisen eläimen eritteistä tai kudoksista ja sen taudinaiheuttamiskyvyn määrittämisen. Lintujen verestä voidaan tutkia vasta-aineita eli sitä, onko kyseinen eläin kohdannut taudinaiheuttajan aiemmin ja puolustautunut sitä vastaan.

Mikä on taudin itämisaika linnuilla?

Itämisaika linnuilla vaihtelee muutamasta tunnista kahteen viikkoon, mutta on yleensä noin 3–5 vuorokautta.

Miten pitkään virus voi säilyttää taudinaiheuttamiskykynsä?

Jouduttuaan elimistön ulkopuolelle virus ei enää lisäänny vaan alkaa vähitellen kuolla. Virus voi kuitenkin säilyttää taudinaiheuttamiskykynsä jonkin aikaa ennen kaikkea viileässä ja kosteassa ympäristössä. Sen on todettu säilyvän esimerkiksi lietteessä jopa 105 vuorokautta, lannassa 30–35 vuorokautta (4 ºC) tai 7 vuorokautta (20 ºC). Kuivuminen ja lämpö tuhoavat viruksen tehokkaasti.

Tarttuuko lintuinfluenssa pikkulintuihin? Entä muihin lintuihin? Voivatko muut linnut levittää tartuntaa?

Todennäköisesti useimmat lintulajit voivat saada lintuinfluenssatartunnan ja tartuttaa sen jälkeen muita lintuja. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan ole tyypillisesti pikkulintujen vaan vesilintujen tauti. Jotkut vesilinnut voivat kantaa tartuntaa myös itse sairastumatta. Lintuinfluenssan esiintymistä eri luonnonlintulajeilla kartoitetaan jatkuvasti.

b. Muut eläimet

Voiko kissa tai koira sairastua lintuinfluenssaan?

Lintuinfluenssa on erityisesti lintujen tauti ja virustartunnat lemmikkieläimillä ovat hyvin harvinaisia. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti kissoihin ja koiriin. Mahdollinen virustartunta on yleensä täysin oireeton tai aiheuttaa vain lieviä ohimeneviä hengitystietartunnan oireita, kuten silmätulehdusta, väsymystä, kuumeilua ja syömättömyyttä. Tauti paranee yleensä itsestään muutamassa päivässä. Mikäli lemmikin yleisvointi kuitenkin heikkenee, on syytä hakeutua eläinlääkärin hoitoon. Tartuntariski sairaista tai kuolleista linnuista on koiralle tai kissalle pieni, mutta lemmikkieläinten ja metsästyskoirien kontaktia sairaisiin tai kuolleisiin lintuihin tulisi välttää. Raportoiduissa lemmikkieläinten tartuntatapauksissa tartunnan taustalla epäillään olleen lintuinfluenssaan sairastuneen linnun ruhon syöminen, joten lemmikkieläinten ei saa antaa syödä sairaiden tai kuolleiden lintujen lihaa. Sen sijaan pelkkä kuolleen tai sairaan linnun kantaminen ei yleensä aiheuta merkittävää tartuntariskiä. Jos kissa tai koira on tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on se pestävä huolellisesti ja huolehdittava omasta hygieniasta.

Tarttuuko lintuinfluenssa luonnonvaraisiin petoeläimiin?

Lintuinfluenssaviruksen tarttuminen kettuun tai muihin luonnonvaraisiin petoeläimiin on harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista. Vuosien 2020–2023 lintuinfluenssaepidemian aikana on useissa Euroopan maissa raportoitu nisäkkäiden, yleisimmin kettujen, H5N1- ja H5N8-tapauksia. Petoeläimet ovat todennäköisesti saaneet tartunnan syötyään lintuinfluenssaan sairastuneen linnun. Hylkeissä on todettu lintuinfluenssavirustartuntoja sekä nykyisen että aiempien epidemioiden aikana Euroopassa. Suomessa on todettu vuosien 2021–22 aikana H5N1-tyypin lintuinfluenssavirusta kuolleilta ketuilta, saukolta ja ilvekseltä. Eläimet olivat löytyneet alueelta, jossa oli todettu luonnonvaraisissa linnuissa H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa.

Tarttuuko lintuinfluenssa esimerkiksi märehtijöihin, kaloihin, hyönteisiin tai jyrsijöihin?

Lintuinfluenssa ei tartu märehtijöihin (nauta, lammas, vuohi ja niin edelleen) eikä taudin ole todettu tarttuvan hevosiin. Myöskään kalat eivät sairastu lintuinfluenssaan eivätkä levitä tartuntaa. Kärpäsillä tai hyönteisillä ei ole merkitystä taudinlevittäjänä. Tautia ei myöskään ole todettu luonnonvaraisissa jyrsijöissä.

Häkkilintujen tartuntavaara on pieni, koska ne ovat harvoin kosketuksissa luonnonlintuihin. Häkkilinnut voivat kuitenkin saada tartunnan.

Pakastettuja vesi- ja riistalintuja käytetään noutajakoirien kouluttamiseen. Aiheutuuko tästä vaaraa?

Jos kuolleita lintuja käytetään koirien koulutukseen, tulee muistaa lintuinfluenssan lisäksi salmonellariski. Varsinkaan sairaita tai itsestään kuolleita lintuja ei tule käyttää. Rauhoitettuja lajeja (useimmat vesi- ja muut lintulajit) ei saa ampua eikä käyttää koulutuksessa.

c. Toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään taudin leviäminen siipikarjaan

Mitä suoja- ja valvontavyöhykkeillä tarkoitetaan?

Kun siipikarjassa todetaan korkeapatogeenista lintuinfluenssaa, Ruokavirasto perustaa pitopaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen, joka jaetaan suojavyöhykkeeseen (säde vähintään 3 km) ja valvontavyöhykkeeseen (säde vähintään 10 km). Rajoitusvyöhyke voidaan perustaa myös epäilyn perusteella.

Toimenpiteet vyöhykkeillä:

• Vyöhykkeillä rajoitetaan vain sellaista toimintaa, jonka seurauksena tartunta voi levitä.
• Siipikarjatila, jossa tartunta on todettu, eristetään ja tartunnan leviäminen estetään.
• Eläinlääkintöviranomaiset huolehtivat tartunnan saaneen siipikarjan hävittämisestä ja tartuntatilan desinfioinnista.
• Eläinlääkintöviranomaiset tarkastavat vyöhykkeillä olevia siipikarjatiloja ja harrastekanaloita tartunnan varalta.
• Siipikarjan, muiden lintujen ja niistä saatavien tuotteiden kuljettamista rajoitetaan ja valvotaan tilan ympärille perustettujen vyöhykkeiden sisällä. Tästä tiedotetaan siipikarjatilallisille ja kansalaisille.

Kun luonnonvaraisessa linnussa todetaan korkeapatogeenista lintuinfluenssavirusta, Ruokavirasto voi perustaa löytöalueen ympärille tartuntavyöhykkeen.

Toimenpiteet tartuntavyöhykkeellä:

• Vyöhykkeellä rajoitetaan vain sellaista toimintaa, jonka seurauksena tartunta voi levitä.
• Siipikarjatiloilla tautisuojausta tehostetaan ja siipikarjan pitäminen ulkona kielletään. Siipikarjan, muiden lintujen ja niistä saatavien tuotteiden kuljettamista voidaan rajoitettaa ja valvoa vyöhykkeiden sisällä. Tästä tiedotetaan siipikarjatilallisille ja kansalaisille.
• Siipikarjan ja muiden lintujen vienti näyttelyihin voidaam kieltää.
• Eläinlääkintöviranomaiset voivat tarkastaa vyöhykkeillä olevia siipikarjatiloja ja harrastekanaloita tartunnan varalta.
• Luonnonvaraisten lintujen seurantaa alueella jatketaan.
• Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista (vähintään kaksi joutsenta, viisi muuta luonnonvaraista vesilintua tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua) tulee ilmoittaa paikalliselle kunnaneläinlääkärille.
• Yksittäiset kuolleena löydetyt luonnonlinnut voi haudata, mieluiten käsin koskematta (esimerkiksi lapiolla), haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuihin ei koskisikaan. Hautaamisen jälkeen on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Ohjeet hautaamiseen löytyvät Ruokaviraston sivuilta.

Mitkä ovat varotoimenpiteet lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi?

Siipikarjan rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai muussa sellaisessa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Siipikarjalle annettava juomavesi ei saa olla peräisin pintavesistä sellaisesta paikasta, jossa on paljon luonnonvaraisia vesilintuja, ellei vettä kuumenneta tai desinfioida mahdollisten lintuinfluenssavirusten tuhoamiseksi. Luonnonvaraisten vesi- ja petolintujen pääsy on estettävä siipikarjalle tarkoitettuihin vesialtaisiin, jos tällaisia on lintujen pitopaikassa.

Siipikarjan ja muiden lintujen ulkona pitäminen on kiellettyä ajalla 8.2. - 31.5.

Siipikarjan sisällä pitäminen ei kuitenkaan ole pakollista silloin, jos linnut voidaan tehokkaasti suojata kosketukselta luonnonvaraisiin vesi- ja petolintuihin aitaamalla ja kattamalla ulkoilualue kauttaaltaan riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla (esimerkiksi kiinteä katto). Ulkona pidettävästä siipikarjasta ja muista linnuista on tällöin ilmoitettava paikalliselle kunnaneläinlääkärille.

Kielto ei koske eläintarhoja. Myös kyyhkysten vapaalennot kyyhkyslakoista sekä sileälastaiset linnut (esimerkiksi strutsit) on jätetty kiellon ulkopuolelle.

Jos siipikarjaa joudutaan hävittämään, onko mahdollista saada korvauksia?

Jos siipikarjaa joudutaan hävittämään viranomaisten määräyksestä, valtio korvaa eläinten omistajalle eläinten hinnan. Myös tuotannon menetyksiä voidaan osittain korvata eläinten omistajille.

d. Siipikarjan maahantuonti

Miten siipikarjan ja muiden lintujen tuontia valvotaan?

Elävän siipikarjan ja siitosmunien tuonti toisesta EU-jäsenvaltiosta edellyttää, että toimija rekisteröityy Traces-järjestelmään, jolloin viranomaiset voivat seurata tuotavia eriä. Lähettävän pitopaikan on oltava viranomaisten hyväksymä ja siellä tulee noudattaa hyvää hygieniaa ja toteuttaa taudinseurantaohjelmaa.

Kaikkia tuotavia siipikarja- ja siitosmunaeriä seuraa lähettävän maan viranomaisen antama terveystodistus, jossa varmistetaan tuontiin liittyvien terveysehtojen täyttyminen.
Lisätietoja: Eläinten sisämarkkinasiirtoja koskevat vaatimukset

Rajaeläinlääkäri tarkistaa aina EU:n ulkopuolelta saapuvat lähetykset eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi terveystodistukset, tarkastetaan eläimet sekä otetaan pistokoeluontoisia tarkistusnäytteitä. EU:n ulkopuolelta tuonti on sallittu vain tietyistä valtioista.
Lisätietoja: Lintujen tuonti Suomeen EU:n ulkopuolisista maista

3. Lintuinfluenssa ja ihminen

a. Lintuinfluenssan tarttuminen ihmiseen

Voiko lintuinfluenssa tarttua ihmiseen?

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Ihminen voi saada lintuinfluenssatartunnan sairastuneesta linnusta, linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä. Vuosina 2021–2022 Euroopassa on todettu yksittäisiä oireettomia H5-tyypin viruksen tartuntoja ihmisissä.

Kuolleiden tai sairaiden lintujen koskettelemista tulee välttää. Tartuntojen ehkäisyssä hyvä käsihygienia on ensiarvoisen tärkeää. Kädet on pestävä riittävän usein vedellä ja saippualla sekä tarvittaessa voi käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta. (25.11.2016, THL)

Tartuntariski ja riittävä suojautuminen tulee huomioida myös silloin, jos käsitellään sairaita luonnonvaraisia petoeläimiä, erityisesti jos eläimet ovat peräisin alueelta, jossa on todettu lintuinfluenssaa.

Työterveyslaitoksen ohjeet lintuinfluenssalta suojautumiseen (TTL)

Lintuinfluenssa (THL)

Lintujen ruokkiminen

Voiko pikkulintuja ruokkia?

Nykyinen tilanne ei anna aihetta muuttaa pikkulintujen ruokintakäytäntöjä. Ruokintapaikkojen hygieniasta on huolehdittava. Ruokintalautojen olisi hyvä olla niin sanottua hygieniamallia, joihin ruokailevat linnut eivät voi ulostaa. Lisäksi maaperä on puhdistettava ja kalkittava määräajoin. Nämä varotoimet tulisi tehdä lähinnä salmonellan leviämisen estämiseksi.

Lintuinfluenssan varalta luonnonlinnuista seurataan erityisesti vesilintuja, ja ne eivät juuri käy pihojen ruokintapaikoilla. Ruokintapaikkojen puhdistuksesta löytyy hyvät ohjeet esimerkiksi BirdLife Finland -sivulta.

Lapset syöttävät lintuja kädestä. Onko siitä vaaraa heille?

Pikkulasten ei tulisi syöttää lintuja kädestä muun muassa salmonellariskin vuoksi.

Lintujen jätökset

Miten tulee toimia, jos on käsitellyt luonnonlintujen ulosteita tai sulkia?

Luonnonlinnut kantavat usein taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa, joten linnun ulosteiden ja likaantuneiden sulkien käsittelyn jälkeen on syytä pestä kädet vedellä ja saippualla.

Miten tulee toimia, jos kuistilla/puutarhakalusteissa/laiturilla tai muulla sellaisella on lintujen jätöksiä?

Jätökset voi pestä pois vedellä ja tavanomaisella pesuaineella. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla. Käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

Miten tulee toimia, jos jokin esine on pudonnut linnun jätökseen?

Ulosteeseen ei tule koskea paljain käsin. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla. Käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

Viruksen leviäminen kenkien ja vaatteiden mukana

Voiko kengissään ja vaatteissaan kuljettaa virusta?

Siipikarjaan lintuinfluenssatartunta voi levitä kenkien ja vaatteiden mukana. Sen vuoksi on tärkeää, että siipikarjatiloilla noudatetaan tautisuojausta ja muun muassa vaihdetaan saappaat ja muu suojavaatetus aina eläinsuojaan mentäessä.

Virus kestää myös huonosti lämpöä ja siksi lämpökäsittelyä (saunotusta yli 70 ºC:n lämmössä) voidaan käyttää esimerkiksi vaatteiden desinfektioon.

Happamat puhdistusaineet (pH <5) ja rasvaliuottimet tuhoavat nopeasti viruksen taudinaiheutuskyvyn puhdistetuilta pinnoilta.

Uimavesi

Onko lintuinfluenssan vuoksi edelleen turvallista uida luonnonvesissä?

Uiminen luonnonvesissä on edelleen turvallista. Viruksen tarttuminen ihmiseen tai muihin nisäkkäisiin luonnonvesistä on erittäin epätodennäköistä. Jos sairaan luonnonlinnun ulosteen tai infektoituneen kuolleen luonnonlinnun mukana joutuisi lintuinfluenssaviruksia veteen, ne laimenisivat veteen nopeasti. On edes teoreettisesti vaikea kuvitella sellaista tilannetta, jossa uimari saisi elimistöönsä niin paljon vettä, että sairastuisi lintuinfluenssaan, vaikka veteen olisi joutunut sairaan linnun ulostetta tai kuollut lintu.

Jos uimarannalta löytyy joukoittain kuolleita lintuja, niistä pitää ilmoittaa virkaeläinlääkärille.

Metsästys

Miten vesilintuja metsästäessä tulee toimia? Miten metsästettyjä lintuja tulee käsitellä?

Tilanne ei anna aihetta muuttaa vakiintuneita metsästyskäytäntöjä.

Jos löytyy useita kuolleita lintuja tai lintuja, joilla on vakavaan sairauteen viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Kuolleita tai sairaita lintuja on syytä käsitellä hansikkaat kädessä. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla. Käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

Terveetkin linnut olisi hyvä puhdistaa kertakäyttökäsineet kädessä ja pestä kädet sen jälkeen. Muutoin riittää normaali ruoanvalmistuksen hygienia ja lihan kypsentäminen läpikypsäksi. Itsestään kuolleita tai sairaita lintuja ei pidä koskaan syödä. Lintuinfluenssavirusten leviämistä voi estää myös pitämällä huolen metsästysvarusteiden puhtaudesta ja välttämällä siipikarjatiloilla käyntejä metsästysretkien jälkeen. Siipikarjaa tai muita lintuja hoitavien henkilöiden olisi hyvä välttää vesilintujen metsästystä, samoin kuin muita kontakteja luonnonvaraisiin vesilintuihin

Luonnonvaraisilla linnuilla todetun lintuinfluenssan takia perustetulta tartuntavyöhykkeeltä on kiellettyä kuljettaa luonnonvaraisten riistalintujen tuoretta lihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita pois. Kielto ei koske alueella ennen sen perustamista tai alueen ulkopuolella metsästettyjen lintujen lihaa. Tartuntavyöhykkeellä voidaan rajoittaa metsästystä.

Saako riistalintuja vapauttaa luontoon?

Riistalintujen vapauttaminen luontoon on kielletty rajoitusvyöhykkeellä. Ruokavirasto suosittelee, että tarhattuja riistalintuja ei istutettaisi luontoon siipikarjan ulkonapitokiellon aikana muuallakaan maassa.

b. Miten toimia, jos löytää yhden tai useamman sairaan tai kuolleen luonnonvaraisen linnun?

Miten toimia, jos löytää yksittäisen kuolleen luonnonvaraisen linnun?

Yksittäistä kuollutta tai sairasta lintua ei pidetä lintuinfluenssaepäilynä, paitsi jos alueella on todettu lintuinfluenssaa ja kyseessä on iso petolintu. Luonnonlintujen kuolin- ja taudinsyyntutkimuksia tehdään jatkuvasti Ruokaviraston Oulun toimipaikassa, ja tuoreita, kokonaisia lintuja voivat yksityiset kansalaiset halutessaan lähettää näytteeksi. Näytteeksi toivotaan erityisesti peto- ja vesilintuja. Ohjeita näytteiden lähettämiseksi löytyy Ruokaviraston sivuilta.

Yksittäiset kuolleena löytyneet linnut voi myös haudata, mieluiten käsin koskematta, kertakäyttökäsineitä käyttäen ja esimerkiksi lapiolla siirtäen. Hautaamisen jälkeen on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.

Vaihtoehtoisesti kuolleen linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin). Syrjemmällä, esimerkiksi metsässä, kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi.

Miten toimia, jos löytää useita kuolleita luonnonvaraisia lintuja?

Jos luonnonlintujen joukkokuolemia tai -sairastumisia havaitaan, on syytä viipymättä ottaa yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin. Joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Myös yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa virkaeläinlääkärille. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon. 
Virkaeläinlääkäreiden yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston sivuilta.

Miten toimia, jos kissa tai koira tuo kotiin kuolleen linnun?

Lintu kannattaa poimia ehjään muovipussiin seuraavasti: käsi työnnetään muovipussiin, jonka läpi lintu poimitaan käteen. Pussi vedetään nurin ja pussin suu solmitaan kiinni. Pussi voidaan laittaa sekajätteeseen (ei biojätteeseen). Likaantuneet lattiat ja/tai kalusteet on hyvä puhdistaa kotitalouspuhdistusainein. Mahdollisesti likaantuneiden vaatteiden puhdistamiseen riittää koneellinen pesu tavallisella pyykinpesuaineella. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla, lopuksi kädet desinfioidaan alkoholipohjaisella käsidesillä.

Miten toimia, jos löytää sairaita tai huonokuntoisia luonnonvaraisia lintuja? 

Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on aina pyrittävä auttamaan. Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, tai sen asianmukaista hoitoa ei ole mahdollista järjestää, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan. Jos lintu viedään hoitoon, hoitopaikassa on huomioitava lintuinfluenssan leviämisen riski ja mahdollisen tartunnan leviäminen on pyrittävä estämään hyvillä tautisuojauskäytännöillä. Ohjeita luonnonvaraisten lintujen hoitajille

c. Elintarvikkeet ja vesi

Siipikarjanliha ja muiden lintujen liha

Voiko lintuinfluenssatartunnan saada siipikarjan lihasta?

Suomessa myynnissä olevista elintarvikkeista ei ole mahdollista saada lintuinfluenssaa. Elintarvikkeiden ja ruoan käyttötottumuksia ei lintuinfluenssan takia ole tarpeen muuttaa.

Normaali ruuanvalmistuksessa käytetty lämpötila on riittävä tuhoamaan mahdolliset siipikarjan lihassa esiintyvät virukset.

Onko siipikarjanlihan syöminen turvallista (esimerkiksi broilerin, kanan, kalkkunan)?

Kyllä, kulutukseen tarkoitettu siipikarjanliha Suomessa on turvallista. Siipikarjan liha on joka tapauksessa kypsennettävä huolella läpikypsäksi, lähinnä salmonellavaaran vuoksi. Liha on kypsää, kun sen sisälämpötila on vähintään 75 astetta, ja liha ja lihasneste eivät ole punertavia. On muistettava, että hyvään keittiöhygieniaan kuuluu raa'an ja kypsän lihan tai sellaisenaan syötävän elintarvikkeen (esimerkiksi salaatti) käsittely eri välineillä ja käsienpesu ennen ruoanvalmistusta ja myös sen aikana.

Onko muiden lintujen lihan syönti turvallista?

Kyllä, kuumennuskäsittely tuhoaa mahdolliset taudinaiheuttajat, joten terveiden lintujen lihan syöminen on turvallista.

Kananmunat

Onko kananmunien syönti turvallista?

Kyllä, Suomessa kananmunien tuotanto on valvottua ja kananmunien syönti on turvallista. Suomessa kaikki myytävät raa'at kananmunat ovat kotimaisia.

Ulkomailla on hyvä varmistaa, että nautittava ruoka on kunnolla kypsennettyä. Raakojen kananmunien syöntiä on syytä välttää muun muassa salmonellariskin vuoksi.

Onko raa'an kananmunan tai raakaa kananmunaa sisältävien tuotteiden (esimerkiksi majoneesi, kakkutaikina, munavaahto) syönti turvallista?

Kyllä, raa'an kananmunan tai sitä sisältävien tuotteiden syönti Suomessa on turvallista.

Onko turvallista syödä munia, joiden sisään on laitettu suklaata?

Kyllä, kyseisten tuotteiden syöminen on turvallista. Munien kuoret ovat puhdistettuja ja pestyjä.

Voiko kananmunan kuoria käyttää askarteluun?

Kyllä voi, mutta kananmunien pinta on pestävä hyvin.