Usein kysyttyä koirarekisteristä

Tälle palstalle kootaan Ruokaviraston vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä sen valvonnasta. Palstaa täydennetään säännöllisesti.

Palstalla esitetyt vastaukset ovat osin Ruokaviraston tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.

 

Odotamme vielä maa- ja metsätalousministeriön asetusta rekisteröintimaksun suuruudesta. Tiedotamme asiasta Ruokaviraston sivuilla heti, kun asetus on annettu.

Maksun suuruus perustuu valtion maksuperustelakiin (21.2.1992/150), jonka mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta tulee periä suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia vastaava maksu. Maksusta säädetään ministeriön antamalla Ruokaviraston maksuja koskevalla asetuksella. Ruokavirasto ei voi eikä saa tehdä maksuilla voittoa.

Ministeriölle esittämämme maksumallin mukaan koiran ensimmäinen haltija maksaa koiran tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja myöhemmin, jos koira vaihtaa haltijaa myös seuraava haltija maksaa rekisteröintimaksun ilmoittaessaan koiran hankinnasta. Tällaiseen malliin päädyttiin, jotta kaikki kustannukset eivät kuormita pelkästään koirien kasvattajia.

 

Viranomaisen koirarekisteri avataan 1.1.2023, jonka jälkeen koiria voi rekisteriin ilmoittaa. Ilmoitukset tehdään sähköisen asioinnin kautta tai lomakkeella koirarekisterin asiakaspalveluun.
Asiakaspalvelu aloittaa työnsä 2.1.2023. Palveluiden yhteystiedot ilmoitetaan lähempänä niiden avautumista. 

 

 

Tietojen siirtoa esimerkiksi Kennelliiton rekisteristä selvitettiin järjestelmää suunniteltaessa. Siirtoon ei päädytty, sillä se ei ollut järkevää kustannusten, vaadittavan työmäärän tai koirarekisterin avaamisaikataulun kannalta.  Kennelliiton keräämät tiedot on kerätty eri tarkoitukseen, eivätkä Ruokaviraston koirarekisterin ja Kennelliiton tietosisällöt ole yhteneväiset.  Koirien tiedot pitää ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin vahvasti tunnistautuneena, mitä taas ei ole vaadittu Kennelliiton tiedoissa varsinkaan takavuosina. On myös mahdollista, että koirien tai niiden haltijoiden tiedot eivät ole ajan tasalla Kennelliiton rekisterissä.

Tietojen siirtoon olisi lisäksi tarvittu tiedon omistajan (eli Kennelliiton rekisteriin tietoja ilmoittaneen henkilön lupa).

Tässä vaiheessa ei kannata lähettää omia lupauksiaan tietojen siirrosta Ruokavirastoon, sillä emme siirrä tietoja manuaalisesti yksittäisen koiran haltijan pyynnöstä. Tervetuloa hoitamaan koiran tietojen ilmoittaminen koirarekisteriin joko sähköisen asioinnin kautta tai paperilomaketta käyttäen 1.1.2023 alkaen.

 

Koirarekisterissä käytetään rotujen ilmoittamiseen seuraavien jalostusjärjestöjen rotulistoja:

  • FCI (Kansainvälinen koiranjalostusliitto)
  • Suomen Kennelliitto
  • PKU (Pohjoismainen Kennelunioni).

Rotutieto perustuu haltijan omaan ilmoitukseen. Koirarekisteriin tallennettu rotutieto on tarkoitettu yksinomaan viranomaiskäyttöön valvonnan avuksi. Se ei ole tae siitä, että koira edustaa tosiasiallisesti kyseistä rotua tai että se olisi merkitty minkään jalostusjärjestön ylläpitämään rekisteriin.

Roduksi voi ilmoittaa myös esimerkiksi sekarotuinen. Tällöin kuvataan sanallisesti koiran ulkoiset tuntomerkit ja ilmoitetaan arvio koiran koosta.

 

 

Suomessa on useampia erilaisten kaupallisten toimijoiden tai aatteellisten yhdistysten ylläpitämiä rekistereitä, jotka tarjoavat koirien rekisteröintipalveluja. Koiran ilmoittaminen tällaiseen rekisteriin on koiranpitäjälle aina vapaaehtoista, eikä koiran rekisteröiminen yksityisen tahon ylläpitämään rekisteriin poista velvollisuutta ilmoittaa koira viranomaisrekisteriin.

Ruokaviraston ylläpitämän koirien viranomaisrekisterin osoitetta tai kirjautumislinkkiä ei ole vielä julkaistu. Lähtökohtaisesti Ruokaviraston ylläpitämien eläinrekisterien osoite sisältää sanan Ruokavirasto. Tällä hetkellä toiminnassa on esimerkiksi nautojen viranomaisrekisteri osoitteessa nauta.ruokavirasto.fi, sikojen, lampaiden ja vuohien viranomaisrekisteri osoitteessa elaintietojarjestelma.ruokavirasto.fi sekä eläinten pitopaikkojen rekisteri osoitteessa epr.ruokavirasto.fi. Ruokaviraston ylläpitämään viralliseen eläinrekisteriin voi aina kirjautua ruokavirasto.fi-sivustolta löytyvän suoran kirjautumislinkin kautta.

 

 

Koiran mikrosirutus hankitaan yksityiseltä toimijalta (eläinlääkäri tai muu pätevä mikrosiruttaja) ja sen hinta määräytyy ko. toimijan oman hinnaston mukaisesti. Mikrosiruttajan laatiman tunnistustodistuksen tietojen (koiran tietojen) vieminen rekisteriin on viranomaistoimintaa, jonka hinta määräytyy kustannusvastaavasti rekisterin ylläpidon ja siihen liittyvien palveluiden todellisiin kustannuksiin perustuen. Rekisteröinnistä perittävä tarkka hinta ei ole vielä tiedossa, siitä tullaan säätämään maa- ja metsätalousministeriön valmistelemassa Ruokaviraston maksuasetuksessa. Asiasta tullaan tiedottamaan tarkemmin ennen rekisterin avautumista.

Koirarekisteri ei ole omistajuusrekisteri, vaan koiran tietojen yhteydessä annetaan tiedot koiran haltijasta. Haltijana voi toimia yksi tai yhteisvastuullisesti useampi henkilö tai taho, mutta rekisteriin ilmoitetaan vain yhden haltijan tiedot.

 

 

Koiran haltijan tulee ilmoittaa kuukauden kuluessa rekisteriin muutokset koiran tiedoissa, mukaan lukien koiran haltijuuden muutos. Kun koiran haltija muuttuu, sekä vanhan että uuden haltijan tulee ilmoittaa muutoksesta. Jos koira myydään ulkomaille, tiedon maastaviennistä päivittää rekisteriin koiran viimeisin haltija Suomessa. Myös koiran tietojen muutosten hallinnoinnin pitää olla kustannusvastaavaa, mutta maksujen suuruudesta tai jyvityksestä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Asiasta tullaan tiedottamaan tarkemmin ennen rekisterin avautumista.

 

 

Vai siirtyykö tieto sinne automaattisesti? Entä tulevien pentueiden osalta? Riittääkö, että kunkin pennun ostaja ilmoittaa oman pentunsa tiedot?

Koirarekisteri on viranomaisrekisteri, eikä sinne siirretä automaattisesti tietoja minkään ulkopuolisen tahon rekisteristä. Viranomaistoiminnassa on aina huomioitava hallinnon yleislainsäädännön vaatimukset koskien mm. tietosuojaa, tietoturvaa ja eläinten haltijoiden oikeusturvaa. Ruokavirasto selvittää kuitenkin osana rekisterin kehitysprojektia laajalti erilaisten rajapinta- ja tiedonsiirtoratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksia sekä sidosryhmien halukkuutta rajapinnan käyttöönottoon. Mahdollinen tiedonsiirto jo olemassa olevista sidosryhmien rekistereistä tai rekistereihin voi tapahtua Ruokaviraston toteuttaman tiedonsiirtorajapinnan kautta ja ainoastaan koiran haltijan suostumuksella.

Lähtökohtaisesti kaikki Suomessa olevat koirat pitää siis ilmoittaa koirarekisteriin eläimen haltijan toimesta 31.12.2023 mennessä riippumatta siitä, onko koira mahdollisesti rekisteröity jo johonkin muuhun rekisteriin. Jos koiraa ei ole aiemmin merkitty mikrosirulla, pitää se myös siruttaa. 1.1.2023 jälkeen syntyvät koirat on sirutettava ja ilmoitettava rekisteriin 3 kuukauden kuluessa syntymästä, tai jos pentu luovutetaan uudelle haltijalle ennen 3 kuukauden ikää, on toimenpiteet tehtävä jo ennen pennun luovutusta.

Tavanomaisessa tilanteessa, jossa pennut siirtyvät kasvattajalta uusille omistajille/haltijoille noin kahden kuukauden iässä, tulee kasvattajan merkityttää pennut mikrosirulla ja ilmoittaa tiedot viranomaisrekisteriin ennen pentujen luovutusta. Luovutuksen jälkeen sekä pentujen kasvattajan että uusien haltijoiden tulee päivittää tiedot rekisteriin. Rekisterin kehitystyön yhteydessä pyritään kehittämään ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat pentueen tietojen ja haltijuustietojen muutoksista ilmoittamisen samanaikaisesti.

 

 

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä alle kolme kuukautta kestävästä haltijuuden tilapäisestä muutoksesta. Koirarekisteri ei myöskään ole omistajuusrekisteri, vaan koiran tietojen yhteydessä annetaan tiedot koiran haltijasta. Haltija voi olla koiran omistaja tai muu henkilö, jonka hallinnassa koira on, esimerkiksi ns. sijoituskoti. Jos koira on siis alun perinkin ilmoitettu teidän hallintaanne, eivät nämä muutokset edellytä mitään toimenpiteitä.

 

 

Ulkomailta tuotujen koirien tiedot on ilmoitettava rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta. Jos koira siirtyy uudelle haltijalle ennen tätä, on tiedot ilmoitettava rekisteriin ennen uudelle haltijalle luovutusta. Käytännössä rescueyhdistysten tulee siis ilmoittaa tuomansa koirat rekisteriin niiden saapuessa Suomeen, ja koirien siirryttyä uusille haltijoille tiedot pitää päivittää rekisteriin kuukauden kuluessa sekä yhdistyksen että koirien uusien haltijoiden toimesta. Rekisterin kehitystyön yhteydessä pyritään kehittämään ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat useamman koiran tietojen ja haltijuustietojen muutoksista ilmoittamisen samanaikaisesti.

 

 

Rekisteriin ilmoitetaan toisesta valtiosta pysyvästi Suomeen saapuvat koirat. Väliaikaisesti Suomessa oleskelevia koiria ei tarvitse ilmoittaa rekisteriin, jos Suomessa olo kestää alle kolme kuukautta. Jos eri maiden välillä kulkeminen on säännöllistä, voi koira kuitenkin olla hyvä ilmoittaa rekisteriin, jotta koiran haltijuustiedot on tarvittaessa mahdollista selvittää rekisteristä esimerkiksi koiran karatessa.

 

 

Eivät ole. Koirarekisteri sisältää koirien haltijoiden henkilötietoja, jotka eivät ole julkisia tietoja. Koirarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa vain tietyillä edellytyksillä. Koirarekisteri on tarkoitettu pääosin viranomaiskäyttöön. Tietoihin voidaan antaa pääsy myös viranomaisen toimeksiannosta toimivalle yksityiselle organisaatiolle siltä osin, kuin tiedot ovat välttämättömiä toimeksiannon hoitamiseksi. Tällaisia viranomaisen toimeksiannolla toimivia toimijoita ovat esimerkiksi ns. löytöeläintalot, jotka huolehtivat kuntien alueella irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien tilapäisen hoidon järjestämisestä kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen. Koirarekisterin tietoja voidaan käyttää myös tutkimustoiminnassa. Tietojen luovuttaminen muuhun tarkoitukseen edellyttää koiran haltijan nimenomaista suostumusta.

 

 

Koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annettu asetus edellyttää, että Ruokavirasto tai Ruokaviraston valtuuttama taho pitää luetteloa koirien mikrosirun asettamiseen pätevistä henkilöistä. Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön mukaan koiralle saa asettaa mikrosirun henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen toimenpiteen suorittamistekniikasta ja riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Mikrosirujen asettajien pätevyysvaatimuksista tullaan säätämään tarkemmin tulevan eläinten hyvinvointilain nojalla, joka on tämänhetkisen tiedon mukaan tulossa voimaan vuonna 2023. Käytännössä Ruokavirasto voi alkaa pitämään luetteloa koirien mikrosirun asettamiseen pätevistä henkilöistä vasta sen jälkeen, kun pätevyysvaatimuksista on tarkemmin säädetty. Luettelon käytännön toteutuksesta tullaan tiedottamaan tarkemmin pätevyysvaatimusten selvittyä. Toistaiseksi henkilöt, jotka tälläkin hetkellä tekevät koirien tunnistusmerkintää tai ovat kouluttautumassa tehtävään, voivat jatkaa toimintaansa nykyisen lainsäädännön reunaehtojen puitteissa.

 

 

Asetus edellyttää, että koira merkitään mikrosirulla. Tatuoimalla tehty tunnistusmerkintä ei yksistään riitä. On myös hyvä huomioida, että mikrosiru kelpaa tunnistusmerkinnäksi myös maasta toiseen matkustettaessa, kun taas tatuointi hyväksytään tarkoitukseen ainoastaan, jos se on tehty ennen 3.7.2011.

 

 

Asetuksen astuttua voimaan mikrosirun asettaja antaa koiralle tunnistustodistuksen, ja koiran haltija ilmoittaa tunnistustodistuksen tiedot rekisteriin. Sirutuksen ja tunnistustodistuksen hinta määräytyy sirun asettajan (eläinlääkäri tai muu pätevä mikrosiruttaja) oman hinnaston mukaisesti.  Jos koira on tunnistusmerkitty jo aiemmin, ei erillistä tunnistustodistusta tarvitse hankkia, vaan koira voidaan ilmoittaa rekisteriin esimerkiksi sähköisen asioinnin kautta niillä tiedoilla, jotka sillä olevista muista asiakirjoista käy ilmi.  

 

 

Koirien, kuten muidenkin eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista valvovat toimivaltaiset viranomaiset, joista on säädetty eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetulla lailla. Koirien tunnistamista valvovia viranomaisia ovat kuntien valvontaeläinlääkärit ja muut kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Valvontaoikeus on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajilla sekä Tullilla, kun eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa eli ns. kotirauhan piirissä eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä voidaan valvoa vain laissa erikseen säädettyjen tiukkojen ehtojen täyttyessä. Esimerkiksi asumuksen pihapiirissä olevien kennelrakennusten tai ulkotarhojen ei kuitenkaan pääsääntöisesti katsota olevan kotirauhan piirissä. Käytännössä koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista tullaan valvomaan pääosin muun valvonnan, esimerkiksi eläinsuojelutarkastusten yhteydessä.

 

 

Eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä on esitetty, että eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin sisällytettäisiin eläinlääkäreille velvollisuus ilmoittaa koirille perinnöllisten vikojen vuoksi tehdyistä toimenpiteitä, jotta eläinten hyvinvoinnista annettavaan lakiin ehdotettujen eläinjalostusta koskevien kieltojen noudattamista voitaisiin valvoa tehokkaammin. Ilmoitukset tehtäisiin tulevaan koirarekisteriin vuodesta 2024 lähtien. Niistä toimenpiteistä, joista ilmoitus tulisi tehdä, on tarkoitus säätää tarkemmin eläinten hyvinvointilain nojalla annettavalla asetuksella.  Säädöskäsittely näiden ehdotettujen lakimuutosten osalta on vielä kesken. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lakimuutosten edetessä.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 7.12.2022