Hevoseläimet

 

Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttui 21.4.2021, jolloin alkoi EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annetun delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 soveltaminen. Hevoseläinten tunnistamista koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista säädetään  komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/963, jonka soveltaminen alkoi 7.7.2021. Myös nykyinen eläintunnistusjärjestelmälaki muuttuu ja uusi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä astuu voimaan myöhemmin tänä vuonna. Ruokavirasto tiedottaa tällä sivustolla uusista vaatimuksista niiden varmistuttua.

Tunnistusasiakirja

Kaikilla EU:n alueella olevilla hevoseläimillä on oltava tunnistusasiakirja eli niin sanottu hevospassi. Tunnistettaviin hevoseläimiin kuuluvat hevosten ja ponien ohella myös esimerkiksi aasit ja seeprat sekä niiden risteytykset.

EU:n alueella käytetään yhtenäistä tunnistusasiakirjamallia. Tämän tarkoituksena on estää hevospasseihin kohdistuvia väärennyksiä. Tällä hetkellä käytössä on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 mukainen passimalli. Myös vanhanmalliset tunnistusasiakirjat kelpaavat edelleen, jos ne vastaavat niiden myöntöhetkellä voimassa olleen lainsäädännön vaatimuksia, ja niissä on osio lääkitystietojen merkitsemistä varten. Vuoden 2022 tammikuusta lähtien tunnistusasiakirjat myönnetään uuden täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/963 mallipohjan mukaisina.

Tunnistusasiakirja on elinikäinen, ja se sisältää hevoseläimen yksilölliset tunnistustiedot, lääkitystiedot ja muita eläimeen liittyviä tietoja. Kantakirjaan merkityn hevosen tunnistusasiakirja sisältää myös hevosen jalostustodistuksen.

EU:n alueella syntyneellä hevoseläimellä on oltava tunnistusasiakirja viimeistään 12 kuukauden kuluttua syntymästä. Tunnistusasiakirja on joka tapauksessa oltava jo ennen sitä, jos eläin siirretään syntymätilalta yli 30 päivän ajaksi. Vieroittamaton varsa saa kuitenkin kulkea emänsä mukana ilman omaa tunnistusasiakirjaa.

Tunnistusasiakirjan on oltava aina saatavilla siinä pitopaikassa, missä hevoseläintä pidetään. Tunnistusasiakirjan on oltava hevoseläimen mukana myös kuljetuksen aikana. Eläintä, joka ei ole asianmukaisesti tunnistettu, ei saa siirtää pitopaikasta tai ottaa vastaan pitopaikkaan.

Tunnistusasiakirjan hakeminen

Tunnistusasiakirja myönnetään eläimenpitäjän hakemuksesta. Eläimenpitäjän tulee toimittaa hakemus Ruokaviraston valtuuttamalle tunnistusasiakirjoja myöntävälle taholle viimeistään kaksi kuukautta ennen edellä mainitun määräajan umpeutumista. Jos eläimenpitäjä on muu kuin eläimen omistaja, hänen tulee toimia omistajan puolesta ja yhteisymmärryksessä tämän kanssa, mieluiten kirjalliseen sopimukseen perustuen.

Tunnistusasiakirjan myöntävä taho vastaa myös hevoseläimen tunnistamisesta. Tunnistamisen yhteydessä eläin merkitään mikrosirulla, joka kytkee tunnistusasiakirjan yksiselitteisesti eläimeen. Mikrosiru on pakollinen 1.7.2009 tai sen jälkeen syntyneillä hevoseläimillä, lukuun ottamatta joidenkin jäsenvaltioiden sallimia poikkeuksia, jotka on ilmoitettu ko. jäsenvaltioiden verkkosivulla. 21.4.2021 jälkeen asetettavissa mikrosiruissa on oltava sen jäsenvaltion maakoodi, jossa mikrosiru asetetaan eläimeen.

Kun myöntävä taho myöntää tunnistusasiakirjan tai kirjaa aiemmin myönnettyjä tunnistusasiakirjoja, samalla tallennetaan tietokantaan tiedot eläimestä, siihen kiinnitetystä mikrosirusta sekä eläimen pitäjästä. 

Hevoseläimelle myönnetään joko rekisteröidyn hevoseläimen, tai muun kuin rekisteröidyn hevoseläimen tunnistusasiakirja. Rekisteröidyllä hevoseläimellä tarkoitetaan hevosta, joka on merkitty tai merkittävissä eläinjalostusasetuksen (EU) 2016/1012 mukaisesti hyväksytyn jalostusjärjestön ylläpitämän kantakirjan pääosastoon. Rekisteröityinä hevoseläiminä pidetään myös kansainvälisen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoivan järjestön rekisteröimiä hevosia.

Tunnistusasiakirja on maksullinen, ja sen hinnasta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Tunnistusasiakirjojen hinnat löytyvät Ruokaviraston hinnastosta. Rekisteröityjen hevoseläinten osalta hinnastoa on noudatettu 21.4.2021 lähtien. Tunnistusasiakirjojen laskutuksen hoitaa Ruokavirasto.

Suomessa syntynyt varsa voidaan merkitä toisessa jäsenvaltiossa ylläpidettävään kantakirjaan, jos se on eläinjalostusasetuksen 12 artiklan ilmoitusmenettelyn mukaisesti laajennettu Suomen alueelle.  Tällöin varsalle voidaan hakea tunnistusasiakirja suoraan kyseistä kantakirjaa pitävästä jalostusjärjestöstä. Tunnistusasiakirjan tallennus tietokantaan ja toimitus hevosen pitäjälle tapahtuu Suomessa valtuutetun hevoseläinten tunnistusasiakirjoja myöntävän tahon kautta. Lista toisessa jäsenvaltiossa tunnustetuista  jalostusjärjestöistä, jotka toteuttavat jalostusohjelmaansa myös Suomessa, löytyy Ruokaviraston sivulta Kantakirjaa pitävät yhteisöt. Jalostusjärjestö, jonka tietoja ei löydy em. listasta, ei voi myöntää tunnistusasiakirjaa Suomessa syntyneelle varsalle. 

Tunnistusasiakirjan ajantasaisuus

Eläimen pitäjän on huolehdittava siitä, että eläimen tunnistin (mikrosiru) on toimintakunnossa ja eläintä koskevat tiedot tunnistusasiakirjassa - erityisesti tieto hevoseläimen kelpoisuudesta ihmisravinnoksi teurastettavaksi - ovat oikein ja ajan tasalla.

Jos hevoseen kiinnitetty mikrosiru lakkaa toimimasta, se tulee korvata uudella mahdollisimman pian, ja joka tapauksessa 30 päivän sisällä siitä, kun toimimattomuus havaittiin, ja ennen kuin eläin siirretään pois sen tavanomaisesta pitopaikasta.

Eläimen tietojen muuttuessa eläintenpitäjän on toimitettava tunnistusasiakirja myöntävälle taholle tietojen päivittämiseksi tunnistusasiakirjaan ja tallentamiseksi tietokantaan. Teurastuskiellon ilmoittamisen osalta aikaraja on 7 päivää.

Sinä aikana, kun tunnistusasiakirja on päivitettävänä myöntävällä taholla, eläimelle voidaan myöntää eläimen pitäjän hakemuksesta ns. väliaikainen asiakirja, joka on voimassa enintään 45 päivää. Hevoseläintä, jolla on väliaikainen asiakirja, ei saa kuljettaa teurastamoon teurastettavaksi.

Tunnistusasiakirjan lääkitysmerkinnät

Oleellinen osa tunnistusasiakirjaa on lääkitysten merkitsemiseen varattu kohta – tällä ehkäistään lääkejäämien joutuminen elintarvikkeeseen. Tunnistusasiakirja on oltava eläinlääkärin saatavilla aina eläintä hoidettaessa. Tunnistusasiakirjan lääkitysosiossa tulee olla merkittynä eläimen saamat lääkitykset ja rokotukset sekä mahdollinen teurastuskielto. Eläinlääkärin on varmistettava ennen lääkkeiden antamista, onko hevosen tunnistusasiakirjassa teurastuskieltomerkintä. Ellei tunnistusasiakirja ole mukana, hoitava eläinlääkäri voi lääkitä hevosta vain tuotantoeläimille hyväksytyillä lääkkeillä.

Tunnistusasiakirja on aina toimitettava hevosen mukana myös teurastamolle. Lisätietoja lääkitsemisestä Ruokaviraston sivustolta kohdassa eläinten lääkitseminen.

Teurastettujen ja lopetettujen hevosten tunnistusasiakirjat

Kun hevoseläin kuolee, lopetetaan tai teurastetaan, on mikrosiru poistettava ja tuhottava. Tunnistusasiakirja on lisäksi mitätöitävä ja palautettava sen myöntäneelle taholle.

Kun hevoseläin teurastetaan, teurastamon virkaeläinlääkäri mitätöi tunnistusasiakirjan ja palauttaa sen myöntäneelle taholle.

Kun hevoseläin kuolee tai lopetetaan tilalla tai katoaa (esim. varastetaan), eläintenpitäjän on palautettava tunnistusasiakirja sen myöntäneelle taholle 30 päivän kuluessa eläimen kuolemasta tai katoamisesta. Myöntävä taho kirjaa tiedot tietokantaan ja mitätöi tunnistusasiakirjan. Jos hevonen on lopetettu tilalla eläintautien vastustamiseksi, tunnistusasiakirjan mitätöinnistä ja eteenpäin lähettämisestä vastaa kuitenkin virkaeläinlääkäri.

Myöntävä taho voi halutessaan myös luovuttaa asianmukaisesti mitätöidyn tunnistusasiakirjan omistajalle muistona eläimestä.

Tuontihevosen ulkomaisen organisaation myöntämät tunnistusasiakirjat palautetaan Ruokavirastoon osoitteella:

Ruokavirasto/ ELHY 
Hevosten yhteyspiste
Mustialankatu 3
00790 HELSINKI

Kadonneen tunnistusasiakirjan korvaaminen

Kadonneen tunnistusasiakirjan tilalle myönnetään tunnistusasiakirjan kaksoiskappale tai korvaava tunnistusasiakirja. Myös tunnistusasiakirjan kaksoiskappale ja korvaava tunnistusasiakirja ovat maksullisia, ja niiden hinnat löytyvät Ruokaviraston hinnastosta.

Jos hevoseläin on tunnistettavissa esimerkiksi mikrosirun tai DNA-näytteen perusteella, sille myönnetään eläimen pitäjän hakemuksesta tunnistusasiakirjan kaksoiskappale. Tämä aiheuttaa eläimelle pääsääntöisesti elinikäisen teurastuskiellon. Rekisteröidyn hevosen tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen myöntää alkuperäisen kadonneen tunnistusasiakirjan myöntänyt taho.

Myös silloin, kun alkuperäisen kadonneen tunnistusasiakirjan myöntänyt taho sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, hakemus tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen myöntämiseksi toimitetaan tunnistusasiakirjoja myöntävän toimielimen kautta. Toisessa jäsenvaltiossa myönnetty tunnistusasiakirjan kaksoiskappale maksetaan suoraan kyseiselle myöntävälle taholle tämän oman hinnaston mukaisesti, jonka lisäksi Ruokavirasto laskuttaa tietojen kirjaamisesta tietokantaan, sisältäen asiakirjan tilaamisesta, tallettamisesta ja toimittamisesta aiheutuneet kulut. 

Muun kuin rekisteröidyn hevoseläimen tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen myöntää Suomen Hippos. 

Jos hevoseläintä ei voida varmuudella tunnistaa, sille myönnetään korvaava tunnistusasiakirja uusilla yksilöllisillä tunnistustiedoilla. Korvaavan tunnistusasiakirjan myöntää Suomen Hippos. Korvaavan tunnistusasiakirjan myöntäminen aiheuttaa eläimelle aina elinikäisen teurastuskiellon.

Tietokanta

Ilmoitukset tietokantaan

Kaikki Suomeen toisesta jäsenvaltiosta saapuneet hevoseläimet sekä ne Suomessa syntyneet hevoseläimet, joille on myönnetty tunnistusasiakirja jossain toisessa jäsenvaltiossa, tulee ilmoittaa tietokantaan Suomessa tunnistusasiakirjan tietojen tallentamista varten. Rekisteröityjen hevoseläinten osalta ilmoitukset tehdään kunkin rodun kantakirjaa pitävälle yhteisölle, jotka toimivat myös Ruokaviraston valtuuttamina tunnistusasiakirjoja myöntävinä tahoina, tai Suomen Hippokselle, joka vastaanottaa myös muiden kuin rekisteröityjen hevoseläinten ilmoitukset. Tietoja säilytetään tietokannassa vähintään 35 vuotta tai ainakin 2 vuoden ajan hevoseläimen kuolemasta.

Ilmoitusta varten tunnistusasiakirja tulee lähettää myöntävälle taholle tietojen kirjaamista varten. Ilmoitukset tulee tehdä 30 päivän kuluessa siitä, kun eläin on tuotu maahan toisesta jäsenvaltiosta. Ilmoittamisvaatimus ei kuitenkaan koske siitosoreja, jotka on tuotu maahan pelkästään lisääntymiskauden ajaksi, tai siitostammoja, jotka ovat jäsenvaltiossa astutusta varten enintään 90 päivän ajan, tai hevoseläimiä, jotka ovat maassa kilpailuihin tai koulutukseen osallistumista varten enintään 90 päivän ajan.

Kun toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva jalostusjärjestö myöntää tunnistusasiakirjan Suomessa syntyneelle eläimelle, se toimittaa tunnistusasiakirjan ensin valtuutetulle taholle Suomessa, joka tallentaa  tunnistusasiakirjan tiedot tietokantaan ennen asiakirjan toimittamista edelleen eläimen pitäjälle. 

Tietokantailmoitus on maksullinen, ja sen hinnasta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Hinta löytyy Ruokaviraston hinnastosta. Tietokantailmoitusten laskutuksen hoitaa Ruokavirasto.

Huomioi, että jos maahantuodun hevosen identiteetti varmistetaan paikan päällä jalostusohjelman sääntöjen mukaisesti tai muuten hevosen pitäjän pyynnöstä, ko. palvelun tuottava taho laskuttaa siitä erikseen erillisen hinnaston mukaisesti.

Keskustietokanta

Suomeen on valmisteilla keskustietokanta, johon kaikkien Suomessa pysyvästi oleskelevien hevoseläinten eri tietokantoihin lakisääteisesti tallennetut tiedot kootaan. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että tunnistusasiakirjoja myöntävät toimielimet antavat tiedot keskustietokantaan sen jälkeen, kun tunnistusasiakirjan tiedot on talletettu sen omaan tietokantaan. Eläintenpitäjältä tämä ei vaadi mitään toimenpiteitä.

Keskustietokantaan tullaan tallentamaan myös tieto, missä pitopaikassa kutakin hevoseläintä tavanomaisesti pidetään. Hevoseläinten pitäjiä tullaan ohjeistamaan ko. tiedon toimittamisesta viranomaiselle keskustietokannan valmistuttua.  

Keskustietokannan avulla voidaan saada yksittäisen hevoseläimen tunnistus- ja sijaintitietojen lisäksi myös koottua tietoa muun muassa siitä, kuinka monta hevosta Suomessa on pysyvästi, tai kuinka monta hevosta tuodaan maahan ja viedään maasta.

Hevoseläinten pitopaikan rekisteröinti ja kirjanpito

Hevoseläinten pitopaikat tulee olla rekisteröity, ja pitopaikassa olevista, sinne saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä on pidettävä kirjaa. Lisätietoa on Ruokaviraston sivulla Hevoseläimen pitäjän ja pitopaikan rekisteröinti.

Hevoseläinten sisämarkkinakauppa

Suomeen ei saa vastaanottaa muusta EU- tai ETA-alueen valtiosta tulevaa hevoseläintä, jolla ei ole asianmukaista tunnistusasiakirjaa (poikkeuksena emänsä mukana kulkeva vieroittamaton varsa). Jos eläimellä ei ole tunnistusasiakirjaa, eläin on palautettava lähtöpaikkaansa. Vastavuoroisesti on eläimen omistajan ja haltijan syytä varmistaa Suomesta muuhun Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen valtioon lähtevän hevoseläimen tunnistusasiakirjojen asianmukaisuus, jotta liikkuminen sujuisi vaivattomasti. Lisätietoja Ruokaviraston tuonti- ja vientisivustoilta.

Hevoseläinten tuonti kolmansista maista

EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuoduille rekisteröidyille hevoseläimille tuontimaassa myönnetyt tunnistusasiakirjat ovat päteviä, jos niiden tekniset ominaisuudet ja tietosisältö vastaavat EU-alueella myönnettävien tunnistusasiakirjojen vaatimuksia, ja niiden myöntäjänä on toiminut joko (puhdasrotuisten jalostushevosten osalta) kyseisessä kolmannessa maassa hyväksytty jalostuselin, joka on merkitty komission ylläpitämään eläinjalostusasetuksen (EU) 2016/1012 34 artiklan mukaiseen luetteloon, tai (muiden rekisteröityjen hevoseläinten osalta) kansainvälinen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoiva järjestö, tai (muiden kuin rekisteröityjen hevoseläinten osalta) tuontimaan toimivaltainen viranomainen.

Tuontimaassa myönnetty tunnistusasiakirja on lähetettävä Suomessa valtuutetulle tunnistusasiakirjoja myöntävälle taholle 30 vuorokauden sisällä tullimenettelyn päätökseen saamisesta asiakirjan tietojen merkitsemiseksi tietokantaan. Jos maahantuodun hevoseläimen tunnistusasiakirja ei täytä sille EU-lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, myöntävä taho täydentää asiakirjaan vaaditut tiedot, tai jos tämä ei ole mahdollista, myöntää eläimelle uuden tunnistusasiakirjan.   

Kun tuot hevoseläimiä EU:n ulkopuolelta, varmista tuontiin liittyvät tullivaatimukset.  

Sivu on viimeksi päivitetty 22.11.2021