Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, joka jatkaa vastustustoimista huolimatta leviämistä uusille alueille. Taudin leviäminen maahan aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle eläinten hävittämisen, tilojen saneerauksen sekä kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen eikä sitä ole koskaan todettu Suomessa. Tautia esiintyy muun muassa Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Slovakiassa, Italiassa, Saksassa, Tšekissä, Kreikassa, Kroatiassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa, Serbiassa, Pohjois-Makedoniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa, Montenegrossa ja Albaniassa. Uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut.
Afrikkalaisen sikaruton mahdollisia maahantuloreittejä
Afrikkalaisen sikaruton Suomeen tulon riskejä ja mahdollisia reittejä on arvioitu Eviran riskiprofiilissa.
Oleellisimmat mahdolliset maahantuloreitit ovat:
- maahantulo infektioalueella matkustaneiden ihmisten mukana,
- infektoituneen lihan tai lihatuotteen mukana,
- elävien kesysikojen ja sperman mukana,
- kontaminoituneiden eläinkuljetusajoneuvojen mukana,
- kansainvälisen liikenteen ruokajätteen mukana tai
- Suomeen vaeltavan infektoituneen villisian mukana.
Maahantulo rehun, kuivikkeen, lannan ja sivutuotteiden tai ajoneuvojen mukana on myös mahdollista.
Lisäksi riskiprofiilissa on kartoitettu muun muassa villisikojen ja eläinkuljetusautojen liikkeitä, eläinperäisten jätteiden kuljetuksia rajan yli sekä metsästysmatkailuun liittyviä mahdollisia riskitekijöitä.
Taloudelliset riskit
Taudin leviäminen maahan aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle eläinten hävittämisen, tilojen saneerauksen sekä kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi.
Tutkimusraportti Kotieläintalouden rakennemuutoksen vaikutukset eläintautien leviämiseen Suomessa julkaistiin 2015. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka kotieläintalouden rakennemuutos vaikuttaa eläintautiriskiin ja tautien taloudellisiin vaikutuksiin. Tarkasteltavina olivat afrikkalainen sikarutto, suu- ja sorkkatauti ja sinikielitauti.
Tautia aiheuttava virus säilyy hyvin ja leviää helposti viruksella saastuneen elintarvikkeen tai rehun välityksellä
Tautia ovat levittäneet muun muassa sikojen kuljetukset, virusta sisältävän ruokajätteen syöttö sioille sekä villisiat. Kauas uusille alueille siirtyneet tartunnat ovat aiheutuneet pääasiassa saastuneen ruokajätteen syöttämisestä sioille tai siitä, että villisiat ovat päässeet syömään jotain ASF-viruksen saastuttamaa elintarviketta, eväiden tähteitä tms., joita on jätetty luontoon. Leviäminen on mahdollista myös viruksen saastuttaman eläinten- tai rehunkuljetuskaluston mukana. ASF-virus ei tuhoudu matalissa ruuanvalmistuslämpötiloissa ja pystyy siksi leviämään myös muun muassa savustetun tai ilmakuivatun lihatuotteen mukana. Myöskään pakastus ei tuhoa virusta.
ASF:n takia perustetuilta rajoitusvyöhykkeiltä on rajoitettu villisian ruhojen, villisian lihan ja villisianlihatuotteiden sekä sianlihatuotteiden tuontia Suomeen
Tietoa taudin takia perustetuista rajoitusvyöhykkeistä ja niitä koskevat rajoitukset löytyvät EU-komission suojapäätöksistä. Afrikkalaisen sikaruton takia perustetuista EU -jäsenmaiden rajoitusvyöhykkeistä on kartta .
Vyöhyke III (zone III, punainen väri), alueella on todettu ASF sekä kotisioissa että villisioissa.
Vyöhyke II (zone II, vaaleanpunainen väri), alueella on todettu ASF villisioissa.
Vyöhyke I (zone I, sininen väri), tartuntariskialue, jossa ei ole todettu ASF, vyöhykkeen II tai III ympärillä.
Tartuntavyöhyke (Infected zone, keltainen väri), alueella on todettu uusi ASF-tartunta villisioissa.
Rajoitusvyöhyke (Restricted zone, violetti väri), alueella on todettu uusi ASF-tartunta kotisioissa.
Afrikkalaisen sikaruton esiintymisen takia voimassa olevilta rajoitusvyöhykkeiltä on rajoitettu sian- ja villisian lihan ja -tuotteiden siirtoja toisiin EU-maihin. Ruokavirasto suosittelee, ettei Suomeen tuoda villisianlihaa eikä siitä valmistettuja elintarvikkeita rajoitusvyöhykkeiden ulkopuoleltakaan. Afrikkalainen sikarutto on osoittautunut nopeasti leviäväksi, ja rajoitusvyöhykepäätökset voivat laahata todellisen tautitilanteen perässä. Tuontisäädökset ja rajoitukset koskevat myös metsästysmuistoja. Ruokavirasto suosittelee, että metsästysmuistot (esimerkiksi hampaat ja nahat) käsitellään asianmukaisesti lähtömaassa huoneenlämmössä säilytettäviksi ja ne lähetetään vasta sen jälkeen Suomeen. Lisätietoja matkustajatuonnista
Sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta
EU:n ulkopuolisista maista ei liha- ja maitotuotteiden tuliaistuonti ole lainkaan sallittua.
Lisätietoa sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonnista EU:n ulkopuolelta.
ASF voi levitä myös rehujen ja kuivikkeiden mukana
Tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta, ja voi levitä kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden mukana. Myös ruokajäte voi levittää ASF -virusta ja muita eläintauteja, minkä vuoksi sen käyttö on kielletty sikojen sekä tarhattujen ja luonnonvaraisten villisikojen ruokinnassa.
Taudin leviämisen ehkäisemiseksi tautialueilta ei tule tuoda Suomeen kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua ja heinää sekä tuoresäilöttyä tai käsittelemätöntä satoa tuotantoeläinten tai riistan ruokintaan. Esimerkiksi viljan (mukaan luettuna maissi) kuivaus ei välttämättä tuhoa virusta. Afrikkalaisen sikaruton Suomeen tulon riskin pienentämiseksi Ruokavirasto suosittelee kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden (mm. olki, heinä, viljat) varastointia 90 päivää ennen käyttöönottoa.
Maahantuotavan rehun alkuperä on aina syytä varmistaa, sillä se voi olla peräisin myös muusta kuin ostomaasta. Rehualan toimijat ja alkutuottajat vastaavat tuomansa rehun laadusta ja turvallisuudesta osana omavalvontaansa.
Lisätietoa:
-
Vältä rehujen tuontia afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueilta (16.6.2021)
- EFSA: Afrikkalainen sikarutto - rehuihin, kuljetuksiin ja kuivikkeisiin liittyvät riskit (4.5.2021)
- Rehujen ja kuivikkeiden varastointi ennen käyttöönottoa pienentää afrikkalaisen sikaruton leviämisen riskiä (8.1.2019)
Afrikkalaisen sikaruton torjunta jätteiden kuljetuksessa ja käsittelyssä
Yhdyskuntajätteen, erityisesti seka- ja biojätteiden keräämisessä, kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä voi aiheutua eläintautien leviämisen vaaraa, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. Jätteiden keräyspisteet ja käsittely tulee järjestää ja hoitaa siten, että ei houkutella haittaeläimiä, erityisesti villisikoja. Ohjekirje jätealalle: Afrikkalaisen sikaruton torjunta jätteiden kuljetuksessa ja käsittelyssä
Eläinkuljetusajoneuvojen pesu ja desinfiointi
Kaikki Suomen rajojen ulkopuolelta tulevat sikojen kuljetukseen käytettävät ajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava ennen eläinten lastausta sekä Suomeen palaamisen jälkeen ennen uutta kuljetusta.
EU:n ulkopuolisista maista tulevat eläinten, rehun ja tavaroiden kuljetusajoneuvot on lastin purkamisen jälkeen pestävä ja desinfioitava ja auton mukana on oltava desinfiointitodistus. Eläinkuljetusajoneuvot on lisäksi pestävä ja desinfioitava Suomessa uudelleen ennen lastausta. Alla olevasta linkistä löytyvät tarkemmat kuljetusajoneuvoja koskevat vaatimukset.
Estä taudin pääsy sikalaan – estä maahantulo sairastuneiden sikojen tai sperman mukana
Eläinten siirto uuteen paikkaan ja uusien eläinten keskuuteen aiheuttaa suurimman riskin eläintautien siirtymiselle ja tarttumiselle aiemmin terveisiin eläimiin. Tämän vuoksi sisämarkkinakaupalle ja maahantuonnille asetettuja rajoituksia on tärkeää noudattaa. Lainsäädännön lisäksi tulisi noudattaa Eläinten Terveys ry ETT:n suosituksia liittyen eläinten, niiden sukusolujen ja rehujen tuontiin.
Euroopan elintarviketurvaturvallisuusviranomaisen EFSAn video: African Swine Fever – How to stay one step ahead.
Videossa esitettyjen vastustuskeinojen lisäksi Suomessa on kansallisia vaatimuksia, jotka eivät käy ilmi videosta. Suomessa on kiellettyä pitää sikoja ja tarhattuja villisikoja ulkona, jos eläinten aitausta ei ole varmistettu teräsverkko- tai sähköaidalla.