Metsästäjille afrikkalaisesta sikarutosta

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, joka jatkaa vastustustoimista huolimatta leviämistä uusille alueille EU:n alueella. Taudin pelätään leviävän Suomeen luonnonvaraisten villisikojen tai ihmisten mukanaan tuomien villisianlihan, -ruhojen, -lihatuotteiden tai likaantuneiden metsästysvarusteiden mukana. Taudin leviäminen maahan aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita koko lihateollisuudelle muun muassa kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi. Ruokavirasto suosittelee, ettei villisian metsästysmatkoja tehdä afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueille. Tautia esiintyy muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Italiassa, Slovakiassa, Saksassa, Tšekissä, Kreikassa ja Kroatiassa sekä Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa, Serbiassa, Pohjois-Makedoniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa, Montenegrossa ja Albaniassa.

Jos afrikkalaista sikaruttoa todetaan Suomessa luonnonvaraisessa villisiassa, rajoittaa taudin esiintyminen villisian metsästyksen lisäksi myös muiden lajien metsästystä alueella. Koska tautiin ei ole rokotetta, sen hävittäminen luonnonvaraisista villisioista on erittäin vaikeaa ja saattaa kestää useita vuosia tai vuosikymmeniä. Lisätietoja rajoituksista tautitilanteessa

Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.

Infovideon kansi afrikkalaisesta sikarutosta metsästäjille.Infovideo afrikkalaisesta sikarutosta metsästäjille

Suomen villisikakannan hallinta

Suomen lähialueella esiintyvä afrikkalainen sikarutto ja Suomen villisikakannan kasvu viime vuosikymmeninä ovat nostaneet luonnonvaraisen villisian mahdolliseksi reitiksi taudin Suomeen saapumiselle ja sille, että tauti asettuu Suomeen. Jos villisikakanta kasvaa hallitsemattomaksi, on taudin hävittäminen äärimmäisen vaikeaa ja voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. 

Villisikakannan hallintaa koskevia ohjeita ja suosituksia:

Ruokavirasto suosittelee, että luonnonvaraisia villisikoja ei ruokita vaan rehua käytetään ainoastaan houkuttelutarkoituksessa metsästyksen apuna. Muita riistaeläimiä, kuten kauriita, olisi hyvä ruokkia vain sellaisella rehulla, joka ei houkuttele villisikoja (mm. heinä). Rehu tulisi tarjota ruokinta-automaateista tai katoksista, joista villisiat eivät sitä saa. 

Jos tauti todettaisiin luonnonvaraisissa villisioissa, pyrittäisiin tartunta hävittämään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Käytännön toimenpiteitä ja eri viranomaisten ja muiden tahojen tehtäviä taudintorjuntatilanteessa on kuvattu toimintasuunnitelmassa afrikkalaisen sikaruton (ASF) hävittämiseksi luonnonvaraisista villisioista. Suunnitelma on tarkoitettu niille viranomaisille ja muille tahoille, joita afrikkalaisen sikaruton tartunta luonnonvaraisissa villisioissa voi jollakin tavalla koskea, jotta he voivat etukäteen varautua mahdolliseen tautitilanteeseen. 

Afrikkalainen sikarutto voi levitä riistalle tarkoitetun rehun mukana Suomeen

Tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta ja voi levitä kuumentamattomien rehujen mukana. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueilta ei tule tuoda Suomeen kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua ja heinää sekä tuoresäilöttyä tai käsittelemätöntä satoa riistan ruokintaan. Esimerkiksi viljan (mukaan luettuna maissi) kuivaus ei välttämättä tuhoa virusta. Afrikkalaisen sikaruton Suomeen tulon riskin pienentämiseksi Ruokavirasto suosittelee kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden (mm. olki, heinä, viljat) varastointia 90 päivää ennen käyttöönottoa.

Tuotavan rehun alkuperä on aina syytä varmistaa, sillä se voi olla peräisin myös muusta kuin ostomaasta. Rehualan toimijat ja alkutuottajat vastaavat tuomansa rehun laadusta ja turvallisuudesta osana omavalvontaansa.

Ruokajätettä ei saa käyttää luonnonvaraisten villisikojen eikä myöskään sikojen tai tarhattujen villisikojen ruokintaan. 

ASF -virus on kestävä

Tautia aiheuttava virus säilyy hyvin ympäristössä ja leviää siksi tehokkaasti. ASF-virus ei tuhoudu matalissa ruuanvalmistuslämpötiloissa ja pystyy leviämään myös muun muassa savustetun tai ilmakuivatun lihatuotteen mukana. Myöskään pakastus ei tuhoa virusta.

ASF -virusta erittyy kaikkiin sairastuneen sian eritteisiin. Viruksen säilymiseen tartuntavaarallisena vaikuttavat muun muassa lämpötila, pH, kosteus ja UV -säteilyn määrä. Virus säilyy:

  • Veressä ja elimissä +4 °C 18 kuukatta. 
  • Ulosteessa ja virtsassa +20 °C noin 2 viikkoa, +4 °C useita kuukausia
  • Kuolleen sian ruhossa ja sivutuotteissa useita kuukausia.
  • Lämpökäsittelemättömissä sianlihatuotteissa useita kuukausia, jopa vuosi.
  • Pakastetussa lihassa useita vuosia.

Ilmoita taudin epäilystä nopeasti

Ruokavirasto tutkii sekä koti- että villisikoja afrikkalaisen sikaruton varalta. Kaikista kuolleena löydetyistä tai sairailta vaikuttavista villisioista tulee ilmoittaa nopeasti kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Jopa pitkään kuolleena ollut ja pilaantunut ruho kannattaa tutkia ASF-viruksen varalta, sillä virus säilyy raadoissa pitkään. Ruhon siirtelyyn tai metsästykseen osallistuneiden metsästäjien tulee puhdistaa ja desinfioida vaatteensa ja varusteensa ennen seuraavaa metsästyskertaa, myös koiran ja sen varusteiden puhdistuksesta ja desinfioinnista on huolehdittava.

Lähetä näytteitä metsästetyistä villisioista eläintautitutkimuksiin

Ruokavirasto pyytää metsästäjiä lähettämään näytteitä Suomessa metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista eläintautien seurantatutkimuksiin ja ilmoittamaan kuolleena löydetyistä tai sairaista luonnonvaraisista villisioista. Näytteet lähetetään Helsingin Ruokavirastoon ja ne tutkitaan afrikkalaisen sikaruton, klassisen sikaruton ja Aujeszkyn taudin varalta. Lisätietoa näytteenotosta.

Älä tuo tuhoisaa tuliaista metsästysmatkalta - ASF -tartunta-alueille suuntautuvia metsästysmatkoja on syytä välttää

Euroopan pahentuneen tautitilanteen takia metsästäjien tulisi harkita vaihtoehtoja villisian metsästykselle tai vaihtoehtoisia jahtimatkojen kohdemaita. Metsästäjien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta palatessaan metsästysmatkoilta maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Likaantuneet varusteet tai käsittelemättömät metsästysmuistot voivat tuoda afrikkalaisen sikaruton tai jonkin muun helposti leviävän eläintaudin Suomeen.

EU:lla on on-line kartta, josta voit tarkistaa paikkakunnan ASF-rajoitukset. 

Jos matkailet – muista varusteiden puhdistus ja desinfiointi

Jahdissa ja saaliin käsittelyssä käytettyjen varusteiden, kenkien ja vaatteiden huolellisesta puhdistuksesta ja desinfioinnista tulee huolehtia mahdollisen tartunnan leviämisen estämiseksi. Myös metsästyskoiran varusteet (panta, liivi, tutka, talutin) tulee puhdistaa ja desinfioida. Lisäksi on huolehdittava, että koiran turkki on puhdas Suomeen palattaessa.

  • Pese ja puhdista kaikki varusteesi ja autosi jo ennen paluutasi Suomeen. Myös auton alusta tulee pestä ja sisätilat puhdistaa.
  • Pese käyttämäsi vaatteet pesuohjeen mukaisessa korkeimmassa lämpötilassa. Pese ja puhdista omat varusteesi, saappaat, kengät ja metsästyskoirien varusteet mahdollisimman hyvin.
  • Pidä pestyjä vaatteita, saappaita ja varusteita valmistusmateriaalista riippuen tunti kuumassa saunassa (vähintään + 60 °C) tai desinfioi desinfiointiaineliuoksella (esimerkiksi Virkon S 1 % liuoksena tai 0,5 % hypokloriittiliuos). Noudata valmistajan antamia ohjeita. Desinfiointiaineita saa mm. apteekeista tai maatalouskaupoista.
  • Pese metsästysmatkalla mukana olleet koirat huolellisesti.
  • Käy saunassa palattuasi matkalta.
  • Älä vieraile sikatiloilla äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi Suomeen on kulunut 48 tuntia. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä.

ASF:n takia perustetuilta rajoitusvyöhykkeiltä on rajoitettu villisian ruhojen, villisian lihan ja lihatuotteiden tuontia Suomeen

Taudin takia perustetuilta rajoitusvyöhykkeiltä ei saa tuoda metsästetyn villisian ruhoa tai lihaa Suomeen. Esimerkiksi Virosta ei saa tällä hetkellä tuoda metsästettyä villisikaa Suomeen, koska koko Viro on rajoitusvyöhykettä. Kartta afrikkalaisen sikaruton takia perustetuista EU -alueen rajoitusvyöhykkeistä ja on line -karttahaku, ks. "Lisätietoa" sivun oikeassa reunassa.

Vyöhyke III (zone III, punainen väri), alueella on todettu ASF sekä kotisioissa että villisioissa.

Vyöhyke II (zone II, vaaleanpunainen väri), alueella on todettu ASF villisioissa. 

Vyöhyke I (zone I, sininen väri), tartuntariskialue, jossa ei ole todettu ASF, vyöhykkeen II tai III ympärillä.  

Tartuntavyöhyke (Infected zone, keltainen väri), alueella on todettu uusi ASF-tartunta villisioissa.

Rajoitusvyöhyke (Restricted zone, violetti väri), alueella on todettu uusi ASF-tartunta kotisioissa.

Ruokavirasto suosittelee, ettei Suomeen tuoda villisianlihaa eikä siitä valmistettuja elintarvikkeita rajoitusvyöhykkeiden ulkopuoleltakaan. Afrikkalainen sikarutto on osoittautunut nopeasti leviäväksi, ja rajoitusvyöhykepäätökset voivat laahata todellisen tautitilanteen perässä. Tuontisäädökset ja rajoitukset koskevat myös metsästysmuistoja. Metsästysmuistot (esimerkiksi hampaat ja nahat) tulee käsitellä asianmukaisesti lähtömaassa huoneenlämmössä säilyviksi ja vasta sen jälkeen tuoda Suomeen.

Sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta

EU:n ulkopuolisista maista on eläinperäisten elintarvikkeiden tuliaistuonti hyvin rajoitettua eikä liha- ja maitotuotteita saa tuoda lainkaan. Lisätietoa sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonnista:

Lihan tuonti omaan käyttöön

Metsästysmuistot eli trofeet

Luonnonvaraisten villisikojen siirtäminen ja ottaminen tarhattavaksi on kielletty

Luonnonvaraisten villisikojen siirtäminen niiden alkuperäisestä elinympäristöstä toiseen elinympäristöön tai niiden ottaminen luonnosta pitopaikkaan on kielletty. (MMMa 404/2021)

Villisikojen ja harrastesikojen siirto Suomeen toisista jäsenmaista metsästystarkoituksessa tai luonnonvaraisen kannan lisäämiseksi ei ole sallittua missään olosuhteissa. Lisätietoja elävien sikojen tuonnista.

EN Co-funded by the EU_POS kopio, pienempi kuva.jpg

Sivu on viimeksi päivitetty 26.9.2024